Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuoden 2018 lopulla Suomessa asui 3 255 000 iältään 18–64-vuotiasta henkilöä. Heistä ulkomaan kansalaisia oli 200 000 eli 6 %. Enintään perusasteen suorittaneita oli samassa ikäryhmässä 536 000, joista 112 000 oli ulkomaan kansalaisia. Tämä tarkoittaa, että ulkomaan kansalaisia on perusasteen suorittaneista 21 % eli heillä on selvä yliedustus. Vastaavasti ulkomaan kansalaisista peräti yli puolella korkein suoritettu tutkinto on enintään perusaste, mikä on huomattavasti enemmän kuin Suomen kansalaisilla.
Kuvio 1: Enintään perusasteen suorittaneiden osuus Suomen 18-64-vuotiaasta väestöstä vuoden 2018 lopulla. Lähde: Tilastokeskus
.
Ulkomaan kansalaisten koulutustaso lähtömaissa
Onko ulkomaan kansalaisten koulutustaso tosiaan näin heikko Suomessa? Tarkastellaan tätä kysymystä tutkimalla hieman Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten lähtömaiden koulutustasoa. Tässä yhteydessä keskityn Euroopan maihin, sillä yli puolet (57 %) Suomessa asuvista työikäisistä ulkomaan kansalaisista on kotoisin toisesta eurooppalaisesta valtiosta. Lisäksi eurooppalaisten valtioiden väestön koulutustasosta saa kattavampaa tilastoa kuin useimpien muiden valtioiden. Eri Euroopan maissa enintään perusasteen varaan jääneiden osuus väestöstä näyttää oheiselta:
Kuvio 2: Enintään perusasteen suorittaneiden osuus 25–64-vuotiaasta väestöstä vuonna 2019. Lähde: Eurostat, OECD ja Tilastokeskus.
Avoimista tilastoista ei ole mahdollista saada tietoa Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten koulutustasosta yksittäisten lähtömaiden osalta. Maanosan laajuisella tasolla tieto kuitenkin on saatavilla. Tilastojen mukaan Suomessa asuvista 25–64-vuotiaista eurooppalaisista ulkomaan kansalaisista 52 % on enintään perusasteen suorittaneita (sininen palkki kuviossa 2). Minkään yksittäisen eurooppalaisen valtion väestön koulutustaso ei ole näin matala lukuun ottamatta Turkkia, joka Tilastokeskuksen ja Eurostatin tilastoissa lasketaan osaksi Eurooppaa.
Merkittävä osuus Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista on kotoisin vain muutamasta maasta. Suomessa asuvista työikäisistä toisen eurooppalaisen maan kansalaisista Viron kansalaisia on 33 %, Venäjän 18 % ja Ruotsin 5 %. Edellä mainituissa maissa perusasteen varaan jääminen on selvästi harvinaisempaa kuin Euroopassa keskimäärin. Suomessa asuvista eurooppalaisista ulkomaan kansalaisista perusasteen varaan jääneiden osuuden olettaisi näin ollen olevan enemminkin alle 20 % kuin yli 50 %.
Merkittävää eroa Suomessa asuvien eurooppalaisten ja heidän lähtömaiden koulutustasoissa voidaan selittää kahdella vaihtoehtoisella tulkinnalla. Joko muualta Euroopasta Suomeen muuttavat ovat huomattavasti heikommin koulutettuja kuin maanmiehensä tai sitten Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten tilastoitu koulutustaso ei pidä paikkaansa. Tässä tapauksessa jälkimmäinen tulkinta on totuudenmukaisin.
Tutkintojen tilastoinnista Suomessa
Väestön koulutusrakennetta kuvaavissa tilastoissa tieto koulutusasteesta on tyypillisesti peräisin Tilastokeskuksen ylläpitämästä tutkintorekisteristä. Aiemmin esittämäni työssäkäyntitilastosta peräisin olevat luvut koskien enintään perusasteen suorittaneita ulkomaan kansalaisia eivät ole poikkeus. Tutkintorekisteri sisältää tietoja lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneista sekä näyttötutkintona ammatillisen tutkinnon suorittaneista. Peruskouluista ei kerätä tietoja eli tutkintorekisteri sisältää tietoja vain vähintään toisen asteen tutkinnoista.
Kun henkilö suorittaa Suomessa tutkinnon, tieto tästä siirtyy tutkintorekisteriin ja hänen tilastoitu tutkintotaso on tältä osin kunnossa. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen osalta tilanne on kinkkisempi. Tietoja ulkomailla suoritetuista tutkinnoista täydennetään vuosittain Opetushallitukselta (OPH) ja Valviralta saaduilla tiedoilla. OPH:n tiedot koostuvat ulkomailla suoritettujen tutkintojen rinnastamispäätöksistä. Tällaisen päätöksen hakeminen tulee tarpeeseen silloin, kun henkilö hakee virkaan tai tehtävään, jossa on laissa määritetty kelpoisuusvaatimus. Vastaavasti Valviran tiedot perustuvat laillistamispäätöksiin, joissa terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat hakeneet oikeutta harjoittaa ammattiaan Suomessa ulkomaalaisella tutkinnolla.
OPH:lta ja Valviralta Tilastokeskus saa vuosittain tiedot noin 500–600 ulkomaalaisesta tutkinnosta. Tämä on erittäin vähän, kun ottaa huomioon, että Suomeen on viime vuosina muuttanut vuosittain n. 21 000–24 000 ulkomaan kansalaista. Tutkintorekisteriin päätyy vain murto-osa ulkomailla suoritetuista tutkinnoista, mistä Tilastokeskus on hyvin tietoinen. Viime vuosina puuttuvia ulkomaalaisia tutkintoja on täydennetty kahteen otteeseen. Vuonna 2018 tutkintorekisteriä täydennettiin pohjoismaisten tilastoviranomaisten kanssa toteutetulla tietojenvaihdolla (lue lisää). Lisäksi vuonna 2019 Tilastokeskus keräsi tutkintotietoja laajalla tiedonkeruulla, jossa koulutustietoja kysyttiin suoraan Suomessa asuvilta ulkomaan kansalaisilta (lue lisää). Täydennyksistä huolimatta tutkintorekisteri ei edelleenkään kata kaikkia ulkomailla suoritettuja tutkintoja ja Tilastokeskuksen tavoitteena onkin saada tutkintotietojen keruu automaattisesti osaksi maahantuloprosessia.
Jos henkilöstä ei löydy tietoa tutkintorekisteristä, hänet tilastoidaan enintään perusasteen tutkinnon suorittaneeksi. Tämä on sikäli looginen johtopäätös, sillä tiedot Suomessa suoritetuista toisen ja kolmannen asteen tutkinnoista siirtyvät aina rekisteriin. Mutta koska ulkomailla suoritetut tutkinnot taas useissa tapauksissa puuttuvat rekisteristä, moni ulkomaan kansalainen tilastoidaan erheellisesti enintään perusasteen suorittaneeksi. Tästä seuraa, että Suomessa asuvien ulkomaalaisten tilastoitu koulutustaso ei vastaa heidän todellista koulutustasoaan.
On myös hyvä huomioida, että ulkomaalaisten tutkintojen tilastointiin liittyvät vaikeudet eivät koske pelkästään ulkomaan kansalaisia. Myös suomalaisten suorittamat tutkinnot ulkomailla jäävät usein uupumaan tutkintorekisteristä. Jos esimerkiksi suomalainen henkilö suorittaa lukion jälkeen korkeakoulututkinnon ulkomailla ja palaa takaisin Suomeen, tutkintorekisterissä hänen korkein suorittamansa tutkinto on edelleen ylioppilastutkinto.
Puuttuvat tutkintotiedot ja tilastojen tulkinta
Missä yhteyksissä ulkomaalaisten tutkintojen tilastointiin liittyvät vaikeudet sitten näkyvät? Ensinnäkin, kuten todettu, ulkomaalaisten koulutustasosta saa turhan synkän kuvan, mikäli koulutustilastoja tarkastellaan sellaisenaan tuntematta niiden taustoja. Lisäksi alueilla, joissa asuu suhteellisen paljon ulkomaan kansalaisia myös koko väestön koulutusrakenne voi näyttäytyä todellista matalammalta. Maakuntatasolla ulkomaan kansalaisten osuus 18–64-vuotiaista on suurin Ahvenanmaalla (14 %) ja Uudellamaalla (11 %). Samoissa maakunnissa asuu myös suhteellisesti eniten enintään perusasteen suorittaneita (kuvio 3). Mikäli tarkastellaan pelkästään Suomen kansalaisia, perusasteen varassa olevien osuus Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla ei enää eroa niin paljon muista maakunnista.
Kuvio 3: Enintään perusasteen suorittaneiden osuus 18–64-vuotiaasta väestöstä maakunnittain vuoden 2018 lopulla. Lähde: Tilastokeskus
Ulkomaalaisten tutkintojen rekisteröintiin liittyvät vaikeudet mutkistavat osaltaan niin sanotun osaamisvaihtotaseen määrittelyä. Osaamisvaihtotaseella viitataan maastamuuttajien ja maahanmuuttajien koulutustason väliseen erotukseen. Kun Suomesta muuttaa pois koulutetumpia henkilöitä kuin sinne saapuu ulkomailta, osaamisvaihtotase laskee ja päinvastaisessa tapauksessa vaihtotase taas nousee. Koska ulkomailta muuttavien henkilöiden todellinen koulutustaso jää usein pimentoon, on vaikeaa sanoa kuinka paljon ja mihin suuntaan muuttoliike on vaikuttanut Suomen työvoiman koulutustasoon. (lue lisää).
Lisätietoja:
Tomi Husa
asiantuntija
tomi.husa@akava.fi
+358 44 3664 011
