Me maksamme inflaation itse

Inflaatio on palannut. Euroalueen kuluttajahintojen nousu kiihtyi maaliskuussa 7,5 prosenttiin. Muutos on valtava. Ei ole kovin kauan siitä, kun yleisesti pohdittiin, voiko hintojen nousu vauhdittua edes Euroopan keskuspankin tavoittelemaan kahteen prosenttiin.

6.5.2022

Kuluttajan maksamien hintojen ohella jyrkässä nousussa ovat olleet raaka-aineiden hinnat – metallien, ruokaraaka-aineiden ja energian hinnat. Suomessa ovat ripeästi kohonneet teollisuuden ja maatalouden tuottajahinnat sekä ainakin kuljetuspalveluiden ja tukkukaupan hinnat. Laaja-alainen hintojen nousu tuskin näkyy vielä täysin kuluttajahinnoissa. Niinpä kannattaa seurata myös laajempia hintaindeksejä, jotka sisältävät muutakin kuin kuluttajahinnat.

Laajempaan, joskin vähemmän tunnettuun hintamittariin päästään bruttokansantuotteen eli BKT:n  kautta. Kuten tiedämme, se mittaa aikaansaadun tuotannon arvoa eli arvonlisäystä. Yksittäisen yrityksen tasolla arvonlisäys on suurin piirtein sama kuin myyntikate eli myyntitulojen ja ostomenojen erotus. Idea on siis se, että kun myynnistä vähennetään kaikki toisilta ostettu, jäljelle jää oman tuotannon arvo. Sitä BKT mittaa.

Tilastokeskus jakaa BKT:n arvon kahteen osaan, tuotannon määrään, jonka muutoksella mitataan talouskasvua sekä tuotannon hintaan. Tämä BKT:n hinta on edellä mainitsemani laaja hintamittari. Se ottaa huomioon osto- ja myyntihintojen kehityksen kaikilla talouden toimialoilla, vaikkapa metallien kallistumisen kaivostoiminnassa, konepajoilla ja autoteollisuudessa. Ei siinä kaikki. Tuo sama BKT:n hinta on myös mittari, joka sisältää yksityisen ja julkisen kulutuksen, investointien sekä viennin ja tuonnin hinnat. Se on siis paljon enemmän kuin kuluttajahintojen mittari.

Ja nyt asiaan. Suomen BKT:n arvo kasvoi vuonna 2021 muhkeat 6,3 prosenttia. Se on tärkein syy, miksi julkisen velan BKT-suhde aleni yllättävän paljon alle 66 prosenttiin, vaikka itse velka pienentyi varsin vähän.

Viimeinen vuosineljännes antoi esimakua hintojen tärkeydestä. BKT:n hinta nousi yli 5 prosenttia vuotta aiemmasta, selvästi talouden reipasta 3,5 prosentin reaalikasvua enemmän. Hinnat toivat reilusti yli puolet BKT:n arvon huimasta 8,8 prosentin noususta.

Tiedämme, että hintojen nousu on ollut ripeää myös vuonna 2022. Monet raaka-aineet ovat kallistuneet lisää Venäjän aloittaman sodan vuoksi. Luulen, että hintojen nousu paisuttaa vuoden alkupuoliskolla Suomen BKT:n arvoa huomattavasti enemmän kuin jo hidastuva talouden reaalikasvu.

Reipas hintojen nousu saattaa madaltaa BKT:n arvoon suhteutettuja julkisen talouden alijäämä- ja velkalukuja. Hienoa, että inflaatio hoitaa velat, joku ajattelee. Mutta ei se hoida. Inflaation maksamme me itse. Kotitaloudet maksavat enemmän kulutuksestaan ja yritykset enemmän raaka-aineista, tarvikkeista ja investoinneista.

Itse maksamme – omilla tuloillamme, omilla säästöillämme.

  • Kirjoitus on julkaistu Demokraatti-lehdessä 28. huhtikuuta 2022.

Lisätietoja:

Pasi Sorjonen

pääekonomisti

+358 50 557 5271