Suomen kustannuskilpailukyky heikkeni vuonna 2023 kolme prosenttia, mutta paranee sitäkin enemmän vuonna 2024. Tällöin se on tasolla, jolla se oli vuonna 2017 niin sanotun kilpailukykysopimuksen avittamana.
Kuvio 1: Vaihtosuhdekorjatut nimelliset yksikkötyökustannukset suhteessa 14 kehittyneeseen kilpailijamaahan 1995–2025, 2015=100
Akava Worksin arvio Suomen kustannuskilpailukyvyn kehityksestä vuoteen 2026 saakka perustuu Euroopan komission marraskuussa 2024 julkaisemiin maakohtaisiin talousennusteisiin ja muuhun AMECO-tietokannan informaatioon.
Kustannuskilpailukyvyn päämittariksi on valittu indikaattori, jonka käyttöä esimerkiksi Suomen Pankki suosittelee: vaihtosuhdekorjatut nimelliset yksikkötyökustannukset ilmaistuna samassa valuutassa (esimerkiksi euroissa, kuten tässä).
Kustannuskilpailukyvyn päämittariksi on valittu Suomen Pankin suosittelema indikaattori, vaihtosuhdekorjatut nimelliset yksikkötyökustannukset samassa valuutassa, esimerkiksi euroissa, kuten tässä. Mittari on rakennettu noudattaen menetelmää, joka on yksityiskohtaisesti kuvattu Lauri Kajanojan artikkelissa ”Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen Suomessa”, Euro & Talous 16.3.2017.
Kilpailijamaat ovat: Itävalta, Belgia, Tanska, Ranska, Saksa, Italia, Italia, Japani, Alankomaat, Norja, Espanja, Ruotsi ja Sveitsi. Analyysin pohjatiedot perustuvat Euroopan komission (DG ECFIN) ylläpitämään AMECO-aikasarjatietokantaan, joka sisältää myös kaikki analyysia varten tarpeelliset ennusteet vuosille 2022–2024 (vuosi 2022 kuuluu ennusteperiodiin, koska tilastotiedot sen osalta eivät ole vielä lopullisia). Kunkin maan painona indikaattorissa käytetään Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) ns. kaksoispainoja, joilla pyritään ottamaan huomioon kunkin maan merkitys Suomelle sekä kahdenvälisessä kaupassa että kolmansilla (globaalilla) markkinoilla.
Perusteellinen keskustelu kustannuskilpailukyvyn mittareista sekä eri mittareiden tuottamien tulosten vertailu on käytettävissä julkaisussa Janne Huovari, Peetu Keskinen, Ilkka Kiema, Sakari Lähdemäki ja Juuso Villanen: ”Lyhyen aikavälin kilpailukyvyn eteenpäin katsova arviointi”, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:53.
Valittu kustannuskilpailukykymittari, vaihtosuhdekorjatut suhteelliset yksikkötyökustannukset, määräytyy neljän tekijän mukaan:
1. Työvoimakustannusten nousu. Jos työvoimakustannukset nousevat Suomessa nopeammin kuin kilpailijamaissa, Suomen suhteellinen kustannustaso nousee ja kustannuskilpailukyky heikkenee.
2. Työn tuottavuuden nousu. Jos työn tuottavuus Suomessa nousee nopeammin kuin muualla, Suomen suhteellinen kustannustaso laskee, koska samalla työmäärällä tuotetaan enemmän.
3. Valuuttakurssien muutokset. Jos kotimaassa käytössä olevan rahan arvo nousee suhteessa kilpailijamaissa käytettyjen valuuttojen arvoon, kotimaan tuotannon kustannus nousee suhteessa kilpailijamaihin ja kustannuskilpailukyky heikkenee.
4. Vaihtosuhde eli vienti- ja tuontihintojen suhteen muutokset. Tällä korjauksella pyritään ottamaan huomioon, että työn tuottavuuden kasvun lisäksi ”palkanmaksukykyyn” vaikuttaa tuotannon ”hinta” ulkomaisissa tavaroissa mitattuna. Vaihtosuhteen heikkeneminen eli vientihintojen lasku suhteessa tuontihintoihin ”syö” osan työn tuottavuuden kasvun tuomasta kustannuskilpailukyvyn vahvistumisesta. Tämä ilmiö kohdattiin Nokia-Suomessa, kun kännyköiden hinta laski jyrkästi samalla, kun työn tuottavuus kännyköiden tuotannossa parantui huimaa vauhtia. Osa työn tuottavuuden kasvusta ei siis loppujen lopuksi parantanut elektroniikkateollisuuden ja Suomen talouden kustannuskilpailukykyä, vaan hyödytti ulkomaisia Nokia-kännyköiden ostajia.
Kuviosta 1 näkyy, että kevään ennusteeseen verrattuna kustannuskilpailukykynäkymä vuodelle 2024 on kirkastunut. Pääsyy on, että marraskuun ennusteessaan Euroopan komissio alensi merkittävästi arviotaan Suomen työvoimakustannusten kasvusta. Näin ollen uudessa laskelmassamme Suomen työvoimakustannusten kasvu vuonna 2024 jää peräti 4,2 prosenttia matalammaksi suhteessa keskeisiin kehittyneisiin kilpailijamaihimme (kuvio 2). Nettomääräisesti Suomen kustannuskilpailukyky paranee kuitenkin hieman vähemmän, 3,3 prosenttia, koska vienti- ja tuontihintojen suhteen muutos heikentää sitä.
Myös vuonna 2023 työvoimakustannukset Suomessa kehittyivät kilpailijamaita hitaammin, mutta muut kustannuskilpailukyvyn osatekijät – työn tuottavuus, vienti- ja tuontihintojen suhde sekä valuuttakurssien muutokset – kehittyivät meillä kilpailijamaihin verrattuna epäedulliseen suuntaan. Siksi Suomen kustannuskilpailukyky heikkeni viime vuonna.
Ennusteen mukaan vuosina 2025 ja 2026 Suomen kustannuskilpailukyvyssä ei odoteta merkittäviä muutoksia. Suhteelliset työvoimakustannukset kehittyvät edelleen marginaalisesti kilpailijamaita hitaammin. Koska juuri mitään palkankorotuksia vuodelle 2025 ja sen jälkeiselle ajalle ei ole sovittu, ennuste on tältä osin ilmeisen epävarma.
Kuvio 2: Vaihtosuhdekorjatut nimelliset yksikkötyökustannukset suhteessa 14 kehittyneeseen kilpailijamaahan: kokonaismuutos ja sen osatekijät vuosina 2023–2026
Kustannuskilpailukyvyn kehitys suhteessa Saksaan
Vuonna 2023 kustannuskilpailukykymme suhteessa Saksaan heikkeni 1,3 prosenttia (kuvio 3), mutta vuonna 2024 se paranee yli neljä prosenttia. Työvoimakustannukset Suomessa kasvoivat Saksaa hitaammin vuonna 2023 ja niiden arvioidaan kasvavan vielä hitaammin myös 2024. Tuottavuus kehittyi vuonna 2023 Suomessa hieman hitaammin kuin Saksassa, vuonna 2024 käy toisinpäin. Sekä 2023 että 2024 ulkomaankaupan vaihtosuhde kehittyi Saksassa suotuisammin kuin Suomessa.
Kuvio 3: Vaihtosuhdekorjatut nimelliset yksikkötyökustannukset suhteessa Saksaan: kokonaismuutos ja sen osatekijät vuosina 2023–2025
Pitkäaikaisessa tarkastelussa (kuvio 4) havaitaan, että suhteessa Saksaan Suomen kustannuskilpailukyky heikkeni yhtäjaksoisesti vuodesta 1995 vuoteen 2012 yhteensä yli 20 prosenttia. Suomen tuottavuus kehittyi kyllä finanssikriisiin saakka vahvemmin kuin Saksan, mutta toisaalta työvoimakustannusten nousu oli Saksassa niin vaatimatonta, että sen kustannuskilpailukyky vahvistui suhteessa lähes kaikkiin EU-maihin. Kehityksen suunta vaihtui vuoden 2012 jälkeen. Taloutemme kustannuskilpailukyky on 2012 jälkeen parantunut ja arvion mukaan olisi vuonna 2024 tasolla, jolla se oli viimeksi vuonna 2005, eli selvästi ennen finanssikriisiä. Kustannuskilpailukykyämme vahvistuminen vuodesta 2012 vuoteen 2024 johtuu pääosin siitä, että työvoimakustannukset kasvavat Suomessa hitaammin kuin Saksassa.
Kuvio 4: Vaihtosuhdekorjatut nimelliset yksikkötyökustannukset suhteessa Saksaan 1995–2025, 2015=100
Kustannuskilpailukyvyn kehitys suhteessa Ruotsiin
Ruotsin kruunun heikkeneminen johti siihen, että vuonna 2023 Suomen kustannuskilpailukyky suhteessa Ruotsiin heikkeni kokonaiset 7,1 prosenttia (kuvio 5). Ilman valuuttakurssin muutoksia kustannuskilpailukykymme olisi parantunut runsaan prosentin verran, koska työvoimakustannukset Suomessa nousivat hitaammin kuin Ruotsissa. Vuonna 2024 Suomen työvoimakustannusten nousuvauhdin odotetaan hidastuvan edelleen Ruotsiin verrattuna. Kun ruotsin kruunu arvioidaan vahvistuvan aavistuksen verran suhteessa euroon ja muiden tekijöiden vaikutus on marginaalinen, Suomen kustannuskilpailukyky suhteessa Ruotsiin arvioidaan paranevan vuonna 2024 noin neljää prosenttia. Vuosina 2025 ja 2026 Suomen kustannuskilpailukyvyssä suhteessa Ruotsiin ei odoteta merkittäviä muutoksia.
Kruunun ja euron välinen vaihtokurssi vaikuttaa olennaisesti Suomen kustannuskilpailukykyyn suhteessa Ruotsiin. Siksi kuvio 6 esittää sekä varsinaisen kustannuskilpailukyvyn indikaattorin, jossa Suomen ja Ruotsin kustannustasoa mitataan euroissa, että version, jossa kummankin maan kustannustasoa mitataan sen omassa valuutassa (Suomi euroissa* ja Ruotsi kruunuissa). Jälkimmäinen sarja ei ota huomioon valuuttakurssimuutoksia.
Kuvio 5: Vaihtosuhdekorjatut nimelliset yksikkötyökustannukset suhteessa Ruotsiin, 2015=100
Ruotsin kruunun pitkään kestänyt devalvoituminen suhteessa euroon on johtanut siihen, että viime vuosina kuvion 7 sarjat erkanevat toisistaan. Ilman valuuttakurssin muutoksia Suomen kustannuskilpailukyky suhteessa Ruotsiin olisi vuosien 2015 ja 2024 välillä parantunut 12,5 prosenttia, mutta kruunun heikkenemisen takia se heikkeni runsaat 6,5 prosenttia.
Kuvio 6: Vaihtosuhdekorjatut nimelliset yksikkötyökustannukset suhteessa Ruotsiin 1995–2025, 2015=100
* AMECO-tietokannassa eurojärjestelmässä alusta pitäen olleiden maiden sarjat on muunnettu euroiksi myös ajalta ennen 1999 sillä kurssilla, jolla oma valuutta kiinnitettiin euroon vuoden 1999 alusta.
Lisätietoja:
