Miksi korkeakoulutettujen osaamisen kehittämistä kannattaa tukea?
Osaamisen turvaaminen ja ajantasaisena säilyminen on tärkeää myös korkeakoulutetuille ja asiantuntijatyössä toimiville. Tässä artikkelissa paneudutaan osaamisen ja asiantuntijuuden käsitteisiin sekä asiantuntijuuden kehittymisen ja osaamisen vanhenemisen teemoihin. Päähuomio on asiantuntijatyön erityisyydessä oppimisen kontekstina ja keskeisissä perusteluissa, joiden vuoksi asiantuntijoiden osaamisen kehittäminen edellyttää tukea ja panostuksia.
Työkyvyttömyyden riskitekijät asiantuntijatyössä
Artikkelissa tarkastellaan työkykyä, työkyvyttömyyttä ja työkyvyttömyyden riskitekijöitä erityisesti asiantuntijatyön näkökulmasta. Aluksi artikkelissa käysittelee työkykyä ja työkyvyttömyyttä ilmiöinä sekä luo katsauksen suomalaisten työkyvyn viimeaikaiseen kehitykseen tilasto- ja tutkimustiedon valossa. Tämän jälkeen artikkelissa pohditaan erityisesti asiantuntijatyön piirteitä ja haasteita työkyvyn näkökulmasta sekä tarkastellaan tutkimustietoa työkyvyttömyyteen yhteydessä olevista tekijöistä. Lopuksi pohditaan työkyvyttömyysriskien ennaltaehkäisyn keinoja.
Suomen kustannuskilpailukyky paranemassa tänä vuonna
Euroopan komission marraskuun ennusteen perusteella tekemiemme laskelmien valossa Suomen kustannuskilpailukyky olisi vuonna 2024 yli kolme prosenttia parempi kuin 2023.
Psykososiaalinen kuormitus, työturvallisuusvelvoitteet ja esihenkilöiden työturvallisuus- ja rikosvastuu
Artikkeli käsittelee työnantajan työturvallisuusvelvoitteita psykososiaalisen kuormituksen yhteydessä. Siinä tarkastellaan psykososiaalisen kuormituksen yhteydessä työturvallisuus- ja rikosoikeudellista vastuuta työturvallisuus- ja rikoslainsäädännössä erityisesti esihenkilöiden näkökulmasta. Myös työntekijän työturvallisuutta koskevat velvollisuudet ovat esillä. Artikkeli tuo esityksiä lainsäädännön täsmentämisestä psykososiaalisen kuormituksen hallinnan parantamiseksi ja vastuiden tarkentamiseksi.
Työkyvyttömyydelle on vaihtoehtoja
Artikkeli nostaa esille vaihtoehtoja, joiden avulla työkyvyttömyyttä voidaan vähentää. Siinä kuvataan työkyvyn edellytyksiä, työkyvyttömyyden ehkäisemistä työpaikoilla, sairauspoissaoloihin liittyviä käytäntöjä ja työkyvyttömyyden aikaisia toimeentulon tukimuotoja. Esillä on myös korvaavan työn malli ja työn muokkaaminen työkyvyn suojaamiseksi.
Tuottavuuden kasvu viriää hyvin toimivissa työyhteisöissä
Artikkelissa käsitellään viimeaikaisten työelämän ja työnteon tapojen muutosten valossa tuottavuutta erityisesti työhyvinvoinnin, johtamisen ja osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Yhteisöllisyys on esillä työhyvinvoinnin, oppimisen ja innovaatioiden osatekijänä. Tuottavuuden tarkastelu painottuu kokonaistuottavuuteen.
Ikä ja työkyky − näkökulmia työelämän kestävyyteen
Heikkenevän huoltosuhteen oloissa on painetta työkyvyn säilyttämiselle pienenevässä työssä käyvien ryhmässä. Työkykyyn voidaan vaikuttaa myönteisesti työelämässä, mikä vaikuttaa edelleen työurien pituuteen. Työhön osallistuminen lisää terveyttä ja hyvinvointia sekä edelleen eläkeikän elämänlaatua. Artikkeli nostaa esille ikääntymisen vaikutuksiin liittyviä käsityksiä, työkyvyn ulottuvuuksia ja osatekijöitä tutkimustulosten valossa.
Näkökulmia tekoälyyn, osa 8 – Markus Penttinen: EU ja tekoäly – mitä on tulossa?
Uutta EU-komissiota valitaan, ja seuraavan kauden panostuksia odotetaan. Katseet kohdistuvat myös tekoälyn kehitykseen EU-kontekstissa. Tässä artikkelissa tarkastellaan erilaisia EU:ssa toteutettavia tekoälyhankkeita sekä pohditaan, mitä mahdollisuuksia tekoäly tarjoaa esimerkiksi tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa ja toisaalta, millä tavalla tekoäly haastaa erityisesti yksityisyydensuojan saralla.
Näkökulmia tekoälyyn, osa 7 – Tero Ojanperä: Tekoälyn käyttö tuo monia mahdollisuuksia yrittäjälle
Luovan eli generatiivisen tekoälyn läpimurto muuttaa liiketoimintaa ja luo mahdollisuuksia yrittäjille ja yrityksille. Tämän hyödyntäminen edellyttää panostusta osaamiseen. Tässä artikkelissa tarkastellaan tekoälyn ja tekoälyyn perustuvien sovellusten vaikutuksia yrittäjyyteen ja yritystoimintaan.
Suomen kustannuskilpailukyky heikkeni 2,6 prosenttia vuonna 2023, muutosta ei odotettavissa
Huolimatta kilpailijamaita hitaammasta palkkakehityksestä, viime vuonna Suomen kustannuskilpailukyky heikkeni 2,6 prosenttia suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin. Syynä ovat vertailumaita heikompi tuottavuuden kasvu, vienti- ja tuontihintojen epäedullisempi suhde ja Ruotsin kruunun voimakas devalvoituminen.
