Korkeakoulutettujen lomautukset saavuttivat tähänastisen huippunsa toukokuussa ja ovat sen jälkeen vähentyneet. Heinäkuun lopussa kokoaikaisesti lomautettuna oli 17 600 korkeakoulutettua, mikä on 48 prosenttia vähemmän kuin toukokuun korkeimmat määrät.
Keskeinen kysymys on, kuinka moni lomautus muuttuu lopulta irtisanomiseksi. Korkeakoulutettujen työttömyys näyttää omien laskelmiemme perusteella kohonneen noin 8 000 henkilöllä maaliskuun jälkeen. Tämä nousu näyttää tapahtuneen pääasiassa jo huhtikuun aikana. Edelleen on jäljellä pelko, että työpaikkoja katoaa pysyvämmin, jos lomautukset pysyvät pidempään poikkeuksellisen korkeina.
Eniten lomautettuja oli heinäkuun lopussa edelleen keskiasteen tutkinnon suorittaneissa, noin 42 000, mikä on alle puolet huhtikuun korkeimmasta määrästä(pudotusta vajaat 53 prosenttia). Yhteiskunnan ja talouden vähittäinen avautuminen kesäkuun alussa sekä erilaisten palveluiden ostamisen salliminen vähensivät lomautuksia nimenomaan ammatillisen koulutuksen suorittaneiden keskuudessa.
Perusasteen koulutuksen varassa olevia lomautettuja oli heinäkuussa noin 10 400 (vähennystä liki 48 prosenttia huhtikuusta). Lukema on lähellä finanssikriisin aikaisia piikkejä.
Heinäkuun lopussa oli lomautettuna 17 591 korkeakoulutettua. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli lomautettuna noin 11 000 henkilöä (vähennystä lähes 5 800 korkeimmasta määrästä toukokuussa 2020), ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita noin 6 400 (vähennystä vajaat 3 400) sekä parisataa tutkijankoulutuksen suorittanutta.
Korkeakoulutettuja oli heinäkuun lopussa edelleen lomautettuna enemmän kuin koskaan ennen koronapandemiaa. Näin oli siitä huolimatta, että lomautukset vähentyivät merkittävästi lähes kaikilla tutkinnonaloilla. Tarkasteltujen alojen joukossa on vain yksi poikkeava ryhmä, arkkitehdit, jossa lomautukset ensinnäkin saavuttivat huippunsa vasta kesäkuussa (63) ja jolla lomautukset pysyivät lähes samansuuruisena (61) myös heinäkuussa.
Kuinka paljon lomautukset ovat eri aloilla vähentyneet? Vertailu tehdään tässä siihen kuukauteen, jolloin lomautettuja oli eniten. Useimmilla aloilla korkein määrä osui toukokuuhun, mutta poikkeuksiakin on. Sosionomeilla, humanisteilla, fysioterapeuteilla ja toimintaterapeuteilla lomautusten määrä oli korkeimmillaan jo huhtikuussa, kun taas kasvatustieteilijöillä ja lastentarhanopettajilla vasta kesäkuussa (kenties normaalin kausirytmin mukaan).
Tällaisella laskutavalla lomautettujen lukumäärä on vähentynyt absoluuttisesti eniten teknisillä ja taloudellisilla aloilla. Insinööreillä pudotusta on 2 024 ja diplomi-insinööreillä 1 121, kumpikin sattumoisin 41 prosenttia. Tradenomeilla laskua on eniten, 2 331 (lähes 52 prosenttia) ja ekonomeilla 1 068 (46 prosenttia).
Suhteellisesti eniten lomautukset näyttävät vähentyneen sosiaali- ja terveysalan tehtävissä: hammaslääkärit -84 %, toimintaterapeutit -73 %, fysioterapeutit -67 %, lääkärit -64 %, sosionomit -62 % ja farmaseutit -58 %.
Viime katsauksessa tarkastelimme lomautuksia lentomatkailuun liittyvissä tehtävissä. Matkailun rajoitukset ja maiden välisten rajojen sulkeminen olivat vähentäneet jyrkästi ihmisten normaalia liikkumista ja sen seurauksena valtaosa säännöllisestä lentoliikenteestä lopetettiin toistaiseksi. Tämän vuoksi lentäjien, lennonjohtajien ja mekaanikkojen lomautukset kohosivat toukokuussa poikkeuksellisen suuriksi. Arvioimme tuolloin, että lomautettuna olevien lentäjien ja muiden ilmailualan työntekijöiden määrät voivat antaa arvokasta tietoa siitä, miten nopeasti kotitaloudet palaavat koronakriisin jälkeen kohti normaalia elämää. Katsotaan siis, mitä on tapahtunut ilmailualan lomautuksille kesän aikana.
Heinäkuun lopussa oli lomautettuna 302 ammattilentäjää, 39 lennonjohtajaa ja 151 lentokoneasentajaa tai -mekaanikkoa. Lentäjien ja lennonjohtajien lomautukset ovat vähentyneet noin kolmasosan korkeimmasta määrästään . Asentajilla ja mekaanikoilla lomautukset ovat karkeasti puolittuneet. Lomautettujen määrät ovat siten edelleen poikkeuksellisen suuria.
Tarkastellaan lopuksi vielä lyhyesti korkeakoulutettujen työttömyyttä. Vuoden 2005 alusta alkavalla jaksolla työttömien työnhakijoiden määrä on jo kohonnut ennätyksellisen suureksi ekonomeilla, hammaslääkäreillä ja taidealan edustajilla. Lähellä ennätyksellistä määrää ovat lisäksi kasvatustieteilijät, oikeustieteilijät, lääkärit, teologit ja jopa tradenomit.
Teksti: Pasi Sorjonen
Tilastointi: Tomi Husa ja Pasi Sorjonen
Kuvaajat: Pasi Sorjonen ja Vesa Saarinen
Lisää tilastoja
Lisätietoja:
Tomi Husa
asiantuntija
tomi.husa@akava.fi
+358 44 3664 011