Huippuosaajien pikakaistat Kanadan ja Viron maahanmuuttopolitiikassa – mitä Suomi voisi oppia?

Suomessa on rakenteilla maahantuloa nopeuttava pikakaista erityisosaajille ja kasvuyrittäjille. Artikkeli tarkastelun kohteen ovat Kanadan nopeutetut polut huippuosaajille sekä Viron startup­viisumit kasvuyrittäjille. Artikkelissa kuvataan myös maahanmuuton lupaprosessin nykytilanne Suomessa ja tuleva pikakaistamalli.

Avainkysymys on työmarkkinoiden kyvykkyys hyödyntää kansainvälistä osaamista.

Suomessa on tehty paljon toimenpiteitä kansainvälisten osaajien rekrytoinnin helpottamiseksi ja kasvuyritysten houkuttelemiseksi maahan. Esimerkiksi erityisasiantuntijoiden lupaprosessin nopeus vaikuttaa olevan jo tasolla, jossa sen nopeuttaminen ei enää merkittävästi palvele päämäärä eli osaavan työvoiman saamista työmarkkinoille. Avainkysymys on työmarkkinoiden kyvykkyys hyödyntää kansainvälistä osaamista, ja luoda siitä arvoa sekä itselleen, tulijoille että koko yhteiskunnalle.

Työperäisen maahanmuuton yhteydessä puhutaan usein Suomen yhteiskunnallisista vahvuuksista, vapaa-ajasta, palveluista, rauhasta ja turvallisuudesta. Ne ovat tärkeitä arvoja monille ihmisille, mutta niiden varassa on vaikea saada osaavaa työvoimaa ja kasvuyrityksiä kiinnostumaan. Kun kyseessä ovat juuri työ- ja uraorientoituneet ihmiset, jotka ovat uransa vuoksi valmiita lähtemään toiselle puolelle maailmaa, olisi huomio kiinnitettävä entistä selkeämmin työmarkkinoihin ja urapolkuihin.

Kirjoittaja

Mika Raunio toimii erikoistutkijana Siirtolaisuusinstituutissa. Hän on tutkinut muuttoliikettä innovaatioympäristöjen ja aluekehityksen näkökulmasta lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa vuodesta 1999. Raunio on osallistunut myös kehittämistyöhön ja kirjoittanut muun muassa kansallisen Talent Boost-ohjelman taustaraportteja (esim. ”Innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikkaa” 2015) ja Tampereen kaupungin kansainvälisen osaamisen ja maahanmuuton strategisen ohjelman vuonna 2019.

Raportti on käytettävissä ohessa pdf-tiedostona

Huippuosaajien pikakaistat Kanadan ja Viron maahanmuuttopolitiikassa – mitä Suomi voisi oppia?

Perusasteen koulutuksen varassa olevien miesten ja naisten asema työmarkkinoilla

Alle 40-vuotiaiden perusasteen koulutuksen suorittaneiden naisten työllisyysaste on matala verrattuna saman koulutustaustan miehiin. Tähän ryhmään kuuluvat naiset ovat lisäksi harvemmin työllisiä kuin saman ikäiset korkeammin koulutetut naiset. Korkeintaan perusasteen suorittaneiden naisten työttömyysaste on korkeampi kuin miesten, mutta ero on pieni. Maaliskuussa 2020 alkaneen koronakriisin vuoksi työttömien ja lomautettujen perusasteen koulutuksen varassa olevien naisten määrä kasvoi suhteellisesti enemmän kuin miesten. Opiskelun, varusmiespalveluksen ja työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi perheen hoitaminen on yleinen syy sille, että alle 40-vuotiaat naiset jättäytyvät työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Artikkelin tulokset tukevat johtopäätöstä, että työmarkkinoiden polarisaation vuoksi matalasti kouluttautuneiden naisten työpaikkoja on kadonnut. Toisaalta hoivavastuu voi haitata korkeintaan perusasteen suorittaneiden naisten työllistymistä.

Ohessa artikkeli pdf-tiedostona.

Perusasteen koulutuksen varassa olevien miesten ja naisten asema työmarkkinoilla Artikkeli 8_2020