- Vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä (heinä-syyskuu) korkeasti koulutettujen reaaliansiot olivat kaksi ja puoli prosenttia korkeammat kuin vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä, mutta viisi prosenttia alhaisempia kuin kesällä 2021, ennen inflaatiopyrähdystä.
- Korkeasti koulutettujen ansiokehitys ei poikkea yleisestä ansiokehityksestä.
- Naisten ansiot ovat kasvaneet vuodesta 2019 jonkin verran nopeammin kuin miesten. Ero naisten hyväksi on selkeämpi korkeasti koulutettujen keskuudessa
Korkeasti koulutettujen palkkakehitys
Tulorekisteritietoihin perustuvan arviomme mukaan vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä korkeasti koulutettujen kokonaisansiot kasvoivat nimellisesti 3,5 prosenttia vuoden 2023 kolmanteen neljännekseen verrattuna. Samana ajanjaksona kuluttajainflaatio oli prosentti. Korkeasti koulutettujen reaaliansiot kasvoivat siis 2,5 prosenttia vuodessa.
Reaaliansiot ovat edelleen noin 4,5 prosenttia alle kesän 2021 tason, ennen kuin korkea inflaatioaalto, joka alkoi kesästä 2021 ja kesti 2023 alkuun, pudotti korkeasti koulutettujen reaaliansioita yhteensä noin 6,5 prosenttia.
Korkeasti koulutettuja ovat tässä selvityksessä korkeakoulututkinnon eli ammattikorkeakoulun tai yliopistotutkinnon suorittaneet. Kaikki selvityksessä ilmoitetut indeksipisteluvut ja muutosprosentit perustuvat aikasarjoihin, joissa työntekijöiden rakenne iän, tutkinnon, sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan vastaa vuoden 2022 tilannetta. Korkeasti koulutettujen keskipalkkojen tai mediaanipalkkojen kehitystä ei ole mielekästä verrata suoraan koko talouden keski- tai mediaanipalkkojen kehitykseen, koska koko talouden keskipalkkaa nostaa muun muassa työllisten koulutustason ja keski-iän trendinomainen kasvu. Työllisten rakenne vaihtelee myös suhdannetilanteen mukaan.
Yleinen palkkakehitys
Kuvio 2 esittää korkeasti koulutettujen ja kaikkien palkansaajien ansiokehitystä kahdella eri ansiokäsitteellä mitattuna: perusansiona ja kokonaisansioina
1) Perusansiot
2) Kokonaisansiot
Ensimmäinen palkkakäsite on perusansiot, joihin luetaan tulorekisterin tulolajit aikapalkka, urakkapalkka ja provisiopalkka. Kokonaisansioihin luetaan edellisten lisäksi kaikki työaika- ja vuorolisät sekä yleisimpien luontoisetujen verotusarvot. Kokonaisansioihin eivät kuitenkaan sisälly työ- ja virkaehtosopimusten mukaiset kertaerät tai muut kertaerät kuten tulospalkkiot ja vuosibonukset tai lomarahat. Kokonaisansio-käsite on lähellä Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston kokonaisansio-käsitettä. Perusansio on sen sijaan selvästi suppeampi kuin Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin käsite ”säännöllisen työajan ansio”.
Palkkakehitys eri työnantajasektoreilla
Taulukko 1 esittää yhteenvedon ansioiden muutoksista vuodesta 2019 vuoden 2024 kolmanteen neljännekseen asti työnantajasektorin mukaan. Ottaen huomioon, että indikaattoreissa on jonkin verran kausivaihtelua ja muuta aineiston luonteesta johtuvaa epävakautta, ainoa merkittävä ero sektoreiden välisessä tarkastelussa on, että kunnissa ja hyvinvointialueilla ansiot ovat nousseet nopeammin kuin muilla sektoreilla. Havainto selittyy kunta- ja hyvinvointialueiden palkkaohjelmilla, joiden toteutus alkoi kesällä 2022.
Palkkakehitys sukupuolen mukaan
Naisten ansiot ovat kasvaneet jonkin verran nopeammin kuin miesten. Ero naisten hyväksi on selkeämpi korkeasti koulutetuilla. Kokonaisansioilla mitattuna naisten palkat ovat kasvaneet 1,9 prosenttiyksikköä (1,6 prosenttia) miesten palkkoja nopeammin vuoden 2019 jälkeen. Korkeasti koulutetuilla palkkojen kasvuero naisten hyväksi on 2,5 prosenttiyksikköä (2,2 prosenttia).
1) Perusansiot
2) Kokonaisansiot