Työkyvyllä tarkoitetaan toimintakyvyn ja työn asettamien vaatimusten välistä suhdetta. Kun toimintakyky ja työn vaatimukset eivät ole tasapainoissa, voidaan puhua heikentyneestä työkyvystä.
Koronapandemia on herättänyt erityisen huolen suomalaisten mielenterveydestä. Masennuksena tai ahdistuksena ilmenevä psyykkinen kuormittuneisuus on kasvanut. Työikäisessä väestössä kuormitus on korkeaa: 20–29-vuotiaiden joukossa kuormittuneisuus on aikuisväestössä kaikkein suurinta, mutta 30–39-vuotiailla ja 40–49-vuotiailla kuormitus on selkeästi kasvanut eniten.
Artikkeli nostaa esiin työkyvyttömyyden kustannukset ja pohtii suomalaisen työelämän piirteitä työterveyden ja työkyvyn kannalta. Työhyvinvointiin panostaminen sekä työnantajan että työntekijän toimilla ehkäisee työkyvyttömyyttä ja siitä aiheutuvia kustannuksia.
Psyykkisesti kuormittuneiden työkyvyn kehitys on ollut erityisen huolestuttavaa ja heidän työkykyään olisi tärkeää pystyä kohentamaan. Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden itse arvioitu työkyky heikkeni huomattavasti vuodesta 2017 vuoteen 2020, kun taas muussa väestössä työkyky ei muuttunut.
Artikkeli käsittelee työkykyä ja työkyvyttömyyden kustannuksia julkisella alalla. Työkyvyttömyydestä ja tekemättömästä työstä aiheutuu vuosittain miljardien eurojen kustannukset. Artikkeli nostaa esiin keinoja, joilla työkykyä voidaan tukea tulevaisuudessa.
Artikkeli käsittelee työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä tapahtuneita muutoksia 20 viime vuoden aikana ja sitä, mihin suuntaan työkyvyttömyyseläkeriski voisi kehittyä jatkossa.
Artikkeli käsittelee korkeakoulutuksen saavutettavuutta työllisyyden edistäjänä. Selvitys on poikkihallinnollinen katsaus vammaisten henkilöiden työllistymisen esteisiin ja siinä annetaan toimenpide-ehdotuksia tilanteen muuttamiseksi. Artikkelin kirjoittaja on asiantuntija Anni Kyröläinen.
Toiminnalliset evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Toiminnalliset evästeet eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.
