Johdanto
Tässä Akava Worksin katsaussarjassa tarkastellaan maahanmuuttoa keskittymällä Suomeen myönnettyjen oleskelulupien määrään. Tarkastelun pääpaino on korkean osaamistason työluvissa eli erityisasiantuntijoissa ja tutkijoissa. Näiden lisäksi käsitellään lyhyesti myös opiskelijoiden lupamääriä, joihin keskityttiin syvällisemmin edellisessä katsauksessa. Tämän katsaussarjan lyhyen historian aikana oleskelulupamäärien yleinen trendi on ollut pääosin kasvava, mutta eri hakijaryhmien välillä on havaittu myös vastakkaista kehityssuuntaa. Esimerkiksi edellinen julkaisu oli sarjan ensimmäinen, jossa havaittiin vuoden sisällä myönnettyjen työlupien määrien kääntyneen laskuun.
Katsauksen lähteenä on Maahanmuuttoviraston tilastot ja tarkastelussa ovat ensimmäiset oleskeluluvat. Jatkolupia tai pysyviä oleskelulupia ei huomioida tässä katsauksessa. Ensimmäiset oleskeluluvat ovat mielekkäämpi tarkastelukohde, sillä niiden hakijat eivät lähtökohtaisesti asu vielä Suomessa. Tällöin saa paremman käsityksen Suomeen suuntautuvan muuttoliikkeen määrästä.
On myös tärkeää huomioida, että tässä katsaussarjassa keskitytään oleskelulupaa edellyttävään maahanmuuttoon. Oleskelulupaa ei vaadita muiden Eta-maiden tai Sveitsin kansalaisilta, sillä heillä on vapaa liikkuvuus Suomeen. Samanaikaisesti tämä tarkoittaa, ettei edellä mainittujen maiden kansalaisten tulosyitä tilastoida. Sen vuoksi on mahdotonta sanoa, paljonko muuttajia tulee Suomeen työn takia vapaan liikkuvuuden maista vuosi- saati vuosineljännestasolla.
Oleskelulupa sallii nimensä mukaisesti pidempiaikaisen eli yli 90 vuorokauden ylittävän oleskelun Suomessa. Lupaa haetaan pääasiassa kolmen eri syyn perusteella: työn, opiskelun tai perhesyiden. Oleskelulupaa ei vaadita henkilöltä, jolla on toisen EU-maan, Norjan, Islannin, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaisuus. Näistä maista on vapaa liikkuvuus, mutta niiden kansalaisten tulisi rekisteröidä oleskeluoikeutensa, jos he aikovat oleskella maassa yli kolme kuukautta. Oleskelulupien ja vapaan liikkuvuuden lisäksi kolmas väylä Suomeen on kansainvälinen suojelu.
Tässä katsauksessa keskitytään pelkästään ensimmäisiin oleskelulupiin. Ensimmäistä oleskelulupaa hakee henkilö, joka hakee ensimmäistä kertaa oleskelulupaa Suomeen. Ensimmäisen oleskeluluvan voimassaolon umpeutuessa maassaoloa on mahdollista jatkaa hakemalla oleskeluluvan jatkoa tai pysyvää oleskelulupaa.
Myönteisten oleskelulupien määrät kasvoivat toistamiseen
Tuoreimmalla vuosineljänneksellä (heinä–syyskuu) myönnettiin 14 656 oleskelulupaa (kuvio 1), mikä on korkein määrä tarkasteluhistorian aikana. Myönteisten oleskelulupien määrät kasvoivat 2 715 luvalla edellisestä vuosineljänneksestä (huhti–kesäkuu). Oleskelulupia myönnettiin perhesyistä 5 592, työn perusteella 3 528, opiskelun perusteella 5 281 ja muista syistä 255. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna kasvua nähtiin erityisesti opiskelun (+1 854) ja perhesyiden perusteella (+694) myönnetyissä oleskeluluvissa. Molemmissa edellä mainitussa ryhmässä lupia myönnettiin tuoreimmalla vuosineljänneksellä enemmän kuin kertaakaan aiemmin kuvion 1 tarkastelujaksolla.
Kaiken kaikkiaan edellisen 12 kuukauden aikana myönnettiin 46 507 oleskelulupaa. Tämä on 7 489 oleskelulupaa eli viidenneksen enemmän kuin tätä edeltävällä 12 kuukauden jaksolla. Perhesyistä lupia myönnettiin 19 294, työn perusteella 14 959, opiskelun perusteella 11 525 ja muiden syiden perusteella 729.
Kuvio 1: Myönteiset oleskeluluvat vuosineljänneksittäin hakijaryhmän mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Työntekijän oleskelulupa myönnetään kaksivaiheisesti. TE-toimisto tekee työntekijän oleskelulupahakemukseen osaratkaisun ja Maahanmuuttovirasto lopullisen päätöksen. TE-toimiston osaratkaisu perustuu kokonaisharkintaan, jossa muun muassa selvitetään, ovatko hakijan toimeentulo ja työnantajan kyky huolehtia työnantajavelvoitteista riittäviä. Lisäksi oleellinen osa TE-toimiston ratkaisua on niin sanottu saatavuusharkinta, jossa selvitetään, onko työtehtävään saatavilla kohtuullisessa ajassa työvoimaa Suomen ja EU/Eta-maiden työmarkkinoilta.
Erityisasiantuntijan työluville on tiukka seula. Ensinnäkin erityisasiantuntijan työtehtäviltä vaaditaan korkean tason erityisosaamista. Tyypillinen esimerkki tällaisesta erityisosaamisesta ovat ICT-alan työtehtävät. Lisäksi yleensä hakijalta vaaditaan korkeakoulututkintoa, ellei hänellä ole esittää erityisiä perusteita maahanmuutolle. Vuonna 2022 vaatimuksena on myös vähintään 3 000 euron kuukausipalkka ja ns. sinisen kortin erityisasiantuntijoiden tapauksessa 5 069 euron kuukausipalkka. Erityisasiantuntijoilta ei vaadita TE-toimiston osapäätöstä, kuten alemman vaativuustason työtehtävissä.
Tieteellisen tutkimuksen perusteella myönnettäviä työlupia hakevat Suomessa tutkimustyötä tekevät henkilöt. Lisäksi näitä työlupia myönnetään henkilöille, jotka tulevat Suomeen tekemään maisteritutkinnon jälkeen lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa. Toisin sanoen Suomeen jatkotutkintoa suorittamaan tuleva hakee oleskelulupaa työn, eikä opiskelun perusteella. Erityisasiantuntijoiden tapaan tutkijoilta ei vaadita TE-toimiston osapäätöstä.
Työlupien määrät laskussa
Työn perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrät vähenivät edellisen 12 kuukauden aikana 903 luvalla edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta (kuvio 2). Laskua nähtiin etenkin erityisasiantuntijoille sekä kausityöntekijöille myönnetyissä työluvissa. Kausityön osalta laskua (-526) selittää ennen kaikkea sota Ukrainassa, joka on merkittävästi vähentänyt Suomeen muuttavien ukrainalaisten kausityöntekijöiden määrää. Erityisasiantuntijoilla lupamäärän pudotus suhteessa edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon on 727 lupaa eli 28 prosenttia. Sitä vastoin osaratkaisua edellyttävän työnteon perusteella myönnettiin hieman edellisvuotta enemmän oleskelulupia (+221), kuten tehtiin myös tutkijoille (+64).
Kuvio 2: Myönteiset työluvat hakijaryhmän mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Vuosineljännestason tarkastelu paljastaa, että erityisasiantuntijoille ja tutkijoille myönnettiin suunnilleen yhtä monta työlupaa tuoreimmalla vuosineljänneksellä (kuvio 3). Tämä on melko poikkeuksellista, sillä koronavuotta 2020 lukuun ottamatta erityisasiantuntijoille on tarkastelujakson jokaisella vuosineljänneksellä myönnetty enemmän työlupia kuin tutkijoille. Erityisasiantuntijoiden työlupamäärät ovat laskeneet jyrkästi vuoden 2022 toisen neljänneksen (huhti–kesäkuu) jälkeen, mutta tuoreimmalla vuosineljänneksellä lasku näyttäisi ainakin toistaiseksi pysähtyneen. Tutkijoille myönnettiin tuoreimmalla vuosineljänneksellä (heinä–syyskuu) 410 työlupaa, mikä on niukasti suurempi kuin vuonna 2019 mitattu edellinen lupamääräennätys. Kuviosta 3 voidaan päätellä, että 12 kuukauden tarkastelutasolla (ks. kuvio 2) erityisasiantuntijoiden työlupamäärät tulevat jatkossa hyvin todennäköisesti yhä laskemaan. Sitä vastoin tutkijoiden osalta on hankala tehdä vastaavaa ennustetta suuntaan tai toiseen.
Kuvio 3: Erityisasiantuntijoiden ja tutkijoiden myönteiset työluvat vuosineljänneksittäin (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Venäjältä ja Intiasta aiempaa vähemmän erityisasiantuntijoita
Vuonna 2022 Ukrainan sodan seurauksena nähtiin suuri piikki Suomeen pyrkivien venäläisten erityisasiantuntijoiden määrissä. Tämä lisäys jäi kuitenkin varsin tilapäiseksi ja venäläisten erityisasiantuntijoiden lupamäärät ovat viimeisen kahden vuosineljänneksen aikana saavuttanut suunnilleen saman tason, jolla oltiin ennen vuotta 2022. Juuri venäläisten muuttovirran tyrehtyminen selittää suurimman osan erityisasiantuntijoiden työlupien määrän pudotuksesta edellisen 12 kuukauden aikana (kuvio 4). Venäläisille myönnettyjen työlupien määrät ovat puolittuneet vuodentakaisesta.
Venäläisten lisäksi myös intialaisten erityisasiantuntijoiden työlupamäärät ovat laskussa. Kaikkiaan viimeisen 12 kuukauden aikana intialaisille erityisasiantuntijoille myönnettiin 600 työlupaa. Kuvion 4 tarkastelujaksolla ainoastaan koronarajoitusten aikaan aikavälillä Q4/2020–Q3/2021 intialaisille myönnettiin tätä vähemmän työlupia.
Kuvio 4: Eritysasiantuntijoille myönnetyt työluvat kansallisuuden mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Mukaan on valittu ne lähtömaat, joiden kansalaisille myönnettiin eniten työlupia edellisen 12 kk aikana. Lähde: Maahanmuuttovirasto
Toimialakohtainen tarkastelu paljastaa, että erityisasiantuntijoiden lupamäärien lasku koskettaa lähes kaikkia suurimpia toimialoja (kuvio 5). Määrällisesti sekä suhteellisesti suurimmat pudotukset työluvissa nähtiin ICT-alalla ja teollisuudessa. Rakennusalan ahdingosta huolimatta rakentaminen on ainoa suurimmista toimialoista, jonne edellisen 12 kuukauden aikana hakeutui aiempaa useampi ulkomaalainen erityisasiantuntija. Kiinnostavaa kyllä, rakennusalan kasvu oli yksinomaan kolumbialaisten erityisasiantuntijoiden ansiota. Siinä missä edellisen vuoden aikana 48 kolumbialaista työllistyi rakennusalalle, tätä edeltävän neljän vuoden aikana (Q4/2018–Q3/2022) oli työllistynyt vain yksi.
Kuvio 5: Erityisasiantuntiojille myönnetyt työluvat toimialan mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Mukaan on valittu ne toimialat, joille myönnettiin eniten työlupia edellisen 12 kuukauden aikana. Lähde: Maahanmuuttovirasto
Tutkijoiden lupamäärät maltillisessa kasvussa, opiskelijoiden huomattavassa nousussa
Vuosien saatossa tutkijoiden myönteisten työlupien määrissä tai yleisimmissä lähtömaissa ei ole havaittu suurta vaihtelua (kuvio 6). Kaikkiaan edellisen 12 kuukauden aikana tutkijoille myönnettiin 64 lupaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Varsin maltillisesta vuosikasvusta huolimatta viimeisimmän vuoden lupamäärä oli korkein mitattu kuviossa 6 estetyllä tarkastelujaksolla. Tutkijoiden lupamääriä kasvattivat ennen kaikkea kiinalaisten lisääntyneet myönteiset työluvat (+79). Myös intialaisten tutkijoiden lupamäärä kasvoi hieman (+17). Sitä vastoin selvää laskua edellisen 12 kuukauden aikana on ollut venäläisten tutkijoiden lupamäärissä, jotka vähenivät edellisvuodesta 31 työluvalla eli 40 prosentilla.
Kuvio 6: Tutkijoille myönnetyt työluvat kansallisuuden mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Mukaan on valittu ne lähtömaat, joiden kansalaisille myönnettiin eniten työlupia edellisen 12 kk aikana. Lähde: Maahanmuuttovirasto
Opiskelun perusteella myönnettiin edellisen vuoden aikana 11 525 oleskelulupaa, joka on yli kaksinkertainen määrä verrattuna tarkastelujakson kolmeen ensimmäiseen vuoteen (kuvio 7). Edellisen 12 kuukauden aikana yleisimmistä kansallisuuksista eniten oleskelulupien määriä myönnettiin srilankalaisille (+691), bangladeshilaisille (+646), kiinalaisille (+430) ja intialaisille (+388). Erityisen huomionarvoista on Sri Lankasta ja Bangladeshista tulleiden oleskelulupien määrän kasvu, sillä ennen vuotta 2022 näiden maiden opiskelijoille myönnettiin murto-osa nykyisestä lupamääristä. Yleisimmistä lähtömaista Venäjä on ainoa, jonka opiskelijoille myönnettiin viimeisen 12 kuukauden aikana vähemmän oleskelulupia (-140).
Opiskelijoiden oleskelulupien sekä kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden määrien kehityksestä on kirjoitettu tarkemmin edellisessä katsauksessamme.
Kuvio 7: Opiskelun perusteella myönnetyt oleskeluluvat kansallisuuden mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Mukaan on valittu ne lähtömaat, joiden kansalaisille myönnettiin eniten oleskelulupia edellisen 12 kk aikana. Lähde: Maahanmuuttovirasto
Yhteenveto
Myönteisten oleskelulupien kokonaismäärät niin vuosineljännes- kuin vuositasolla mitattuna olivat jälleen suurempia kuin aiempina vuosina. Viimeaikainen kasvu on ollut etenkin perhesyiden tai opiskelun perusteella myönnettyjen oleskelulupien ansiota. Sitä vastoin työn perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrät laskivat hieman edellisen vuoden aikana. Tarkemmin ottaen työlupien määrän vähenemisen taustalla ovat kausityöntekijät sekä erityisasiantuntijat, joista jälkimmäiseksi mainitun vaikutus on suurempi.
Erityisasiantuntijoiden työlupien määrän lasku oli ennakoitavissa jo helmikuussa 2023 julkaistussa katsauksessa. Vuonna 2022 poikkeuksellisen moni venäläinen erityisasiantuntija sai työluvan Suomeen, mutta tämä kehitys jäi varsin lyhytkestoiseksi. Tämä taas kasvatti tilapäisesti erityisasiantuntijoiden työlupamääriä selvästi aiempaa korkeammalle tasolle, josta ne ovat sitten laskeneet kohti ”normaalimpaa” tasoa. Venäläisten lisäksi muidenkin erityisasiantuntijoiden lähtömaissa on havaittu laskua. Näin on käynyt etenkin intialaisten kohdalla. Kaikesta huolimatta erityisasiantuntijoiden lupamäärät ovat kuitenkin tuoreimmalla vuosineljänneksellä kasvaneet ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2022 huhti–kesäkuun. Tulevien katsausten aikana tarkentunee, onko kasvu tilapäistä vai onko erityisasiantuntijoiden työlupien reilun vuoden kestänyt laskutrendi todellakin pysähtynyt.
Tutkimustyön ja opiskelun perusteella myönnetyt oleskelulupamäärät ovat erityisasiantuntijoista poiketen nousseet korkeammalle kuin koskaan aikaisemmin tarkastellulla mittausjaksolla. Opiskelijoiden lupamäärien tapauksessa puhutaan vuositasolla varsin merkittävästä 39 prosentin kasvusta. Aiempaa enemmän opiskelijoita saapuu erityisesti Etelä-Aasiasta (Bangladesh, Sri Lanka ja Intia) sekä Kiinasta. Myös tutkijoilla edellisen 12 kuukauden aikana lisääntynyt kiinalaisten muuttovirta selitti suurimman osan lupamäärien lisäyksestä.
Lisätietoja:
Tomi Husa
asiantuntija
tomi.husa@akava.fi
+358 44 3664 011
