Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastot kertovat ainakin seuraavaa helmikuun lopun työttömyys- ja lomautustilanteesta:
- Työttömiä ja kokoaikaisesti lomautettuja oli runsaat 36 600 enemmän kuin vuotta aiemmin.
- Kokoaikaisesti lomautettuja oli noin 30 580 eli noin 4 750 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lomautukset vähenivät korkeakoulutetuilla 290 ja muilla 4 460 henkilöllä.
- Työttömiä (pois lukien kokoaikaisesti lomautetut) oli runsaat 41 480 enemmän kuin vuotta aiemmin. Heistä korkeakoulutettuja oli noin 11 770.
- Työttömyyden nousussa ei näy taittumisen tai hidastumisen merkkejä. Työttömien korkeakoulutettujen lukumäärä on ennätyksellisen suuri.
- Uusia työttömyysjaksoja on muilla kuin korkeakoulutetuilla alkanut lokakuusta 2024 lähtien aiempaa vähemmän. Avoimien työpaikkojen puute pitää kuitenkin työttömyyden nousussa.
- Vastavalmistuneiden työttömyys kasvaa. Ylemmän korkea-asteen suorittaneilla työttömyys on korkeimmillaan vajaan kahden vuosikymmenen tilastohistorian aikana.
- Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut kaikissa ikäluokissa. Yli 40-vuotiailla työttömien määrä on korkein ainakin 15 vuoteen.
Katsotaan seuraavaksi näitä teemoja hieman tarkemmin.
Työttömyyden nousu on jyrkentynyt
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli helmikuun lopussa noin 326 280 työtöntä työnhakijaa (katso taulukko 1 ja kuvio 1). Työttömiä työnhakijoita oli vajaat 36 610 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin helmikuun 2024 lopussa.
Vuotta aiempaan verrattuna työttömien korkeakoulutettujen määrä kasvoi 11 480 henkilöllä ja muiden kuin korkeakoulutettujen määrä runsaalla 25 250 henkilöllä. Kausivaihtelusta puhdistettu työttömien työnhakijoiden määrä (kuvio 1, paksu viiva) jatkoi nousuaan.
Edellä mainitut työttömyysluvut sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli helmikuun lopussa noin 30 580 henkilöä. Lomautettujen määrä väheni 4 750 henkilöllä vuotta aiemmasta, eli laskuvauhti on hieman nopeampi kuin tammikuussa. Valitettavasti emme tiedä, kuinka moni lomautettu palasi töihin, mikä olisi myönteinen kehityssuunta, ja kuinka moni jäi työttömäksi, mikä olisi ikävämpi vaihtoehto.
Lyhennettyä työviikkoa teki helmikuun lopulla 13 620 henkilöä. Se on runsaat 3 200 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Kausivaihtelusta puhdistetut tiedot näyttävät, että lyhennettyä työviikkoa tehneiden määrä on pysynyt epätavallisen korkeana, eikä määrä ole vielä kääntynyt laskuun.
Taulukko 1: Työttömien työnhakijoiden ja lomautettujen määrät
Kuvio 1: Työttömien työnhakijoiden määrä (sisältää kokoaikaisesti lomautetut)
Kuvio 2 esittää lomautettujen määrän kausivaihtelusta puhdistettuna. Lomautettujen määrä näyttää saavuttaneen lakipisteensä marraskuussa 2023 ja on sen jälkeen vähentynyt hitaasti ja onnahdellen. Lomautettujen määrä oli helmikuussa vuoden takaista pienempi sekä korkeakoulutetuilla (-292) että muilla kuin korkeakoulutetuilla (-4 459). Lomautukset vähenivät kaikilla koulutusasteilla (taulukko 2).
Kuvio 2: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä (kausivaihtelusta puhdistettuna)
Taulukko 2: Kokoaikaisesti lomautetut koulutusasteen mukaan
Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Kuvio 3 näyttää työttömien määrän raakalukuina (ohut viiva) ja kausipuhdistettuna (paksu viiva). Kuviosta nähdään, että viimeisen puolen vuoden aikana työttömyys on noussut enemmän kuin sitä edeltävän puolen vuoden aikana. Toteutuneessa kehityksessä ei voi vielä havaita merkkejä nousun loivenemisesta tai sen pysähtymisestä.
Kuvio 3: Työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)
Taulukko 3: Työttömät (pois lukien lomautetut) koulutusasteen mukaan
Työttömyys alkoi kasvaa vuoden 2023 alussa ja nousu kiihtyi kesän 2023 aikana. Helmikuun 2025 lopussa työttömiä oli 295 825, mikä on vajaat 41 500 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso taulukko 3). Verrattuna koronapandemiaa edeltäneeseen aikaan helmikuussa 2020, työttömiä on nyt noin 66 450 enemmän. Muutokset sekä vuoden takaiseen että viiden vuoden takaiseen tilanteeseen ovat erittäin suuria.
Korkeakoulutettuja työttömiä oli helmikuun lopussa noin 11 770 henkilöä eli yli neljäsosa enemmän kuin vuotta aiemmin. Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi vuoden aikana runsaalla 29 710 henkilöllä, 14 prosenttia.
Korkeakoulutettujen työttömyys kääntyi nousuun noin kolme vuotta sitten. Sen jälkeen työttömien määrä on kasvanut runsaan 18 500 korkeakoulutetun verran. Kuvio 4 näyttää, että työttömien korkeakoulutettujen määrä on viimeisen kuuden kuukauden aikana noussut jyrkemmin kuin sitä edeltäneen kuuden kuukauden aikana. Nykyinen lähes 55 000 työttömän määrä ylittää sekä aikaisemmat ennätykset että pessimistisimmät ennusteet. Näkyvissä ei ole merkkejä nousun hidastumisesta, joten ennätysten tehtailu todennäköisesti jatkuu lähikuukausina.
Kuvio 4: Työttömien korkeakoulutettujen määrä (ei sisällä lomautettuja)
Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys (katso kuvio 5) on viimeisen kolmen vuoden aikana kohonnut noin 44 000 henkilöllä. Työttömien määrä ei kuitenkaan ole millään muotoa ennätyksellinen, vaikka korona-ajan korkeimmat luvut ovat jo lähellä. Matkaa vuoden 2016 korkeimpiin tasoihin on roimasti, 40 000 työttömän verran.
Työttömyyden kasvu on viime aikoina nopeutunut myös muilla kuin korkeakoulutetuilla. Viimeisen kuuden kuukauden aikana nousu on ollut nopeampaa kuin edeltävänä ajanjaksona. Hidastumisen tai taittumisen merkkejä ei toistaiseksi näy. Tämä on huolestuttavaa, sillä aiemmin työttömyyden lasku on alkanut ensin juuri muilla kuin korkeakoulutetuilla ja vasta vähän myöhemmin korkeakoulutetuilla.
Kuvio 5: Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)
Valon kajastus
Synkistä työttömyystilastoista löytyy sentään yksi valon häivähdys, joka liittyy uusien, korkeintaan neljä viikkoa jatkuneiden työttömyysjaksojen määrään. Koska tilasto aina kunkin kuukauden lopun tilannetta, nämä työttömyydet ovat lyhyen kestonsa vuoksi alkaneet kyseisen kalenterikuukauden aikana.
Kuvio 6 näyttää, että lokakuusta 2024 lähtien, eli viiden kuukauden ajan, uusia työttömyysjaksoja on alkanut vähemmän kuin sitä edeltäneen runsaan vuoden aikana. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että työnantajien suurin tarve vähentää työvoimaa on ehkä jo takanapäin. Jos asia on todella näin onnellisesti, uusia työttömiä tulee lähikuukausina vuodentakaista vähemmän. Se ei kuitenkaan välttämättä merkitse vielä sitä, että työttömyys kääntyisi laskuun. Työttömien kokonaismäärä saattaa nimittäin edelleen pysyä korkeana ja jopa kasvaa, mikäli avoimien työpaikkojen vähäisyys vaikeuttaa työllistymistä ja pitkittää työttömyysjaksoja.
Uusien työttömyyksien lupaava väheneminen koskee toistaiseksi vain muita kuin korkeakoulutettuja. Korkeakoulutettujen osalta näyttää siltä, että alkavien työttömyyksien määrä on alkanut vakautua. Määrä ei näytä vähenevän, mutta ei myöskään kasvavan. Heiluntaa on kuitenkin sen verran, että suunnan tunnistaminen luotettavasti on vaikeaa.
Kuvio 6: Enintään 4 viikkoa työttömänä olleiden määrä (ei sisällä lomautettuja)
Vastavalmistuneiden työttömyys jatkaa kasvussa
Tarkastellaan seuraavaksi vastavalmistuneiden työttömyyttä. Vastavalmistuneella tarkoitetaan tässä henkilöä, joka on suorittanut tutkinnon kuluneen 12 kuukauden aikana. Työttömäksi joutunut henkilö on voinut olla valmistumisensa jälkeen töissä usean kuukauden ajan, mutta luokitellaan silti vastavalmistuneeksi. Median ajoittain käyttämä tokaisu ”valmistumisesta suoraan kortistoon” on liian yksioikoinen.
Vastavalmistuneita oli helmikuun lopussa työttömänä runsaat 17 930 henkilöä, mikä on vajaat 5 850 enemmän kuin vuotta aiemmin. Korkeakoulutettuja tästä lisäyksestä oli noin 1 430 ja muita kuin korkeakoulutettuja vajaat 4 420.
Vastavalmistuneiden työttömyys on kasvanut varsin nopeasti, viimeisen puolen vuoden aikana jopa kiihtyen (kuvio 7). Työttömien määrä ylittää korona-ajan korkeimmat määrät, mutta sitä aiempaan vuoden 2015 lopun huippuun on vielä matkaa roimasti, noin 3 300 henkilön verran.
Korkeakoulutettujen tilanne on kehnompi. Kesän jälkeinen työttömyyden kasvu on ollut hyvin ripeää, eikä merkkejä nousun pysähtymisestä ole. Työttömyyden trendi ylittää sekä korona-ajan lakipisteen että vuosien 2015–2016 taitteeseen ajoittuneen edellisen huipun. Ylemmän korkea-asteen suorittaneilla (kuvio 8) työttömyys ylittää jo selvästi vuoden 2015 korkeimman tason, mutta alemman korkea-asteen suorittaneilla siihen on vielä matkaa.
Taulukko 4: Työttömät vastavalmistuneet (pois lukien lomautetut) koulutusasteen mukaan
Kuvio 7: Vastavalmistuneiden työttömyys (kausipuhdistettu, ei sisällä lomautettuja)
Kuvio 8: Työttömät vastavalmistuneet, ylempi korkea-aste (kausipuhdistettu)
Työttömyys iän mukaan
Tarkastelemme lopuksi lyhyesti työttömyyttä ikäryhmittäin.
Käytämme TEM:in ikäryhmittäistä työttömyysdataa kolmen kuukauden välein, eli neljännesvuosidataa, vuoden 2011 alusta lähtien. Aineisto kuvaa helmikuun, toukokuun, elokuun ja marraskuun eli kunkin vuosineljänneksen keskimmäisen kuukauden lopun tilannetta.
Katsomme työttömien lukumäärän kehitystä kussakin ikäluokassa. Lomautetut eivät ole mukana näissä luvuissa.
Ikäluokkien koot muuttuvat ajan myötä ja sillä on varmasti vaikutusta myös työttömien määrään kussakin ikäluokassa. Tätä ei ole seuraavassa millään tavalla kontrolloitu tai otettu huomioon.
Taulukko 5 näyttää työttömien määrän karkean koulutusastejaottelun mukaan ikäluokittain sekä muutoksen vuotta aiemmasta.
Taulukko 5: Työttömät (pois lukien lomautetut) iän ja koulutusasteen mukaan
Alle 30-vuotiaiden korkeakoulutettujen työttömyys on noussut nopeasti
Työttömiä alle 30-vuotiaita oli helmikuun lopussa 68 710. Lisäystä vuotta aiemmasta on noin 11 450 henkilöä. Kuvio 9 näyttää, että alle 30-vuotiaiden (kausivaihtelusta puhdistettu) työttömyys oli loppukeväällä 2023 alimmillaan vuoden 2011 jälkeen ja on sen jälkeen kohonnut runsaalla 17 500 henkilöllä eli runsaan kolmanneksen. Nykyinen taso ei ole poikkeuksellisen korkea.
Muita kuin korkeakoulutettuja alle 30-vuotiaita oli helmikuussa työttömänä vajaat 60 500, mikä on runsaat 9 400 enemmän kuin vuotta aiemmin. Määrä on edelleen selvästi koronakriisin korkeimpia tasoja matalampi.
Korkeakoulutettujen työttömyys oli korona-ajan jälkeen alimmillaan toukokuussa 2022 (kuvio 10). Tämän jälkeen työttömyys on kohonnut varsin nopeasti, arviolta vajaalla 3 600 henkilöllä (87 prosenttia). Työttömien määrä lähestyy viimeisen 15 vuoden korkeimpia lukemia.
Kuvio 9: Työttömät alle 30-vuotiaat yhteensä (kausivaihtelusta puhdistettuna)
Kuvio 10: Työttömät alle 30-vuotiaat korkeakoulutetut (kausivaihtelusta puhdistettuna)
30–39-vuotiaiden työttömyys sivuaa 15 vuoden korkeimpia lukuja
Ikäryhmässä 30–39 työttömien kokonaismäärä ei missään vaiheessa palautunut koronakriisiä edeltäneelle tasolle tai sen alapuolelle. Työttömyyden pohja osui toukokuuhun 2022. Sen jälkeen työttömien määrä on arviomme mukaan kohonnut vajaalla 16 700 henkilöllä. Helmikuussa 2025 se oli lähes 67 400 ilman kausipuhdistusta. Työttömiä on nyt jokseenkin yhtä paljon kuin edellisellä huipulla vuonna 2016.
Korkeakoulutettujen 30–39-vuotiaiden työttömyys painui koronan jälkeen lyhyeksi aikaa kriisiä edeltäneen tason alapuolelle (kuvio 11). Myös heillä työttömyys oli alimmillaan toukokuussa 2022. Sen jälkeen työttömien määrä on kohonnut noin 5 650 henkilöllä ja on nyt noin 16 100 (ilman kausipuhdistusta).
Muilla kuin korkeakoulutetuilla työttömyys palautui vain osittain koronakriisin aiheuttamasta kasvusta. Tuoreimpien lukujen mukaan työttömien määrä on nyt hieman korkeampi kuin edellisellä huipulla vuonna 2016.
Kuvio 11: Työttömät 30–39-vuotiaat korkeakoulutetut (kausivaihtelusta puhdistettuna)
40–49-vuotiaita korkeakoulutettuja on työttömänä epätavallisen paljon
Myös ikäryhmässä 40–49-vuotiaat työttömyys on noussut reippaasti toukokuun 2022 jälkeen. Työttömien määrä on kasvanut niin korkeakoulutetuilla kuin muillakin. Helmikuun lopussa 40–49-vuotiaita työttömiä oli runsaat 58 400. Heistä oli korkeakoulutettuja noin 13 740.
Kuvio 12 näyttää, että tässä ikäryhmässä korkeakoulutettuja on työttömänä selvästi enemmän kuin kertaakaan aiemmin vuoden 2011 alun jälkeen. Vastaavaa ei havaita ei-korkeakoulutetuilla, vaikka heidänkin työttömyytensä on kasvanut selvästi. Heitä on vähemmän työttömänä kuin esimerkiksi vuosina 2014–2016.
Kuvio 12: Työttömät 40–49-vuotiaat korkeakoulutetut (kausivaihtelusta puhdistettuna)
Työttömiä 50–59-vuotiaita korkeakoulutettuja on nyt paljon
Työttömiä 50–59-vuotiaita oli helmikuussa yhteensä 59 640. Se on noin 6 560 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Reippaasta kasvusta huolimatta voidaan sanoa, että tässä ikäluokassa työttömiä ei ole erityisen paljon. Esimerkiksi korona-ajan korkeimpiin lukuihin on pitkä matka. Lisäksi työttömyys oli vuosina 2011–2017 koko ajan nykyistä korkeammalla tasolla. Matala työttömyys koskee kuitenkin ainoastaan muita kuin korkeakoulutettuja.
Korkeakoulutettujen tilanne on täysin erilainen kuin muiden. Työttömyys on noussut nopeasti viimeisen kahden vuoden aikana. Helmikuussa työttömyyden lisäys vuotta aiemmasta oli vajaat 2 200 henkilöä (kuvio 13). Korkeakoulutettuja 50–59-vuotiaita työttömiä on nyt eniten vuodesta 2011 alkavan tilastohistorian aikana.
Kuvio 13: Työttömät 50–59-vuotiaat korkeakoulutetut (kausivaihtelusta puhdistettuna)
Vähintään 60-vuotiaiden työttömyys on jäänyt korkeaksi ja kasvaa
Vähintään 60-vuotiaita työttömiä oli helmikuun lopussa kaikkiaan noin 41 660. Koronasta toipuminen vei kauan aikaa ja jäi lisäksi pahasti kesken. Viimeisen vuoden aikana työttömien määrä on kasvanut 5 230 henkilöllä (kuvio 14). Työttömiä on enemmän kuin korona-aikana, mutta vähemmän kuin korkeimmillaan vuonna 2016.
Korkeakoulutettujen tilanne on paljon kehnompi. Työttömyys ei vähentynyt juuri lainkaan koronan jälkeen (kuvio 15). Viimeisen kahden vuoden ajan työttömien määrä on jälleen kasvanut ja heitä on absoluuttisesti jopa selvästi enemmän kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 2011 alkavalla jaksolla. Epäilemättä myös vähintään yli 60-vuotiaiden korkeakoulutettujen kokonaismäärä on noussut tänä aikana.
Kuvio 14: Vähintään 60-vuotiaat työttömät (kausivaihtelusta puhdistettuna)
Kuvio 15: Vähintään 60-vuotiaat korkeakoulutetut työttömät (kausivaihtelusta puhdistettuna)
Lisätietoja:
