Akavan kokonaisjäsenmäärä kasvoi vuoden takaisesta 2 580 henkilöllä ja maksavien jäsenten määrä 7 161 henkilöllä. Nämä kasvuluvut ovat melko hyviä verrattuna edellisiin vuosiin. Viimeksi yhtä suuri kasvu sekä kokonaisjäsenmäärässä että maksavien jäsenten määrässä tapahtui vuonna 2016, jolloin kasvua selitti merkittävältä osalta Suomen Poliisijärjestöjen Liiton liittyminen Akavaan.
Maksusta vapautettu jäsen on henkilö, joka on kokonaan vapautettu keskusjärjestön eli Akavan jäsenmaksusta. Omalle ammattiliitolleen keskusjärjestön maksusta vapautettu jäsen saattaa kuitenkin maksaa alennettua jäsenmaksua. Esimerkiksi opiskelijajäsenten jäsenmaksu Akavan liitoissa on melko tyypillisesti joitakin kymppejä vuodessa.
Kuvio 1 selventää tarkemmin, miten kokonaisjäsenmäärä jakautuu maksaviin ja maksusta vapautettuihin jäseniin. Maksusta vapautetut jäsenet ovat pääasiassa opiskelijoita ja eläkeläisiä. Tässä joukossa on myös jonkin verran työttömiä ja muusta määrittämättömästä syystä jäsenmaksusta vapautettuja. Selvästi suurin osa maksavista jäsenistä on niin sanottuja perusjäseniä, jotka ovat lähes kaikki töissä. Maksaviin jäseniin kuuluu myös pieni joukko maksavia opiskelijoita. Tällaiset henkilöt ovat esimerkiksi työssäkäyviä opiskelijoita, jotka maksavat täyttä jäsenmaksua saadakseen liiton täydet palvelut käyttöönsä.
Kuvio 1: Akavan kokonaisjäsenmäärän jakautuminen
Ammatissa toimivia jäseniä kuuluu Akavan liittoihin yhteensä 419 367 . Näistä henkilöistä yksityinen sektori työllistää 55 prosenttia, kunnat 30 prosenttia ja valtio 10 prosenttia (kuvio 2). Loput vajaa viisi prosenttia ovat ammatinharjoittajia tai seurakunnan tai määrittämättömän työnantajan työllistämiä.
Kuvio 2: Ammatissa toimivien jäsenten työnantaja
Jäsenkehitys 2000-luvulla
Palkansaajien järjestäytyminen pelkästään työttömyyskassaan on kasvattanut tasaisesti suosiotaan pitkin 2000-luvun (kuvio 3). Ammattijärjestöihin järjestäytymisessä ei ole havaittavissa pitkällä aikavälillä yhtä selkeää trendiä, vaikkakin vuodesta 2015 eteenpäin ammattijärjestöihin kuuluminen on menettänyt suosiotaan.
Tuoreimman tiedon mukaan vuonna 2019 runsas 67 prosenttia kaikista palkansaajista kuului ammattijärjestöön. Samanaikaisesti vain työttömyyskassaan palkansaajista kuului 19 prosenttia. Vuoden 2020 järjestäytymisluvut päivittyvät näillä näkymin lokakuussa 2021. Tällöin saadaan parempi käsitys siitä, miten koronapandemia ja sen poikkeukselliset vaikutukset työllisyysnäkymiin mahdollisesti vaikuttivat palkansaajien järjestäytymiseen.
Kuvio 3: Palkansaajien järjestäytyminen 2002–2019
Vaikka 2000-luvulla ammattijärjestöihin järjestäytyminen ei ole varsinaisesti lisännyt suosiotaan palkansaajien joukossa, Akavan jäsenkehitys vuosien saatossa on ollut ihan suotuisaa. Akavan jäsenmäärä kasvoi pitkin 2000-lukua melko tasaisesti aina vuoteen 2017 asti, jonka jälkeen kasvu laantui (kuvio 4). Vuonna 2021 on kuitenkin jälleen kasvua jokusen vuoden tauon jälkeen erityisesti maksavien jäsenten määrässä. Kuviosta 4 käy myös ilmi, että maksavien jäsenten määrä suhteessa kokonaisjäsenmäärään on pysynyt melko vakaana.
Vuosien mittaan kokonaisjäsenmäärästä noin 70 prosenttia on ollut maksavia jäseniä. Toisin sanoen kokonaisjäsenmäärän kasvu 2000-luvulla selittyy ennen kaikkea uusilla työllisillä jäsenillä, eikä maksusta vapautetuilla erityisryhmillä, kuten opiskelijoilla ja eläkeläisillä.
Kuvio 4: Akavan jäsenmäärät 2000–2021
Akavan kasvu voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen kasvuun. Sisäisellä kasvulla viitataan siihen, että Akavaan ennestään kuuluvat liitot saavat lisää jäseniä. Ulkoinen kasvu on taas sitä, kun Akavaan liittyy kokonaan uusia järjestöjä. Tuoreimpia esimerkkejä Akavaan siirtyneistä järjestöistä ovat verovirkailijoista, tullivirkamiehistä ja ulkoasiainhallinnon virkailijoista koostuva Ammattiliitto Ava, joka siirtyi Akavaan vuonna 2017 ja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL, joka siirtyi Akavaan vuonna 2016.
Akavan jäsenliittojen kokonaisjäsenmäärän kasvusta (+ 236 000) sisäinen kasvu on 2000-luvulla selittänyt 74 prosenttia ja ulkoinen kasvu loput 26 prosenttia (kuvio 5). Tässä yhteydessä ulkoisessa kasvussa ei kuitenkaan ole huomioitu liittoja, jotka ovat vuosien mittaan yhdistyneet jo olemassa oleviin Akavan liittoihin. Syy tähän on, että tällaisten liittojen nykyisen jäsenmäärän luotettava arvioiminen on hyvin hankalaa. Tyypillisesti nämä tosin ovat varsin pieniä liittoja, kun vastaavasti itsenäisinä liittoina Akavaan siirtyneet järjestöt ovat usein jo selkeästi suurempia.
Kuvio 5: Akavan kokonaisjäsenmäärän kasvun jakautuminen vuosina 2000–2021
Akavan suurimmat niin sanotut erityisryhmät ovat opiskelijat ja eläkeläiset. Kokonaisjäsenmäärän tavoin myös näiden ryhmien määrät ovat kasvaneet 2000-luvulla (kuvio 6). Opiskelijajäsenten suhteellisessa osuudessa ei ole tapahtunut juurikaan muutosta, sillä koko tarkastelujaksolla Akavan liittojen jäsenistä noin 20 prosenttia on ollut opiskelijoita. Päinvastoin eläkeläisten suhteellinen osuus on kasvanut hieman, kuten ikääntyvän väestön oloissa voikin odottaa. Siinä missä 1.1.2000 kokonaisjäsenmäärästä 8 prosenttia oli eläkeläisiä, vastaava osuus 1.1.2021 oli 10 prosenttia.
Kuvio 6: Akavan opiskelija- ja eläkeläisjäsenet 2000–2021
