Akava Works

Juridinen selvitys: Miten edistää jatkuvaa oppimista työajalla?

Aluksi artikkelissa määritellään, mitä on työajalla tapahtuva osaamisen kehittäminen ja oppiminen sekä kuvataan osaamisen kehittämisen eri muotoja. Esillä ovat osaamisen kehittämisen tavoitteet ja edellytykset, esimerkiksi kehittämistä tukeva kulttuuri, työnantajan ja työntekijän myötävaikutus, aika ja taloudelliset edellytykset. Artikkeli tuo tutkimustietoa osaamisen kehittämisestä ja siihen kytkeytyvistä vaikutusmahdollisuuksista ja siinä arvioidaan osaamisen kehittämistä koskevaa lainsäädäntöä. Artikkeliin kuuluu ehdotuksia, joilla kasvattaa työnantajan roolia osaamisen kehittämisessä erityisesti lainsäädännön kautta.

Euroopan unionin tasolta esillä ovat jatkuvaa oppimista koskevat perusoikeuskirja, sosiaalisten oikeuksien pilarin 1 kohta sekä neuvoston kaksi suositusta: suositus pienistä osaamiskokonaisuuksista ja suositus henkilökohtaisista oppimistileistä. Tarkastelun piirissä on seuraava lainsäädäntö: työsopimuslaki, työaikalaki, valtion virkamieslaki, kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijalaki sekä evankelisluterilaisen kirkon viranhaltijalaki. Yhteistoiminnan osalta esillä ovat yhteistoimintalaki, laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa ja kunnan ja hyvinvointialueen yhteistoimintalaki. Lisäksi tarkastelen tasapuolisen kohtelun velvoitetta ja tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain sääntelyä. Esillä on myös opintovapaalaki. Artikkelissa tarkastelen ja arvioin Ruotsin lainsäädäntöä, joka koskee työajalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä ja tätä koskevia sopimusratkaisuja. Esillä on myös Tanskassa käytössä oleva valtion henkilöstön osaamisen kehittämisen järjestelmä, jonka pääperiaatteet esittelen lyhyesti.

Työajalla tapahtuva osaamisen kehittäminen on laaja ja moninainen kokonaisuus. Se sulkee sisäänsä organisaation kulttuurin, rakenteet ja arvot. Keskeisiä ovat toisaalta työnantajan, toisaalta yksilön tarpeet ja päämäärät. Työnantajan näkökulmasta osaaminen on keskeinen menestystekijä. Yksilön näkökulmasta osaaminen on olennainen työllistyvyyttä ylläpitävä tekijä, ja keskeisiä edellytyksiä osaamisen kehittämiselle ovat aika ja raha. Osaamisen kehittäminen edellyttää sitä tukevia lainsäädäntöratkaisuja ja lakien aktiivista soveltamista. Hyvä yhteistoiminta ja hyvä työturvallisuus tukevat osaamisen kehittämistä. Nämä näkökulmat ovat esillä artikkelissa.

Artikkelin kirjoittaja on Helena Lamponen, OTT, työoikeuden dosentti (HY, TY), LL.M., VT.

Helena Lamponen on erikoistunut työoikeuteen ja on tehnyt pitkän uran Akavan Erityisaloissa lakimiehenä 1989–2010 sekä johtajana ja tiimin vetäjänä 2014–2024. Hän toimi Suomen ensimmäisenä yhteistoiminta-asiamiehenä vuosina 2010–2014. Lamponen toimii nykyisin yrittäjänä.

Artikkeli on ohessa pdf-tiedostona

Juridinen selvitys Miten edistää jatkuvaa oppimista työajalla Akava Works -artikkeli 2_2025

Miksi korkeakoulutettujen osaamisen kehittämistä kannattaa tukea?

Keskustelu aikuisten työssä ja työn vuoksi tapahtuvasta oppimisesta on virinnyt Suomessa viime vuosina erityisesti 2019 aloitetun parlamentaarisen jatkuvan oppimisen reformin siivittämänä. Taustalla on ymmärrys työelämän laajasta muutoksesta, joka haastaa kaikkien työikäisten osaamista luoden sille uudenlaisia vaatimuksia ja siten jatkuvan oppimisen tarpeita. Huomio jatkuvan oppimisen tukemisessa on 2020-luvulla siirtymässä erityisesti aliedustettujen ryhmien, kuten vähäisen pohjakoulutuksen omaavien, oppimisen turvaamiseen ja koulutustasoa nostavan oppimisen edistämiseen. Samaan aikaan on tärkeää edelleen huomioida myös korkeakoulutettujen ja asiantuntijatyössä toimivien osaamisen turvaaminen: oppimisen tarve on muuttuvassa maailmassa päättymätön.

Tässä artikkelissa paneudutaan osaamisen ja asiantuntijuuden käsitteisiin sekä asiantuntijuuden kehittymisen ja osaamisen vanhenemisen teemoihin. Artikkelissa päähuomio kohdistetaan asiantuntijatyön erityisyyteen oppimisen kontekstina sekä kolmeen keskeiseen perusteluun, joiden vuoksi asiantuntijoiden osaamisen kehittäminen edellyttää tukea ja panostuksia. Lopuksi koostetaan tietoa siitä, millä tavalla ja mistä lähtökohdista aikuispedagogiikkaa kannattaa koulutuksessa, työssä ja näiden rajapinnoilla rakentaa, jotta kestävä, innovaatioita ja hyvinvointia tuottava oppiminen on mahdollista.

Artikkelin kirjoittaja Soila Lemmetty on kasvatustieteen tohtori, dosentti ja yliopistotutkija Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian osastolla. Hän johtaa jatkuva oppiminen työelämässä (JATKOT) -tutkimusryhmää.

Ohessa artikkeli pdf-tiedostona

Miksi korkeakoulutettujen osaamista kannattaa tukea Akava Works -artikkeli 1_2025

Näkökulmia jatkuvaan oppimiseen ja työuran hallintaan

Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Salla Toppinen-Tanner ja tutkimusprofessori Jukka Vuori sekä Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Hannu Karhunen tarttuvat artikkeleissaan Akavalle ja akavalaisille keskeisiin kysymyksiin työelämässä olevien oppimisen tukemisesta.

Molemmat artikkelit käsittelevät vaikuttavuutta. Kirjoittajat pohtivat, miten rahoitus ja muut toimet tulisi suunnata, jotta ne vaikuttaisivat mahdollisimman paljon osaamiseen, työllisyyteen sekä vakaisiin ja pitkiin työuriin. Työterveyslaitoksen Toppinen-Tanner ja Vuori kertovat tutkimustuloksista, joissa tarkastellaan, miksi työuralla oleville tulisi suunnata laajasti palveluita tukemaan työuran hallinta -taitoja. Karhunen analysoi artikkelissaan erityisesti, miten julkinen rahoitus tulisi suunnata aikuiskoulutukseen.

Lue artikkeli (pdf):

Nakokulmia_jatkuvaan_oppimiseen_ja_tyouran_hallintaan_Artikkeli_20_2018(1)