- Ensimmäisten oleskelulupien määrä väheni hieman. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä myönnettiin 8 706 oleskelulupaa eli 338 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
- Alkuvuonna 2025 myönnettiin 40 % vähemmän työlupia kuin vuotta aiemmin. Laskua selittää ennen kaikkea työntekijöiden lupien määrän raju pudotus.
- Myönnettyjen työlupien kehitys seuraa avoimien työpaikkojen määrää, joka on poikkeuksellisen matalalla tasolla. Tämä voisi ennakoida jatkoa työlupien laskevalle trendille.
- Tutkijoiden työlupien vuosia kestänyt kasvutrendi jatkuu yhä. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä myönnettiin enemmän tutkijoiden työlupia kuin kertaakaan aiemmin vastaavana ajankohtana.
- Erityisasiantuntijoiden määrä väheni noin kymmeneksellä vuodentakaisesti. Samanaikaisesti briteille myönnettiin ennätysmäärin erityisasiantuntijoiden työlupia. Poikkeuksellisen moni erityisasiantuntija suuntaa Kymenlaaksoon, mikä saattaa olla seurausta datakeskusinvestoinneista.
Johdanto
Tässä Akava Worksin katsaussarjassa tarkastellaan maahanmuuttoa keskittymällä Suomeen myönnettyjen oleskelulupien määrään. Tarkastelun pääpaino on korkean osaamistason työluvissa eli erityisasiantuntijoissa. Tämänkertaisen katsauksen tuoreimmat luvut vastaavat vuoden 2025 ensimmäistä neljännestä eli tammi–maaliskuuta. Oleskelulupien kokonaismäärän trendi on viime aikoina ollut laskusuuntainen. Vuonna 2024 oleskelulupien määrä vähenikin ensimmäinen kertaa sitten koronavuoden 2020. Laskua on selittänyt erityisesti työntekijöille myönnetyt työluvat.
Katsaussarjan pääasiallisena lähteenä on Maahanmuuttoviraston tilastot, joiden tarkastelussa keskitytään ensimmäisiin oleskelulupiin. Ensimmäisten oleskelulupien saajat eivät lähtökohtaisesti asu Suomessa lupaa hakiessaan, jolloin heitä tarkastelemalla saa hyvän käsityksen Suomeen suuntautuvan muuttoliikkeen määrästä.
On myös tärkeää huomioida, että tässä katsaussarjassa keskitytään oleskelulupaa edellyttävään maahanmuuttoon. Oleskelulupaa ei vaadita muiden Eta-maiden tai Sveitsin kansalaisilta, sillä heillä on vapaa liikkuvuus Suomeen. Edellä mainittujen maiden kansalaisten tulosyiden tilastointi on suppeampi kuin muiden ulkomaiden kansalaisten. Sen vuoksi on hankalampi arvioida, paljonko muuttajia tulee Suomeen työn takia vapaan liikkuvuuden maista vuosi- saati vuosineljännestasolla.
Oleskelulupa sallii nimensä mukaisesti pidempiaikaisen eli yli 90 vuorokauden ylittävän oleskelun Suomessa. Lupaa haetaan pääasiassa kolmen eri syyn perusteella: työn, opiskelun tai perhesyiden. Oleskelulupaa ei vaadita henkilöltä, jolla on toisen EU-maan, Norjan, Islannin, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaisuus. Näistä maista on vapaa liikkuvuus, mutta niiden kansalaisten tulisi rekisteröidä oleskeluoikeutensa, jos he aikovat oleskella maassa yli kolme kuukautta. Oleskelulupien ja vapaan liikkuvuuden lisäksi kolmas väylä Suomeen on kansainvälinen suojelu.
Tässä katsauksessa keskitytään pelkästään ensimmäisiin oleskelulupiin. Ensimmäistä oleskelulupaa hakee henkilö, joka hakee ensimmäistä kertaa oleskelulupaa Suomeen. Ensimmäisen oleskeluluvan voimassaolon umpeutuessa maassaoloa on mahdollista jatkaa hakemalla oleskeluluvan jatkoa tai pysyvää oleskelulupaa.
Oleskelulupamäärät laskivat hieman vuodentakaisesta
Vuoden 2025 ensimmäisellä vuosineljänneksellä (tammi–maaliskuu) myönnettiin yhteensä 8 706 ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen (kuvio 1). Perhesyistä lupia myönnettiin 5 083, työn perusteella 1 891, opiskelun perusteella 1 445 ja muista syistä 287. Myönnettyjen oleskelulupien kokonaismäärä laski aavistuksen (-338) verrattuna vuoden 2024 ensimmäiseen vuosineljännekseen. Verrattuna vuodentakaiseen lupamäärät kasvoivat perheen (+621), opiskelun (+278) ja muiden syiden perusteella (+14) myönnettyjen oleskelulupien osalta. Sitä vastoin työn perusteella lupia myönnettiin 1 251 vähemmän, mikä vastaa 40 prosentin pudotusta. Vuoden 2025 ensimmäinen vuosineljännes oli viides peräkkäinen neljännes, jolloin työn perusteella myönnettyjen lupien määrä laski vuodentakaisesta.
Perhesyiden osuus myönnettyjen oleskelulupien kokonaismäärästä oli vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä 58 prosenttia eli suurempi kuin koskaan aiemmin. Pääosin perhesyiden perusteella myönnetyt oleskeluluvat myönnetään ulkomaan kansalaisten perheenjäsenille. Suomen kansalaisten perheenjäsenten osuus lupamääristä vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä oli 14 prosenttia. Kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäsenten osuus lupamääristä oli vastaavasti 5 prosenttia ja muiden ulkomaan kansalaisten 81 prosenttia. Jälkimmäiseksi mainittuun ulkomaalaisten ryhmään kuuluvat esimerkiksi työn tai opiskelun perusteella oleskeluluvan saaneet henkilöt.
Kuvio 1: Myönnetyt oleskeluluvat vuosineljänneksittäin hakijaryhmän mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Työntekijän oleskelulupaan voi liittyä niin sanottu saatavuusharkinta, jossa työnantaja selvittää, onko työtehtävään saatavilla kohtuullisessa ajassa työvoimaa Suomen ja EU-/Eta-maiden työmarkkinoilta. Työntekijältä vaaditaan lisäksi vähintään työehtosopimuksen mukainen palkka. Jos työehtosopimusta ei ole tai henkilö tekee osa-aikatyötä, yhteenlasketun palkan tulee vuonna 2025 olla vähintään 1 600 euroa kuukaudessa.
Erityisasiantuntijan työluville on tiukka seula. Ensinnäkin erityisasiantuntijan työtehtäviltä vaaditaan korkean tason erityisosaamista. Tyypillinen esimerkki tällaisesta erityisosaamisesta ovat ICT-alan työtehtävät. Lisäksi yleensä hakijalta vaaditaan korkeakoulututkintoa, ellei hänellä ole esittää erityisiä perusteita maahanmuutolle. Vuonna 2025 vaatimuksena on myös vähintään 3 827 euron kuukausipalkka.
Tieteellisen tutkimuksen perusteella myönnettäviä työlupia hakevat Suomessa tutkimustyötä tekevät henkilöt. Lisäksi näitä työlupia myönnetään henkilöille, jotka tulevat Suomeen tekemään maisteritutkinnon jälkeen lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa. Toisin sanoen Suomeen jatkotutkintoa suorittamaan tuleva hakee oleskelulupaa työn, eikä opiskelun perusteella. Jos tutkijan oleskelulupaa hakeva henkilö on työsuhteessa tutkimusorganisaatioon, palkan tulee olla vähintään työehtosopimuksen mukainen. Työehtosopimuksen puuttuessa palkan tulee vuonna 2025 olla vähintään 1 430 euroa kuukaudessa. Mikäli tutkija ei ole työsuhteessa tutkimusorganisaatioon, hänellä tulee olla käytössään vähintään 1 210 euroa kuukaudessa (netto).
Työlupien määrän kehitys sidoksissa avoimien työpaikkojen määrään
Työlupien määrän trendi on ollut pääosin laskeva jo lähes kolmen vuoden ajan. On ilmeistä, että kiristynyt työmarkkinatilanne vaikuttaa myös työperäiseen maahanmuuttoon. Kun maassa jo asuvilla henkilöillä on aiempaa vaikeampi löytää työpaikka Suomesta, sama tilanne pätee myös maan rajojen ulkopuolella asuviin. Myönnettyjen työlupien määrän kehitys noudattaakin pitkälti TE-toimistoihin ilmoitettujen avointen työpaikkojen lukumäärän kehitystä (kuvio 2). Lupamäärät näyttäisivät seuraavan avointen työpaikkojen määrän muutosta 3–6 kuukauden viiveellä. Tämä on varsin loogista, sillä työnhaku- ja oleskelulupaprosessit vievät oman aikansa.
Mikäli myönnettyjen työlupien määrät noudattavat jatkossakin viiveellä avointen työpaikkojen määrän kehitystä, lupamäärissä ei ole nähtävissä merkittävää käännettä lähitulevaisuudessa. Vuonna 2025 avointen työpaikkojen määrä on laskenut entisestään, mikä voisi ennakoida myös jatkumoa työlupien laskevalle trendille. Toki on mahdollista, että jonkin yksittäisen hakijaryhmän, esimerkiksi erityisasiantuntijoiden, tutkijoiden tai kausityöläisten, lupamäärät voivat poiketa tästä kehityksestä.
Kuvio 2: Myönnetyt ensimmäiset työluvat ja TE-toimistoihin ilmoitetut avoimet työpaikat kuukausittain (kausipuhdistettu trendi). Lähde: Maahanmuuttovirasto ja TEM
Työntekijöiden lupamäärät romahtivat – kausi- ja tutkimustyö houkuttelee aiempaa useampia
Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä myönnettyjen työlupien kokonaismäärä (1 891) on pienin vastaavalla vuosineljänneksellä tilastoitu määrä vuonna 2018 alkaneella tarkastelujaksolla (kuvio 3). Eniten vähenivät työntekijöiden lupamäärät (-1 366), joita myönnettiin jopa 68 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Pudotukseen on osaltaan vaikuttanut TE-toimiston työlupapalveluiden siirtyminen Maahanmuuttovirastoon eli Migriin 1.1.2025 alkaen, mikä on ruuhkauttanut työntekijöiden oleskelulupien käsittelyt. Lisäksi työntekijöiden ja kausityöntekijöiden päätöksenteossa oli tauko 1.–8.1.2025. Toisaalta myös työntekijöiden oleskelulupien hakemusmäärät vähenivät 43 prosentilla vuodentakaisesta, eli käsittelyjen ruuhkautuminen ja taukoaminen ei selitä pudotusta kokonaisuudessaan.
Työlupapalveluiden siirtyminen Migriin ei tuo muutosta erityisasiantuntijoiden tai tutkijoiden lupahakemusprosessiin. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä erityisasiantuntijoiden lupamäärät laskivat 25 luvalla eli vajaalla kymmenesosalla vuodentakaisesta. Tutkijoiden työlupamäärät päinvastaisesti kasvoivat kymmenesosalla eli 28 luvalla vuodentakaisesta. Siinä missä erityisasiantuntijoille ja työntekijöille myönnettiin tuoreimmalla neljänneksellä poikkeuksellisen vähän työlupia, tutkijoilla tilanne on tyystin eri. Tutkijoille ei ole koskaan aiemmin tammi–maaliskuussa myönnetty yhtä paljon työlupia kuin vuonna 2025.
Tutkijoiden tavoin kausityöntekijöiden lupamäärät nousivat vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä vuodentakaisesta (+121). Tämä on ensimmäinen kerta sitten vuoden 2022, kun kausityöntekijöiden tammi–maaliskuun lupamäärät kasvoivat vuodentakaisesta.
Kuvio 3: Myönnetyt työluvat hakijaryhmän mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Työntekijöiden oleskelulupamäärät yhä poikkeuksellisen matalalla tasolla
Kuten aiemmin todettiin, oleskelulupien käsittelyjen ruuhkautuminen ja lyhyt tauko Migrissä vuoden 2025 alussa on voinut vaikuttaa työntekijöiden työlupamääriin. Tarkempi vuosineljänneskohtainen tarkastelu kuitenkin paljastaa, että pudotus vuoden 2024 viimeisestä neljänneksestä jäi varsin pieneksi (kuvio 4). Pienestä pudotuksesta huolimatta vuoden 2018 alusta alkaneella tarkastelujaksolla vain kerran aikaisemmin on myönnetty vähemmän työntekijöiden oleskelulupia kuin tammi–maaliskuussa 2025 (580 työlupaa ajankohdalla Q3/2018).
Vuodentakaiseen verrattuna vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä työntekijöiden oleskelulupamäärien suurimmat pudotukset nähtiin sote-alan (-341) ja hallinto- ja tukipalvelutoiminnan (-474) toimialoilla. Jälkimmäiseksi mainittuun kuuluvat muun muassa siivousalan työpaikat. Yhteensä nämä toimialat selittävät noin kaksi kolmasosaa työntekijöiden lupamäärien laskusta.
On myös huomionarvoista, että työntekijöiden oleskelulupia myönnettiin huomattavasti aiempaa vähemmän Uudellemaalle. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä maakuntaan myönnettiin 109 työlupaa, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 606 ja kaksi vuotta aiemmin peräti 1 153. Tämän seurauksena Uudenmaan osuus työntekijöiden oleskeluluvista on kahdessa vuodessa laskenut 44 prosentista vain 17 prosenttiin.
Kuvio 4: Työntekijöille myönnetyt työluvat vuosineljänneksittäin (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Työlupien määrät vähentyneet selvästi, mutta tutkijoilla kasvu sen kun jatkuu
Vuoden 2023 lopusta lähtien erityisasiantuntijoiden oleskelulupamäärissä on nähty varsin vähäistä liikehdintää verrattuna aiempiin vuosiin (kuvio 5). Pääosin ne ovat pysytelleet 230–270 myönnetyssä työluvassa vuosineljännestä kohti. Parin vuoden ajan kiihtyvällä tahdilla kasvanut korkeakoulutettujen työttömyys ei näin näyttäisi täysimääräisesti heijastuvan työlupien viimeaikaisessa kehityksessä (ks. tuorein Akava Worksin työttömyys- ja lomautuskatsaus).
Tutkijoiden lupamäärien usean vuoden kestänyt kasvutrendi jatkuu yhä. Vaikka lupamäärät laskivat hieman vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna edellisneljännekseen (Q4/2024), tämä selittyy tutkijoiden työlupien luontaisella kausivaihtelulla. Tyypillisesti heidän lupamääränsä ovat korkeimmillaan vuoden kolmannella neljänneksellä ja vastaavasti matalimmillaan toisella neljänneksellä. Tutkijoille myönnettiin tuoreimmalla neljänneksellä jo kolmatta kertaa putkeen erityisasiantuntijoita enemmän oleskelulupia, mikä on varsin poikkeuksellista.
Tutkijoiden tapauksessa on hyvä pitää mielessä, että ne sisältävät myös kolmansista maista saapuvat tohtoriopiskelijat. Oletettavasti heille myönnetyt lupamäärät eivät ole yhtä herkkiä suhdannevaihteluille ja heikentyneelle työllisyystilanteelle kuin muiden työlupien hakijaryhmien. Tämä varmasti osaltaan selittää tutkijoiden lupamäärien muista työluvista poikkeavan trendin.
Kuvio 5: Erityisasiantuntijoille ja tutkijoille myönnetyt työluvat vuosineljänneksittäin (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Eniten työllistävistä toimialoista vain ICT-alalla laskua
Tuttuun tapaan ICT-ala työllisti eniten maahan pyrkiviä erityisasiantuntijoita vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä (kuvio 6). Samalla alalla nähtiin myös suurin työlupien määrän lasku verrattuna edellisvuoteen tammi–maaliskuussa 2025 (-23). Itse asiassa ICT-ala on ainoa eniten ulkomaalaisia erityisasiantuntijoita työllistävistä aloista, joissa lupamäärät varsinaisesti laskivat vuodentakaisesta.
Toinen keskeinen ulkomaalaisia erityisasiantuntijoita työllistävistä toimialoista on teollisuus, jossa nähtiin pitkästä aikaa käännettä. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä teollisuuden alalla tilastoitiin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2021 mainittavaa kasvua myönnetyissä työluvissa. Myös hallinto- ja tukipalvelutoiminnan työpaikkoihin myönnettiin hieman edellisvuotta enemmän erityisasiantuntijoiden työlupia.
Kuvio 6: Erityisasiantuntiojille myönnetyt työluvat toimialan mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Mukaan on valittu ne toimialat, joille myönnettiin eniten työlupia vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Lähde: Maahanmuuttovirasto
Erityisasiantuntijoita saapui Iso-Britanniasta ennätysmäärin
Intialaiset ovat vuodesta toiseen olleet suurin kansallisuusryhmä erityisasiantuntijoiden lupamäärissä mitattuna (kuvio 7). Heille myönnettyjen lupien määrä suhteessa vuodentakaiseen putosi 27:llä eli neljänneksellä vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Intialaiset ovat selvästi yliedustettuina ICT-alan työluvissa, minkä vuoksi intialaisten erityisasiantuntijoiden lupamäärät noudattavatkin pitkälti alan vastaavaa kehitystä (ks. kuvio 6). Voisikin olettaa, ettei intialaisten erityisasiantuntijoiden lupamäärien kehityksessä nähdä merkittävää käännettä niin pitkään kuin ICT-alan heikko työllisyyskehitys jatkuu Suomessa.
Venäläisille erityisasiantuntijoille vuosineljänneksen aikana myönnettyjen työlupien määrä painui ensimmäistä kertaa alle 20:een tasan vuosi sitten (Q1/2024). Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä heille myönnettiin tismalleen saman verran työlupia kuin vuotta aiemmin (14). Tämä taso vastaa vain murto-osaa aiempien vuosien tyypillisestä lupamäärästä. Tästä huolimatta venäläiset kuuluvat edelleen lupamäärissä mitattuna erityisasiantuntijoiden viiden suurimman kansallisuuden joukkoon.
Kansallisuuden mukaan myönnetyissä erityisasiantuntijoiden lupamäärissä nousee esille yksi hieman yllättävä havainto. Vuoden 2025 tammi–maaliskuussa brittiläisille erityisasiantuntijoille myönnettiin 44 oleskelulupaa eli enemmän kuin kertaakaan aiemmin. Brexitin jälkeen Iso-Britanniasta saapuvien erityisasiantuntijoiden lupamäärät ovat tyypillisesti pyörineet 15–25 luvassa vuosineljännestä kohti.
Kuvio 7: Erityisasiantuntiojille myönnetyt työluvat kansallisuuden mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Mukaan on valittu ne kansallisuudet, joille myönnettiin eniten työlupia vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Lähde: Maahanmuuttovirasto
Kymenlaakson yllättävä nousu
Suurin osa työluvan saanneista erityisasiantuntijoista suuntaa töihin Uudellemaalle (kuvio 8). Edellisen 12 kuukauden aikana (Q2/2024–Q1/2025) maakunnan osuus erityisasiantuntijoiden työluvista on ollut 67 prosenttia. Erityisasiantuntijoiden lupamäärien lasku on määrällisesti ollut suurinta juuri Uudellamaalla (-159) verrattuna aiempaan vastaavaan tarkastelujaksoon (Q2/2024–Q1/2025). Toiseksi eniten lupamäärät ovat vähentyneet Varsinais-Suomessa (-62). Sitä vastoin Pirkanmaalla lupamäärän lasku on ollut varsin maltillista (-10).
Varsin kiinnostava havainto on Kymenlaakson nousu maakuntien välisessä sijoituksessa. Edellisen 12 kuukauden aikana se on noussut toiseksi yleisimmäksi ulkomaalaisten erityisasiantuntijoiden muuttokohteeksi. Väkiluvultaan mitattuna Kymenlaakso on kuitenkin vasta Suomen 14. suurin maakunta. Yhtenä ilmiön mahdollisena selityksenä tulee väistämättä mieleen Kymenlaaksoon tehdyt viimeaikaiset ulkomaiset datakeskusinvestoinnit. Kymenlaakson lisäksi myös Pohjois-Pohjanmaa on selvästi lisännyt suosiotaan erityisasiantuntijoiden kohdemaakuntana.
Kuvio 8: Erityisasiantuntiojille myönnetyt työluvat maakunnan mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Opiskelijoiden lupamäärien trendissä käännettä?
Tyypillisesti opiskelijoiden oleskelulupamäärät ovat pienimmillään vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kuluva vuosi ei ole tässä poikkeus (kuvio 9). Tästä huolimatta vuoden 2025 tammi–maaliskuussa myönnettiin enemmän opiskelijoiden oleskelulupia kuin kertaakaan aiemmin tarkastelujakson vastaavana ajankohtana. Opiskelijoiden oleskelulupien kausivaihtelusta puhdistettu trendi kääntyikin tämän myötä nousuun loppuvuodesta 2024. Vielä jää kuitenkin nähtäväksi päättyykö opiskelijoiden oleskelulupamäärien noin vuoden kestänyt maltillinen laskutrendi, vai onko kyseessä lähinnä hetkellinen taukoaminen.
Kuvio 9: Opiskelun perusteella myönnetyt ensimmäiset oleskeluluvat sekä niiden kausipuhdistettu trendi. Lähde: Maahanmuuttovirasto
Yhteenveto
Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä myönnettiin aavistuksen vähemmän oleskelulupia kuin vuotta aiemmin. Muutaman edellisen maahanmuuttokatsauksen tavoin erityisesti työluvat ovat laskevien oleskelulupamäärien taustalla. Tuoreimmalla neljänneksellä niiden määrä putosi jopa 40 prosenttia vuodentakaisesta. Tämä on jo viides peräkkäinen vuosineljännes, kun työlupien määrä väheni edellisvuodesta. Perhesyiden ja opiskelun perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrät sitä vastoin kasvoivat kohtuullisesti verrattuna vuodentakaiseen.
Myönnettyjen työlupien määrä on pitkälti sidoksissa Suomen työmarkkinoiden kehitykseen. Lyhyellä aikavälillä työlupien määrän tasoa näyttäisi ennustavan erityisesti avointen työpaikkojen määrä. Tällä hetkellä avoimia työpaikkoja on poikkeuksellisen vähän. Näin ollen työlupien kokonaismäärän laskutrendi tulee todennäköisesti toistaiseksi jatkumaan.
Verrattuna vuodentakaiseen eri työlupatyypeistä eniten laskivat työntekijöiden oleskeluluvat. Tämä on ollut vallitseva suunta jo vuoden 2024 alusta lähtien. Myös erityisasiantuntijoilla lupamäärät vähenivät hieman edellisvuodesta, mutta reiluun vuoteen heidän lupamäärissään ei olla nähty kovin suuria muutoksia.
Jo jokusen vuoden ajan Suomeen on muutettu yhä enenevissä määrin koulutuksen perässä. Opiskelijoiden ja erityisesti tutkijoiden lupamäärien trendi jatkuu nousevana. Kasvava korkeakoulutettujen työttömyys ei näyttäisi koskettavan tutkijoita samalla lailla kuin erityisasiantuntijoita. On hyvä kuitenkin muistaa, että tutkijoiden oleskelulupaa hakevat myös tohtoriopiskelijat, joiden maahanmuutto ei ole yhtä herkkä Suomen työmarkkinoiden kireydelle.
Tilastojen tarkempi kaivelu paljastaa pari kiinnostavaa kuriositeettia erityisasiantuntijoiden työlupamäärien kehityksestä. Ensinnäkin Iso-Britanniasta saapui vuoden 2025 tammi–maaliskuussa enemmän erityisasiantuntijoita kuin koskaan aiemmin. Heidän maahanmuuttonsa on noin kaksinkertaistunut aiemmista vuosista. Lisäksi pieni Kymenlaakso on edellisen 12 kuukauden aikana noussut ulkomaalaisten erityisasiantuntijoiden toiseksi suosituimmaksi muuttokohteeksi. Tätä erikoisuutta voisi kenties selittää maakuntaan tehdyt merkittävät ulkomaiset datakeskusinvestoinnit.
Lisätietoja:
Tomi Husa
asiantuntija
tomi.husa@akava.fi
+358 44 3664 011
