Karkeasti ottaen jäsenet jakautuvat kahteen ryhmään: maksaviin sekä maksusta vapautettuihin. Kokonaisjäsenmäärästä maksavia jäseniä oli 429 475 ja maksusta vapautettuja 179 336.
Ammatissa toimivia jäseniä Akavalla on tuoreimman tiedon mukaan kaiken kaikkiaan 412 326. Heistä 55 prosenttia työskentelee yksityisellä ja 41 prosenttia julkisella sektorilla (kuvio 1). Loput reilusta neljästä prosentista on lähinnä ammatinharjoittajia tai seurakunnan työllistämiä.
Kuvio 1: Akavalaisten työnantaja
Jäsenkehitys 2000-luvulla
Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin mukaan muutokset palkansaajien järjestäytymisasteessa ovat 2000-luvulla olleet vähäisiä ja ammattijärjestöihin järjestäytyneiden osuus palkansaajista on pääasiassa pysytellyt 71–76 prosentin välillä (kuvio 2). Selvän poikkeuksen muodostaa vuosi 2011, jolloin järjestäytymisaste laski alle 70 prosenttiin. Pelkästään työttömyyskassoihin järjestäytyneiden palkansaajien määrässä on kuitenkin ollut havaittavissa nouseva trendi 2000-luvulla. Heidän osuutensa on noin kaksinkertaistunut vuosituhannen alusta ja nykyään vajaa viidennes palkansaajista kuuluu vain työttömyyskassaan.
Kuvio 2: Palkansaajien järjestäytyminen 2002–2018
Entä miltä Akavan jäsenkehitys on näyttänyt 2000-luvulla? Akavan jäsenmäärä on kasvanut melko tasaisesti vuoteen 2017 asti, jonka jälkeen kasvu on tasaantunut. Tämä koskee sekä kokonaisjäsenmäärää että pelkästään maksavia jäseniä (kuvio 3). Maksavien jäsenten määrä suhteessa kokonaisjäsenmäärään on pysynyt 2000-luvun varsin vakaana, tarkalleen ottaen 68–71 prosentin välillä. Toisin sanoen kokonaisjäsenmäärän kasvu selittyy ennen kaikkea työllisillä jäsenillä eikä maksusta vapautetuilla erityisryhmillä, kuten opiskelijoilla ja eläkeläisillä.
Kuvio 3: Akavan jäsenmäärät 2000–2020
Akavan jäsenmäärän kasvu on koostunut niin sanotusta sisäisestä ja ulkoisesta kasvusta. Sisäisellä kasvulla viitataan tilanteeseen, jossa Akavan jäsenjärjestö saa lisää jäseniä. Sitä vastoin ulkoinen kasvu on sitä, kun Akavaan aiemmin kuulumaton järjestö liittyy Akavaan joko itsenäisenä liittona tai yhdistymällä toiseen akavalaiseen liittoon. Tuoreimpia esimerkkejä Akavaan siirtyneistä ammattiliitoista ovat Ammattiliitto Ava, joka koostuu verovirkailijoista, tullivirkamiehistä ja ulkoasiainhallinnon virkailijoista (siirtyi vuonna 2017) ja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL (siirtyi vuonna 2016).
Akavan liittojen kokonaisjäsenmäärän kasvusta (+234 000) vuosina 2000–2020 sisäinen kasvu on selittänyt 73 prosenttia ja loput 27 prosenttia on ulkoisen kasvun ansiota (kuvio 4). Tässä yhteydessä ulkoisessa kasvussa ei kuitenkaan ole huomioitu liittoja, jotka ovat vuosien saatossa yhdistyneet olemassa oleviin Akavan liittoihin. Syy tähän on, että tällaisten ”sulautuneiden” liittojen nykyisen jäsenmäärän luotettava arvioiminen on hyvin hankalaa. Tyypillisesti nämä ovat tosin varsin pieniä liittoja, kun vastaavasti itsenäisinä liittoina Akavaan siirtyneet järjestöt ovat usein selkeästi suurempia.
Kuvio 4: Akavan kokonaisjäsenmäärän kasvun jakautuminen vuosina 2000–2020
Akavan kokonaisjäsenmäärän ulkoisessa kasvussa ei ole mitään uutta. Vuonna 1950 perustettuun Akavaan on sen koko olemassaolon ajan siirtynyt järjestöjä ulkopuolelta. Ainoastaan 1980-luvulla oli pidempi tauko ulkoisessa kasvussa. Järjestöjen siirtymisessä liikettä voi tapahtua suuntaan, jos toiseenkin. Kovin moni ei varmaan esimerkiksi muista, että nykyään SAK:hon kuuluva Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys oli Akavan jäsen vuoteen 2003 asti.
Jäsenmäärän jakautuminen jäsenmaksujen mukaan
Jäsenmääriä ilmoitettaessa eritellään sekä maksavat jäsenet että maksusta vapautetut jäsenet. Maksusta vapautettu jäsen on henkilö, joka on kokonaan vapautettu keskusjärjestön eli Akavan, perimästä jäsenmaksusta. Keskusjärjestön maksusta vapautettu jäsen saattaa kuitenkin maksaa omalle ammattiliitolleen alennettua jäsenmaksua. Esimerkiksi Akavan opiskelijajäseniltä liitot perivät melko tyypillisesti jäsenmaksua joitakin kymppejä vuodessa.
Kuviossa 5 on esitetty tarkemmin, mistä maksavat ja maksusta vapautetut jäsenet koostuvat. Maksusta vapautetut jäsenet ovat pääasiassa opiskelijoita ja eläkeläisiä. Tosin maksavienkin jäsenten joukossa on jonkin verran opiskelijoita, yhteensä 12 957. Tähän sisältyy esimerkiksi työssäkäyvät opiskelijat, jotka maksavat täysjäsenyydestä saadakseen liittojen täydet palvelut käyttöönsä. Kuitenkin selvästi suurin osa maksavista jäsenistä on työssäkäyviä jäseniä.
Kuvio 5: Akavan kokonaisjäsenmäärän jakautuminen
Kooltaan merkittävimmät Akavan liittojen niin sanotut erityisryhmät ovat opiskelijat ja eläkeläiset. Kokonaisjäsenmäärän tavoin näiden ryhmien määrät ovat kasvaneet 2000-luvulla (kuvio 6). Opiskelijajäsenten suhteellisessa osuudessa ei ole tapahtunut liiemmin muutosta, sillä koko tarkastelujakson Akavan liittojen jäsenistä noin 20 prosenttia on ollut opiskelijoita. Päinvastoin eläkeläisten suhteellinen osuus on kasvanut hieman, kuten väestön ikääntyessä voikin odottaa. Siinä missä vuonna 2000 kokonaisjäsenmäärästä 8 prosenttia oli eläkeläisiä, vastaava osuus vuonna 2020 oli 11 prosenttia.
Kuvio 6: Akavan opiskelija- ja eläkeläisjäsenet 2000–2020
Tomi Husa, asiantuntija
Lisätietoja:
Tomi Husa
asiantuntija
tomi.husa@akava.fi
+358 44 3664 011
