Johdanto
Tässä Akava Worksin katsaussarjassa tarkastellaan maahanmuuttoa keskittymällä Suomeen myönnettyjen oleskelulupien määrään. Tarkastelun pääpaino on korkean osaamistason työluvissa eli erityisasiantuntijoissa. Tämänkertaisen katsauksen tuoreimmat luvut vastaavat vuoden 2025 toista neljännestä eli huhti–kesäkuuta. Suomen hankala työmarkkinatilanne on jo pitkään heijastunut ulkomaisen työvoiman heikentyneessä kysynnässä. Myönnettyjen työlupien määrän huomattava vähennys onkin selittänyt suurilta osin oleskelulupien kokonaismäärän viimeaikaisen laskevan trendin.
Katsaussarjan pääasiallisena lähteenä on Maahanmuuttoviraston tilastot, joiden tarkastelussa keskitytään ensisijaisesti ensimmäisiin oleskelulupiin. Ensimmäisten oleskelulupien saajat eivät lähtökohtaisesti asu Suomessa lupaa hakiessaan, jolloin heitä tarkastelemalla saa hyvän käsityksen Suomeen suuntautuvan muuttoliikkeen määrästä. Ajoittain katsaussarjassa tarkastellaan myös jatkolupia, joita myönnetään tarvittaessa henkilöille, joiden ensimmäisen oleskeluluvan voimassaoloaika on umpeutumassa. Myös tämänkertaisessa katsauksessa käsitellään lyhyesti erityisasiantuntijoiden jatkolupia.
On myös tärkeää huomioida, että tässä katsaussarjassa keskitytään oleskelulupaa edellyttävään maahanmuuttoon. Oleskelulupaa ei vaadita muiden Eta-maiden tai Sveitsin kansalaisilta, sillä heillä on vapaa liikkuvuus Suomeen. Edellä mainittujen maiden kansalaisten tulosyiden tilastointi on suppeampi kuin muiden ulkomaiden kansalaisten. Sen vuoksi on hankalampi arvioida, paljonko muuttajia tulee Suomeen työn takia vapaan liikkuvuuden maista vuosi- saati vuosineljännestasolla.
Oleskelulupa sallii nimensä mukaisesti pidempiaikaisen eli yli 90 vuorokauden ylittävän oleskelun Suomessa. Lupaa haetaan pääasiassa kolmen eri syyn perusteella: työn, opiskelun tai perhesyiden. Oleskelulupaa ei vaadita henkilöltä, jolla on toisen EU-maan, Norjan, Islannin, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaisuus. Näistä maista on vapaa liikkuvuus, mutta niiden kansalaisten tulisi rekisteröidä oleskeluoikeutensa, jos he aikovat oleskella maassa yli kolme kuukautta. Oleskelulupien ja vapaan liikkuvuuden lisäksi kolmas väylä Suomeen on kansainvälinen suojelu.
Tässä katsauksessa keskitytään pelkästään ensimmäisiin oleskelulupiin. Ensimmäistä oleskelulupaa hakee henkilö, joka hakee ensimmäistä kertaa oleskelulupaa Suomeen. Ensimmäisen oleskeluluvan voimassaolon umpeutuessa maassaoloa on mahdollista jatkaa hakemalla oleskeluluvan jatkoa tai pysyvää oleskelulupaa.
Myönnettyjen oleskelulupien laskutrendi jatkuu
Vuoden 2025 toisella vuosineljänneksellä (huhti–kesäkuu) myönnettiin yhteensä 9 866 ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen (kuvio 1). Perhesyiden perusteella lupia myönnettiin 4 981, työn perusteella 2 161, opiskelun perusteella 2 585 ja muiden syiden perusteella 139. Myönnettyjen oleskelulupien kokonaismäärä laski 2 259 luvalla eli vajaalla viidenneksellä vuoden 2024 toiseen neljännekseen verrattuna.
Ainoastaan perhesyiden perusteella myönnettyjen lupien määrä kasvoi vuodentakaisesta (+383). Suurin pudotus nähtiin opiskelijoiden luvissa (-1 575). Vastaavasti työn perusteella lupia myönnettiin 990 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä on jo kuudes peräkkäinen vuosineljännes, jolloin työlupien määrä jäi alle edellisvuoden tason. Muiden, tarkemmin määrittelemättömien syiden perusteella myönnettyjen lupien määrä väheni 77:llä.
Kaiken kaikkiaan oleskelulupien laskusuuntainen trendi, joka alkoi vuoden 2024 alussa, jatkuu edelleen. Perhesyiden perusteella lupaa hakevat ovat ainoa hakijaryhmä, joiden lupamäärissä ei ole varsinaista laskua havaittavissa.
Kuvio 1: Myönnetyt oleskeluluvat vuosineljänneksittäin hakijaryhmän mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Työntekijän oleskelulupaan voi liittyä niin sanottu saatavuusharkinta, jossa työnantaja selvittää, onko työtehtävään saatavilla kohtuullisessa ajassa työvoimaa Suomen ja EU-/Eta-maiden työmarkkinoilta. Työntekijältä vaaditaan lisäksi vähintään työehtosopimuksen mukainen palkka. Jos työehtosopimusta ei ole tai henkilö tekee osa-aikatyötä, yhteenlasketun palkan tulee vuonna 2025 olla vähintään 1 600 euroa kuukaudessa.
Erityisasiantuntijan työluville on tiukka seula. Ensinnäkin erityisasiantuntijan työtehtäviltä vaaditaan korkean tason erityisosaamista. Tyypillinen esimerkki tällaisesta erityisosaamisesta ovat ICT-alan työtehtävät. Lisäksi yleensä hakijalta vaaditaan korkeakoulututkintoa, ellei hänellä ole esittää erityisiä perusteita maahanmuutolle. Vuonna 2025 vaatimuksena on myös vähintään 3 827 euron kuukausipalkka.
Tieteellisen tutkimuksen perusteella myönnettäviä työlupia hakevat Suomessa tutkimustyötä tekevät henkilöt. Lisäksi näitä työlupia myönnetään henkilöille, jotka tulevat Suomeen tekemään maisteritutkinnon jälkeen lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa. Toisin sanoen Suomeen jatkotutkintoa suorittamaan tuleva hakee oleskelulupaa työn, eikä opiskelun perusteella. Jos tutkijan oleskelulupaa hakeva henkilö on työsuhteessa tutkimusorganisaatioon, palkan tulee olla vähintään työehtosopimuksen mukainen. Työehtosopimuksen puuttuessa palkan tulee vuonna 2025 olla vähintään 1 430 euroa kuukaudessa. Mikäli tutkija ei ole työsuhteessa tutkimusorganisaatioon, hänellä tulee olla käytössään vähintään 1 210 euroa kuukaudessa (netto).
Tuoreimmat luvut ennakoivat opiskelijoiden lupamäärien laskua
Opiskelijoiden oleskelulupamäärien trendi kääntyi loivaan laskuun loppuvuodesta 2024 (kuvio 2). Vielä edellisen katsauksen aikana oli viitteitä siitä, että trendi saattaisi olla kääntymässä jälleen nousuun, mutta tuoreimmat luvut viittaisivat enemminkin laskutrendin jatkuvan. Vuoden 2025 toisella neljänneksellä opiskelijoille myönnettiin 2 585 oleskelulupaa. Tämä on selvästi vähemmän kuin vuotta aiemmin (4 160) sekä vuosien 2022–2023 vastaavina ajankohtina. Vuoden vilkkainta aikaa opiskelijoiden lupamäärien osalta on kolmas vuosineljännes (heinä–syyskuu), jonka luvut vahvistuvat lokakuussa. Ellei näissä luvuissa nähdä suorastaan poikkeuksellista kasvua, opiskelijoiden lupamäärien laskeva trendi jatkuu. Näin ollen vuoden 2025 lupamäärät jäänevät vuosien 2023–2024 tason alapuolelle.
Mikä voisi olla syynä selvään opiskelijoiden lupamäärän selvään pudotukseen vuodentakaisesta? Yksi selittävä tekijä voisi olla hakemuksen hinnankorotus. Vuonna 2025 sähköisen opiskelijan oleskelulupahakemuksen maksu nousi 350 eurosta 450 euroon. Hinnannousu ei kuitenkaan ole näkynyt hakemusmäärien vähenemisenä. Vuoden 2025 toisella neljänneksellä hakemuksia tehtiin 5 614, kun vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin määrä oli 5 480. Epäsuhta hakemusten ja myönnettyjen lupien määrän välillä on osaltaan selitettävissä kielteisten ja rauenneiden hakemusten määrän lisääntymisellä. Vuoden 2024 toisella neljänneksellä 97 prosenttia päätöksistä oli myönteisiä, mutta vuonna 2025 vastaavalla ajankohdalla osuus laski 91 prosenttiin.
Kuvio 2: Opiskelun perusteella myönnetyt oleskeluluvat sekä niiden kausipuhdistettu trendi (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Mihin työlupien kokonaismäärä on kehittymässä?
Tarkempi kuukausikohtainen tarkastelu osoittaa, että vaikka työlupien kokonaismäärä on laskenut vuodentakaiseen verrattuna, trendissä on nähtävissä pienoista nousua vuoden 2025 alusta (kuvio 3). On vielä ennenaikaista arvioida, onko kyse pysyvästä suunnanmuutoksesta vai pelkästä väliaikaisesta piristymisestä. Selvää kuitenkin on, että pudotus on ainakin toistaiseksi tauonnut.
Tyypillisesti työlupien määrät vähenevät työttömyyden kasvaessa ja vastaavasti nousevat työllisyystilanteen parantuessa. Tuoreimpien työttömyyslukujen perusteella yleisen työttömyyden kasvussa on havaittavissa pysähtymisen merkkejä (ks. Akava Worksin tuorein työttömyyskatsaus). Mikäli työttömyysluvut eivät lähde uuteen nousuun, myönnettyjen työlupien määrän pohja voi hyvinkin olla takanapäin.
Kuvio 3: Kuukausittain myönnetyt työluvat sekä niiden kausipuhdistettu trendi (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Erityisasiantuntijoiden ja tutkijoiden lupamäärät lähellä edellisen vuoden tasoa
Tarkastellessa jälleen vuosineljänneskohtaisia lukuja voidaan havaita, että vuoden 2025 toisella neljänneksellä myönnettyjen työlupien kokonaismäärä (2 161) jäi selvästi vuosien 2022–2024 vastaavan ajankohdan alapuolelle (kuvio 4). Nykyinen taso vastaa suunnilleen vuosien 2018–2020 lupamääriä. Suurin pudotus nähtiin työntekijöiden lupamäärissä, jotka vähenivät yli 50 prosentilla vuodentakaisesta. Tutkijoiden ja erityisasiantuntijoiden lupamäärät sen sijaan laskivat vain 3–5 prosentilla suhteessa vuodentakaiseen.
Huhti-kesäkuussa kausityöntekijöiden lupamäärissä havaitaan tyypillisesti selvä piikki, eikä kuluva vuosi ole tässä poikkeus. Taloussuhdanteet näyttäisivät vaikuttavan varsin vähäisesti kausityöntekijöiden lupamääriin. Heikentyneestä työllisyystilanteesta huolimatta vuoden 2025 toisella neljänneksellä heille myönnettiin yli kaksi kertaa enemmän työlupia kuin kaksi vuotta aiemmin, vaikkakin vuodentakaiseen verrattuna nähtiin pientä pudotusta.
Kuvio 4: Myönnetyt työluvat hakijaryhmän mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Työntekijöiden lupamäärien syöksyssä pitkästä aikaan taukoa
Työntekijöiden lupamäärien kehitys määrittää pitkälti työlupien kokonaismäärän suunnan. Tyypillisenä vuosineljänneksenä yli puolet työluvista myönnetään tälle hakijaryhmälle. Vuonna 2024 alkanut työntekijöiden lupamäärien romahdus on painanut osuuden alle 40 prosenttiin, joka on poikkeuksellisen matala taso (kuvio 5). Vuoden 2025 toisella neljänneksellä lupamäärät kuitenkin nousivat 171:llä vuoden ensimmäisestä neljänneksestä. Tämä on ensimmäinen kerta sitten vuoden 2023 lopun, kun lupamäärät eivät laskeneet edellisneljänneksestä.
Työntekijöiden lupamäärien nousu tuoreimmalla neljänneksellä selittää osaltaan, miksi työlupien kokonaismäärän trendissä on alkuvuodesta nähty käänne ylöspäin (ks. kuvio 3). Jos työntekijöiden lupamäärät lähtevät uudelleen laskuun, sama kehitys näkyy todennäköisesti myös työlupien kokonaismäärässä.
Kuvio 5: Työntekijöille myönnetyt työluvat vuosineljänneksittäin (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Erityisasiantuntijoiden lupamäärät hakevat suuntaansa
Vuoden 2022 lopulla alkanut erityisasiantuntijoiden lupamäärien laskutrendi on hidastunut selvästi vuoden 2023 lopusta (kuvio 6). Trendi näyttäisi jopa kutakuinkin pysähtyneen alkuvuodesta 2025. Työntekijöiden tapaan erityisasiantuntijoiden lupamäärät nousivat vuoden 2025 toisella neljänneksellä verrattuna edellisneljännekseen, joskin selvästi maltillisemmin (+24). Tämä nousu voi hyvinkin mennä satunnaisvaihtelun piikkiin. Toisin sanoen tuoreimmat luvut eivät tuo selvyyttä siitä, mihin suuntaan erityisasiantuntijoiden lupamäärät ovat kehittymässä tänä vuonna.
Yleisestä työttömyydestä poiketen korkeakoulutettujen työttömyyden kasvu ei osoita pysähtymisen merkkejä, vaikkakin se on hidastunut selvästi (ks. Akava Worksin tuorein työttömyyskatsaus). ICT-alalla, joka on merkittävä ulkomaisten erityisasiantuntijoiden työllistäjä, työttömyys puolestaan jatkaa kasvuaan ilman hidastumisen merkkejä. Työttömyyslukujen perusteella erityisasiantuntijoiden lupamäärissä ei todennäköisesti ole odotettavissa merkittävää käännettä ainakaan lähiaikoina.
Kuvio 6: Erityisasiantuntijoille myönnetyt työluvat vuosineljänneksittäin (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Jatkuuko tutkijoiden lupamäärien nouseva trendi?
Tutkijoiden lupamäärissä on tyypillisesti suurta kausivaihtelua (kuvio 7). Tämän vuoksi on tarpeen huomioida niiden tarkastelussa myös kausivaihtelusta puhdistettu trendi, joka on merkitty kuvioon katkoviivalla. Tämä trendi on ollut hienoisesti kasvava jo useamman vuoden ajan. Tältä osin tutkijoiden tilanne poikkeaa muiden työlupatyyppien kehityksestä. Vuoden 2025 toisella vuosineljänneksellä tutkijoiden lupamäärät kuitenkin laskivat verrattuna vuodentakaiseen ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen (Q2/2023). Lasku on toisaalta varsin maltillinen (-13) ja yksistään sen perusteella on ennenaikaista sanoa mitään mahdollisesta käänteestä.
Opiskelijoiden tapaan myös tutkijoille myönnetään eniten oleskelulupia vuoden kolmannella neljänneksellä. Näin ollen lokakuun aikana vuoden 2025 lupamäärien kehityssuunnasta saadaan jo varsin hyvä käsitys. Mikäli myös seuraavan neljänneksen luvut jäävät vuoden 2024 vastaavan neljänneksen alapuolelle, tutkijoiden lupamäärät saattavat hyvinkin kääntyä laskuun tänä vuonna.
Kuvio 7: Tutkijoille myönnetyt työluvat vuosineljänneksittäin sekä niiden kausipuhdistettu trendi (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Erityisasiantuntijoiden jatkoluvissa jyrkkä pudotus
Erityisasiantuntijoille myönnetty ensimmäinen oleskelulupa on voimassa enintään kaksi vuotta. Tämän jälkeen henkilön tulee hakea jatkolupaa, mikäli hän haluaa jatkaa työntekoa Suomessa. Erityisasiantuntijoiden jatkolupamäärät ovat laskeneet jyrkästi edellisen 12 kuukauden aikana (kuvio 8). Vuoden 2025 toisella neljänneksellä jatkolupia myönnettiin 328, mikä on yli puolet vähemmän kuin vuotta aiemmin (746). Tämä on ollut ennakoitavissa, sillä jatkolupien määrät seuraavat parin vuoden viiveellä ensimmäisten oleskelulupamäärien kehitystä (ks. kuvio 6). Näin ollen laskun voidaan odottaa hidastuvan ja mahdollisesti tasaantuvan vuoden 2025 aikana. Mikäli näin ei käy, se voisi viitata siihen, että aiempaa useampi erityisasiantuntija jättää oleskelulupansa uusimatta eli toisin sanoen poistuu maasta.
Kuvio 8: Erityisasiantuntijoille myönnetyt jatkoluvat vuosineljänneksittäin. Lähde: Maahanmuuttovirasto
Yhteenveto
Vuoden 2024 alusta alkanut oleskelulupien kokonaismäärän laskeva trendi jatkuu yhä. Vuoden 2025 toisella vuosineljänneksellä suurin pudotus vuodentakaisesta nähtiin opiskelun sekä työn perusteella myönnetyissä luvissa. Perhesyiden perusteella myönnettiin sitä vastoin edellisvuotta enemmän lupia. Tämä hakijaryhmä onkin ainoa, jonka lupamääriä laskeva trendi ei ole toistaiseksi koskettanut.
Vielä viime katsauksen aikana näytti siltä, että opiskelijoiden lupamäärien loivassa laskutrendissä voisi olla käänteen merkkejä. Tuoreiden lukujen valossa vaikuttaa kuitenkin siltä, että laskeva trendi jatkuukin yhä. Vuonna 2025 opiskelijoiden lupamäärät tulevat mitä todennäköisemmin jäämään edellisvuosia matalammaksi, mikäli vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä (heinä–syyskuu) ei nähdä aivan poikkeuksellista kasvua.
Vaikka vuoden 2025 toisella neljänneksellä työlupien määrä laski vuodentakaisesta, niiden laskutrendissä on nähty selvä hidastuminen ja pieni käänne ylöspäin alkuvuodesta. Tämä selittyy osin työntekijöiden oleskeluluvilla, joiden määrässä on nähty vastaavanlainen käänne. Vielä on kuitenkin epävarmaa, onko työlupien määrässä nähty todellinen suunnanmuutos vai laskutrendin tilapäinen taukoaminen.
Myös erityisasiantuntijoiden lupamäärän kehityssuuntaa leimaa epävarmuus. Vuoden 2022 lopulla alkanut laskutrendi hidastui selvästi jo vuoden 2023 lopulla ja on sittemmin lähes pysähtynyt. Vuoden 2025 osalta on vielä vaikeaa sanoa, jatkuuko pysähtyneisyys vai nähdäänkö käännettä suuntaan tai toiseen. Korkeakoulutettujen työttömyys Suomessa kasvaa yleistä työttömyyttä nopeammin, joskin aiempaa hitaampaa vauhtia. Tämä ei enteile ainakaan lähitulevaisuudessa selvää käännettä ylöspäin erityisasiantuntijoiden lupamäärissä.
Tutkijoiden oleskelulupamäärien kehitys on pitkään poikennut muista työlupatyypeistä. Heillä lupamäärien trendi on kasvanut tasaisen maltillisesti jo useamman vuoden ajan. Tästä huolimatta tuoreimmalla vuosineljänneksellä tutkijoiden lupamäärät laskivat vuodentakaisesta ensimmäistä kertaa pariin vuoteen. Kolmannen vuosineljänneksen (heinä–syyskuu) luvut tulevat antamaan hyvän käsityksen siitä, miltä vuosi 2025 näyttää tutkijoiden muuttovirran suhteen. Vielä tässä vaiheessa on vaikea sanoa, jatkuuko pitkä kasvutrendi myös kuluvan vuoden osalta.
