Työttömyys- ja lomautuskatsaus 11/2023: Työttömyys kasvaa – se ei yllätä

Työttömien ja lomautettujen määrät ovat edelleen kasvussa. Pitkäaikaistyöttömiä (kesto yli vuoden) on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös lyhyempi työttömyys on lisääntynyt. Työttömyyden nousu painottuu suhteellisesti enemmän korkeakoulutettuihin. Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys on nousussa ja ylemmän korkea-asteen suorittaneita on työttömänä enemmän kuin ennen koronakriisiä.

1.11.2023

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastot syyskuulta kertovat ainakin seuraavaa:

  1. Työttömiä ja kokoaikaisesti lomautettuja oli noin 16 900 enemmän kuin vuotta aiemmin (elokuussa lisäystä oli paljon vähemmän, 10 390 henkilöä).
  2. Kokoaikaisesti lomautettuja oli 17 682, mikä on vajaat 8 260 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.
  3. Insinöörejä, diplomi-insinöörejä, ekonomeja, tradenomeja ja arkkitehtejä on lomautettuna yli kaksinkertainen määrä syyskuuhun 2022 verrattuna. Arkkitehtejä oli lomautettuna lukumääräisesti eniten vuodesta 2006 alkavan tilastoinnin aikana.
  4. Työttömiä (pois lukien kokoaikaisesti lomautetut) oli 8 640 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyyden nousu kohdistuu huomattavan paljon korkeakoulutettuihin, sillä heitä oli työttömänä 3 938 vuoden takaista enemmän.
  5. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita (pois lukien lomautetut) oli noin 88 230, runsas 800 vuoden takaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömyyden suunta on epäselvä.
  6. Enintään vuoden työttömänä olleita oli noin 143 850, mikä on runsaat 7 830 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäys painottuu vahvasti korkeakoulutettuihin (+3 842).
  7. Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys on noussut vuodessa kolmanneksella. Ylemmän korkea-asteen suorittaneita on työttömänä enemmän kuin ennen koronakriisiä.

Katsotaan seuraavaksi näitä teemoja hieman tarkemmin.

Työttömien ja lomautettujen määrät ovat kasvussa

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli syyskuun 2023 lopussa noin 249 770 työtöntä työnhakijaa (katso taulukko 1 ja kuvio 1). Se on hieman vajaat 16 900 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin syyskuussa 2022. Muutos vuoden takaisesta on voimistunut viime kuukausina. Tämä ei yllätä. Useimmat ennustajat povaavat Suomen talouden ajautuvan taantumaan ja heistä jokainen odottaa työttömyyden kohoavan. Erityisesti rakentamisen jyrkkä väheneminen synkentää työllisyyden näkymiä.

Edellä mainitut työttömyysluvut sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli syyskuun lopussa yhteensä vajaat 17 700 henkilöä, mikä on 8 256 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Hieman vajaa puolet työttömien työnhakijoiden määrän kasvusta johtuu siten siitä, että lomautettuja on enemmän.

Kausivaihtelusta puhdistetut luvut kertovat, että lomautettujen määrä on noussut vuoden ajan (katso kuvio 2). Kesään asti nousu oli hidasta, mutta se vauhdittui selvästi elo- ja syyskuussa. Lomautusten kasvu tukee näkemystä vuoden loppua kohti heikkenevistä työmarkkinoista.

 

Työttömyyskatsaus 11-23 taulukko 1

Taulukko 1: Työttömien työnhakijoiden ja lomautettujen määrät

 

Työttömyyskatsaus 11-23 kuvio 1

Kuvio 1: Työttömien työnhakijoiden määrä (sisältää kokoaikaisesti lomautetut)

 

Työttömyyskatsaus 11-23 kuvio 2

Kuvio 2: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä (kausivaihtelusta puhdistettu)

 

Työttömyyskatsaus 11-23 taulukko 2

Taulukko 2: Kokoaikaisesti lomautetut koulutusasteen mukaan

 

Lomautettujen määrät ovat kohonneet vuoden takaisesta sekä korkeakoulutetuilla (+1 546) että muilla kuin korkeakoulutetuilla (+6 710). Taulukko 2 näyttää, että korkeakoulutettujen lomautukset ja niiden nousu painottuvat alemman korkea-asteen suorittaneisiin. Muilla kuin korkeakoulutetuilla lomautukset koskevat ymmärrettävästi eniten keskiasteen tutkinnon suorittaneita, joita on muutenkin eniten.

Seuraamme lomautusten määriä säännöllisesti myös valikoiduilla tutkinnon aloilla (katso taulukko 3). Lomautettujen määrät ovat vuoden aikana enemmän kuin kaksinkertaistuneet erityisesti insinööreillä ja diplomi-insinööreillä sekä ekonomeilla, tradenomeilla ja arkkitehdeillä.

Arkkitehtejä oli syyskuun lopussa lomautettuna lukumääräisesti eniten vuodesta 2006 alkavan tilastoinnin aikana. Lomautusten nousu selittyy uudisrakentamisen jyrkällä laskulla. Kovin yllättävää ei olisi, jos arkkitehtien lomautukset edelleen kasvaisivat loppuvuoden aikana, koska rakennusprojektit vähenevät edelleen.

Insinöörialoilla lomautukset ovat kasvaneet reilusti, mutta lomautettujen määrät eivät yleisesti ottaen ole vielä poikkeuksellisen suuria. Rakennusmestareita ja -insinöörejä on kuitenkin lomautettuna ennätyksellisen paljon. Tradenomien ja ekonomien tilannetta voi luonnehtia siten, että lomautukset ovat vähintäänkin kohollaan. Lopuksi on hyvä mainita, että taulukossa 3 on joukko muita aloja, joilla lomautusten prosentuaalinen kasvu on hyvin suurta, mutta lukumäärien muutos vähäistä.

 

Työttömyyskatsaus 11-23 taulukko 3

Taulukko 3: Kokoaikaisesti lomautetut suoritetun tutkinnon mukaan

 

Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Kuvio 3 näyttää työttömien määrän, sekä raakaluvut että kausipuhdistetut. Syyskuun lukujen myötä työttömyyden nousu näyttää aikaisempaa kirkkaammalta etenkin kolmen viimeisen kuukauden aikana. Aikaisemmin on ollut vaikea tunnistaa, kasvaako työttömyys vai pysyykö se paremminkin ennallaan.

 

Työttömyyskatsaus 11-23 kuva 3

Kuvio 3: Työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)

 

Työttömyyskatsaus 11-23 taulukko 4

Taulukko 4: Työttömät (pois lukien. lomautetut) koulutusasteen mukaan

 

Työttömiä oli syyskuun lopussa vajaat 232 100, mikä on 8 640 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso taulukko 4). Muutos on ollut voimakkaampaa viime kuukausina. Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi noin 3 940 henkilön verran eli peräti 11,2 prosenttia. Muita kuin korkeakoulutettuja työttömiä oli syyskuussa noin 4 700 enemmän kuin vuotta aiemmin (lisäystä 2,5 prosenttia).

 

Alle vuoden mittaiset työttömyydet ovat lisääntyneet

Työttömyyslukuja nostaa pääasiassa se, että alle vuoden mittaiset työttömyysjaksot ovat kasvussa. Enintään vuoden työttömänä olleita oli syyskuussa noin 143 850. Se on runsaat 7 830 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso taulukko 5). Sen lisäksi pitkäaikaistyöttömiä oli syyskuussa hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Heidän määränsä on kuitenkin ollut useamman kuukauden ajan niin vakaa, että nousua tai laskua ei voi tunnistaa.

 

Työttömyyskatsaus 11-23 taulukko 5

Taulukko 5: Työttömät (pois lukien lomautetut) työttömyyden keston ja koulutusasteen mukaan

 

Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut vuodessa kolmasosalla

Vastavalmistuneiden työttömyys painui koronakriisin helpotettua matalimmalle tasolleen vuoden 2008 jälkeen. Viimeisen vuoden ajan työttömyys on jälleen kohonnut ja kehitys on eriytynyt. Korkeakoulutettujen työttömien määrä on kohonnut kolmanneksella vuoden takaisesta ja se on jo yhtä suuri kuin ennen koronakriisiä. Myös muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut, mutta suhteessa huomattavasti vähemmän, ja koronaa edeltäneeseen tasoon on vielä paljon matkaa.

Myös korkeakoulutettujen vastavalmistuneiden työttömyyskehitys on jakautunut. Ylemmän korkea-asteen suorittaneita on työttömänä jo enemmän kuin ennen koronakriisiä (katso kuvio 4), mutta alemman korkea-asteen suorittaneita edelleen sitä vähemmän. Taulukko 6 esittää muutokset vuoden takaisesta.

Vastavalmistuneiden lomautukset ovat pysyneet matalina.

Työttömyyskatsaus 11-23 kuvio 4

Kuvio 4: Työttömien määrä, ylemmän korkea-asteen suorittaneet vastavalmistuneet

 

Työttömyyskatsaus 11-23 taulukko 6

Taulukko 6: Vastavalmistuneet työttömät koulutusasteen mukaan

 

Lisätietoja:

Pasi Sorjonen

pääekonomisti

+358 50 557 5271