Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastot kertovat ainakin seuraavaa huhtikuun lopun työttömyys- ja lomautustilanteesta:
- Työttömiä ja kokoaikaisesti lomautettuja oli runsaat 37 730 enemmän kuin vuotta aiemmin.
- Kokoaikaisesti lomautettuja oli 22 770 eli 4 610 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lomautukset vähenivät korkeakoulutetuilla noin 570 ja muilla 4 040 henkilön verran.
- Työttömiä (pois lukien kokoaikaisesti lomautetut) oli vajaat 42 485 enemmän kuin vuotta aiemmin. Heistä korkeakoulutettuja oli noin 12 010.
- Työttömyyden nousussa ei näy taittumisen tai hidastumisen merkkejä. Työttömien korkeakoulutettujen lukumäärä on ennätyksellisen suuri.
- Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuoden takaisesta enemmän kuin alle vuoden työttömänä olleiden. Tämä näkyy vain muilla kuin korkeakoulutetuilla.
- Uusia työttömyysjaksoja on muilla kuin korkeakoulutetuilla alkanut lokakuusta 2024 lähtien aiempaa vähemmän. Avoimien työpaikkojen puute pitää kuitenkin työttömyyden nousussa.
- Vuoden sisällä valmistuneiden työttömyys kasvaa. Korkeakoulutetuilla se ylittää korona-ajan korkeimmat luvut. Ylemmän korkea-asteen suorittaneilla työttömyys on korkeimmillaan vajaan kahden vuosikymmenen tilastohistorian aikana.
Katsotaan seuraavaksi näitä teemoja hieman tarkemmin.
Työttömyys kasvaa, lomautukset vähenevät hitaasti
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli huhtikuun lopussa noin 313 050 työtöntä työnhakijaa (katso taulukko 1 ja kuvio 1). Työttömiä työnhakijoita oli runsaat 37 730 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin huhtikuun 2024 lopussa.
Työttömien korkeakoulutettujen määrä kasvoi vuoden takaisesta noin 11 440 henkilöllä ja muiden kuin korkeakoulutettujen määrä noin 26 430 henkilön verran. Kausivaihtelusta puhdistettu työttömien työnhakijoiden määrä (kuvio 1, paksu viiva) kasvaa edelleen.
Edellä mainitut tiedot työttömien työnhakijoiden määrästä sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli huhtikuun lopussa 22 770 henkilöä. Lomautettujen määrä väheni 4 610 henkilöllä vuotta aiemmasta. Emme tiedä, kuinka moni lomautettu palasi töihin ja kuinka moni jäi ilman työtä.
Lyhennettyä työviikkoa teki huhtikuun lopulla noin 11 930 henkilöä. Se on vajaat 1 620 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Lyhennettyä työviikkoa tekeviä on edelleen epätavallisen paljon. Kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella heidän lukumääränsä kääntyi kuitenkin vaatimattomaan laskuun vuoden 2024 lopulla.
Taulukko 1: Työttömien työnhakijoiden ja lomautettujen määrät
Kuvio 1: Työttömien työnhakijoiden määrä (sisältää kokoaikaisesti lomautetut)
Kuvio 2 esittää lomautettujen määrän sekä kausivaihtelusta puhdistettuna että ilman puhdistusta. Näyttää siltä, että lomautettujen määrä saavutti lakipisteensä maaliskuussa 2024 ja on sen jälkeen vähentynyt hitaasti ja kangerrellen. Lomautettujen määrä oli huhtikuussa vuoden takaista pienempi sekä korkeakoulutetuilla (-571) että etenkin muilla kuin korkeakoulutetuilla (-4 039). Lomautukset vähenivät kaikilla koulutusasteilla.
Katsauksen lopussa taulukko 8 esittää yksityiskohtaisemmat tiedot lomautettujen määristä suoritetun korkeakoulututkinnon mukaan.
Kuvio 2: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä (kausivaihtelusta puhdistettuna)
Taulukko 2: Kokoaikaisesti lomautetut koulutusasteen mukaan
Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Huhtikuun lopussa työttömiä oli noin 290 420, mikä on vajaat 42 490 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso taulukko 3). Työttömyyden kasvu on ollut paljon odotettua ripeämpää ja jatkunut pidempään. Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi vuoden takaisesta noin 12 010 henkilön verran. Muita kuin korkeakoulutettuja oli huhtikuun lopussa työttömänä noin 30 470 enemmän kuin vuotta aiemmin. Varsinkin keskiasteen suorittaneiden työttömyys on kasvanut. Myös pelkän perusasteen suorittaneiden työttömien määrä kasvaa, mutta heidän osuutensa kaikista työttömistä on pieni.
Taulukko 3: Työttömät (pois lukien lomautetut) koulutusasteen mukaan
Kuvio 3 näyttää työttömien määrän raakalukuina (ohut viiva) ja kausivaihtelusta puhdistettuna (paksu viiva). Jälkimmäisen perusteella voidaan arvioida, että viimeisen puolen vuoden aikana työttömyys on kasvanut yli 26 000 henkilöllä. Se on paljon enemmän kuin runsaan 16 000 työttömän lisäys sitä edeltäneen puolen vuoden aikana. Voidaankin sanoa, että työttömyyden nousu on kiihtynyt. Nousu ei osoita laantumisen merkkejä myöskään aivan parin viime kuukauden ajalta.
Kuvio 3: Työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)
Kuvio 4: Työttömien korkeakoulutettujen määrä (ei sisällä lomautettuja)
Kuvio 4 näyttää, että työttömien korkeakoulutettujen määrä on noussut kiihtyvällä tahdilla. Viime marraskuussa kausivaihtelusta puhdistettu työttömien määrä (paksu viiva) ylitti vuoden 2016 korkeimman tason. Sen jälkeisten viiden kuukauden aikana työttömyys on noussut vielä huomattavasti ja ylittää nyt edellä mainitun aiemman huipun vajaalla 6 300 työttömällä. Nousun hidastumisesta ei ole merkkejä, enemmänkin sen kiihtymisestä. Viime kolmen vuoden aikana korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut vajaan 20 500 hengellä (eli 61 prosenttia).
Tiedot työttömien määristä suoritetun korkeakoulututkinnon mukaan löytyvät taulukosta 9 katsauksen lopussa.
Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys alkoi selvemmin kasvaa vasta kesällä 2023 (katso kuvio 5). Kahden vuoden aikana huhtikuun 2023 jälkeen työttömien määrä on kohonnut lähes 45 300 henkilöllä. Korona-ajan korkeimmat luvut ylittyvät jo.
Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys on viimeisen puolen vuoden aikana kasvanut noin 17 270 henkilöllä. Se on enemmän kuin runsaan 13 000 työttömän lisäys sitä edeltäneellä puolen vuoden jaksolla. Merkkejä kasvun taittumisesta ei vielä näy.
Kuvio 5: Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)
Valon kajastus on säilynyt
Parissa edellisessä katsauksessa kerroimme yksittäisestä valon kajastuksesta muuten synkkien työttömyyslukujen keskellä. Sama valon häivähdys näkyy edelleen, ja se on hyvä merkki.
Kyse on uusista työttömyysjaksoista, jotka ovat tarkasteluhetkellä kestäneet enintään neljä viikkoa. Koska tilasto työttömien määristä kuvaa aina kunkin kuukauden lopun tilannetta, nämä lyhytkestoiset työttömyydet ovat alkaneet kyseisen kalenterikuukauden aikana.
Kuvio 6 näyttää, että lokakuusta 2024 lähtien, eli nyt jo seitsemän kuukauden ajan, uusia työttömyysjaksoja on alkanut vähemmän kuin sitä edeltäneen puolentoista vuoden aikana. Hyvässä tapauksessa työnantajien suurin tarve vähentää työvoimaa saattaa olla jo takanapäin. Jos asia on todella näin, uusia työttömiä tulee myös lähikuukausina vuodentakaista vähemmän. Se ei kuitenkaan välttämättä riitä kääntämään koko työttömyyttä laskuun. Työttömien kokonaismäärä saattaa edelleen kasvaa, jos avoimien työpaikkojen määrä pysyy vähäisenä eivätkä nykyiset työttömät löydä töitä. Huhtikuussa työpaikkoja oli edelleen tarjolla epätavallisen vähän. Työtilaisuuksien niukkuus vaikeuttaa työllistymistä, pitkittää työttömyysjaksoja ja pitää työttömyyden korkeana.
Uusien työttömyysjaksojen väheneminen koskee toistaiseksi vain muita kuin korkeakoulutettuja. Heillä alkavien työttömyyksien määrä sivuaa viimeksi kuluneen vuosikymmenen matalimpia lukuja, joten tältä osin näyttää lupaavalta.
Korkeakoulutetuilla alkavien työttömyyksien määrä on vakautumassa. Se ei näytä vähenevän, mutta ei myöskään kasvavan. Tiedot vaihtelevat kuitenkin kuukausittain niin paljon, että suunnan tunnistaminen luotettavasti on vaikeaa.
Kuvio 6: Enintään 4 viikkoa työttömänä olleet, muut kuin korkeakoulutetut (ei sisällä lomautettuja)
Taulukko 4 esittää työttömien määrän jaoteltuna karkeasti työttömyyden keston mukaan. Huhtikuun noin 290 000 työttömästä vajaat 114 000 oli pitkäaikaistyöttömiä, kun taas hieman alle 177 000 henkilöllä työttömyys oli jatkunut alle vuoden.
Kiinnostavaa on, että 12 kuukauden aikana tapahtuneesta työttömyyden kasvusta (vajaat 42 500 henkilöä) merkittävä osa selittyy pitkäaikaistyöttömyyden lisäyksellä, joka on lähes 24 000 henkilöä eli 56 prosenttia koko kasvusta. Muilla kuin korkeakoulutetuilla pitkäaikaistyöttömyyden kasvu selittää jo 60 prosenttia koko työttömyyden lisäyksestä vuoden aikana. Se kertoo pidempään jatkuneesta työllistymisen vaikeudesta.
Korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyys on viimeisen 12 kuukauden aikana lisääntynyt vähemmän kuin alle vuoden mittainen työttömyys. Tosiasia kuitenkin on, että ennätyksellisen moni korkeakoulutettu on työtön. Kuvio 7 näyttää lisäksi, että tämä pätee sekä alle että yli vuoden jatkuneeseen työttömyyteen erikseen tarkasteltuna. Kuviosta nähdään myös, että pitkäaikaistyöttömyyden nousu on kiihtynyt viimeisen puolen vuoden aikana.
Taulukko 4: Työttömät (pois lukien lomautetut) työttömyyden keston mukaan
Kuvio 7: Työttömät korkeakoulutetut työttömyyden keston mukaan (ei sisällä lomautettuja)
Vuoden sisällä valmistuneiden työttömyys jatkaa kasvussa
Tässä katsauksessa olemme aika ajoin tarkastelleet vastavalmistuneiden työttömyyttä. Vastavalmistuneella tarkoitetaan henkilöä, joka on suorittanut tutkintonsa viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Liian usein työtön vastavalmistunut on kuitenkin julkisuudessa ymmärretty väärin. Media jopa ainakin otsikkotasolla saattaa puhua ”valmistumisesta suoraan työttömyyskortistoon”. Tämä on liian suoraviivainen tulkinta. Työttömäksi joutunut henkilö on voinut olla valmistumisensa jälkeen töissä usean kuukauden ajan, mutta luokitellaan silti vastavalmistuneeksi.
Jatkossa puhumme vuoden sisällä valmistuneista väärien mielikuvien välttämiseksi.
Vuoden sisällä valmistuneita oli huhtikuun lopussa työttömänä noin 17 040 henkilöä, mikä on runsaat 5 470 enemmän kuin vuotta aiemmin (taulukko 5). Korkeakoulutettuja tästä lisäyksestä oli 1 281 ja muita kuin korkeakoulutettuja 4 192.
Vuoden sisällä valmistuneiden työttömyys on kasvanut varsin nopeasti, viimeisen puolen vuoden aikana jopa kiihtyen (kuvio 8). Työttömien määrä ylittää korona-ajan korkeimmat määrät, mutta sitä aiempaan vuoden 2015 lopun huippuun on vielä matkaa yli 2 550 henkilön verran.
Korkeakoulutettujen tilanne on kehnompi. Työttömyys on kasvanut ripeästi, eikä merkkejä nousun pysähtymisestä ole. Työttömyyden trendi ylittää paitsi korona-ajan lakipisteen nyt myös aikaisemman, vuosien 2015 ja 2016 taitteeseen ajoittuneen edellisen huipun. Ylemmän korkea-asteen suorittaneilla (kuvio 9) työttömyys ylittää jo selvästi vuoden 2015 korkeimman tason. Myös alemman korkea-asteen suorittaneilla työttömyys ylittää vuoden 2015 korkeimmat luvut, mutta vain niukasti.
Taulukko 5: Työttömät vuoden sisällä valmistuneet koulutusasteen mukaan (pois lukien lomautetut)
Kuvio 8: Vastavalmistuneiden työttömyys (kausipuhdistettu, ei sisällä lomautettuja)
Kuvio 9: Työttömät vuoden sisällä valmistuneet, ylempi korkea-aste (kausipuhdistettu)
Liitetaulukot
Taulukko 6: Kokoaikaisesti lomautetut suoritetun tutkinnon mukaan
Taulukko 7: Työttömät korkeakoulutetut suoritetun tutkinnon mukaan
