Lomautettujen määrä väheni kesällä lisää
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli heinäkuun 2021 lopussa 32 419 henkilöä kokoaikaisesti lomautettuna, mikä on vähemmän kuin touko- ja kesäkuussa. Heinäkuun luku on edelleen tavanomaista korkeampi, mutta se on toistaiseksi matalin koronakriisin aikana, lähes 50 000 henkilöä pienempi kuin vuotta aiemmin ja yli 130 000 henkilöä pienempi kuin lomautettujen määrä korkeimmillaan huhtikuussa 2020.
Kokoaikaiset lomautukset vähenivät heinäkuussa edeltäviin kuukausiin verrattuna kaikilla koulutusasteilla. Sekä korkeakoulutettuja että muita kuin korkeakoulutettuja oli vähemmän lomautettuna kuin maaliskuussa 2020 pandemia iskiessä työmarkkinoille.
Kuva 1: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä
Monilla seuraamillamme korkeakoulutettujen tutkinnonaloilla lomautettujen lukumäärät ovat palautuneet tasoille, joita havaittiin silloin tällöin heikompina aikoina ennen koronakriisiä. Tällaisia ovat ainakin agronomit, arkkitehdit, diplomi-insinöörit, farmaseutit, filosofian maisterit luonnontieteissä, hammaslääkärit, insinöörit, kasvatustieteilijät, lastentarhanopettajat, lääkärit ja sosionomit.
Edellisiin kriiseihin verrattuna lomautettuna on edelleen epätavallisen moni kauppatieteilijä (ekonomi, tradenomi), humanisti (filosofian maisteri tai humanististen tieteiden kandidaatti), taideaineiden korkeakoulutettu, fysioterapeuttia sekä oikeus-, valtio- ja luonnontieteilijä. Ammattilentäjiä, lennonjohtajia ja lentokonemekaanikkoja on edelleen paljon lomautettuna.
Kuva 2: Työttömien määrä (kausipuhdistettu)
Työttömyys vähenee edelleen hitaasti
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli heinäkuun 2021 lopussa yhteensä hieman vajaat 322 600 työtöntä työnhakijaa, kun mukaan lasketaan kokoaikaisesti lomautetut. Lukema oli noin 65 000 henkilöä pienempi kuin vuotta aikaisemmin heinäkuussa 2020. Koska lomautukset vähenivät lähes 50 000 henkilön verran, aleni varsinainen työttömyys vain noin 15 000 henkilöä.
Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, työttömiä oli heinäkuun lopussa noin 290 000. Vuotta aikaisemmin heitä oli 305 500.
Kuvan 2 perusteella näyttää siltä, että työttömyys olisi (kausivaihtelusta puhdistettuna) laskenut viime kuukausina aiempaa ripeämmin. Työttömiä on edelleen vajaat 35 000 henkilöä enemmän kuin ennen koronakriisin alkua.
Edellisessä katsauksessa pohdimme, onko työttömyys kääntymässä uudelleen nousuun, sillä toukokuun numeroiden perusteella se vaikutti mahdolliselta. Kesä- ja heinäkuun tietojen valossa tätä ei tarvitse miettiä sen enempää. Tuoreet luvut vahvistavat sen, että työttömyys vähenee kaikilla koulutusasteilla.
Kuva 3: Korkeakoulutettujen työttömien määrä
Pitkäaikaistyöttömyys pitää saada laskuun
Työmarkkinat näyttävät vetävän varsin hyvin, sillä uusia työttömyysjaksoja alkaa vähemmän kuin edellisinä vuosina. Tilastoissa tämä näkyy enintään neljä viikkoa kestäneen eli mittauskuukauden aikana alkaneena työttömyytenä. Tästä pienentyneestä määrästä alkaneita työttömyyksiä seuraa ajan myötä luultavasti myös vähemmän pitkittyviä työttömyyksiä. Lisäksi vastavalmistuneiden työllistyminen näyttää lupaavalta. Heitä on jälleen työttömänä vähemmän kuin ennen koronakriisiä.
Työvoima on suurempi kuin koskaan ennen
Kuva 4 näyttää, että sekä alle neljän viikon että 5–12 viikon mittaiset työttömyydet vähenevät (pois luettuna koronakriisin aiheuttama lyhytaikainen piikki). Työmarkkinoiden imun vahvistaa Tilastokeskuksen työvoimatutkimus, jonka mukaan työllisten määrä on yllättäen palautunut kesän aikana koronakriisiä edeltäneelle tasolle ja työvoima jopa suuremmaksi kuin koskan ennen.
Samaan aikaan, kun työmarkkinat vetävät silmin nähden hyvin, pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta on tullut uudelleen suuri ongelma. Koronakevät 2020 lisäsi jyrkästi uusia työttömyysjaksoja, joista osa jatkuu edelleen. Lisäksi osa jo ennen koronaa työttömänä olleista on edelleen työttömänä.
Kuva 4: Lyhytaikainen työttömyys (kausipuhdistettu)
Heinäkuun lopussa oli kaikkiaan 107 234 yli vuoden työttömänä ollutta eli pitkäaikaistyötöntä, mikä on runsaat 32 000 enemmän kuin vuotta aiemmin ja noin 46 000 enemmän kuin vuoden 2019 lopussa. Näissä luvuissa eivät ole mukana yli vuoden lomautettuna olleet. Heitä lienee noin 7 000 päätellen siitä, että TEM raportoi pitkäaikaisten työttömien työnhakijoiden määräksi 114 000.
Pitkäaikaistyöttömyyden nousu on pysähtynyt
Pitkäaikaistyöttömien määrä kohosi keväällä niin ripeästi, että sen kohoaminen edellisen huippunsa (122 820 heinäkuussa 2016) yli näytti mahdolliselta. Toukokuu näytti kuitenkin jo sen, että yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvaa aiempaa hitaammin ja kesän tiedot viittaavat siihen, että pitkäaikaistyöttömyyden nousu on pysähtynyt (kuva 5). Kehitys on ollut samankaltainen korkeakoulutetuilla ja muilla kuin korkeakoulutetuilla.
Talouden kasvuvauhdin ennustetaan hidastuvan merkittävästi sen jälkeen, kun se on toipunut ennalleen koronakriisistä. Se ennakoi hidasta pitkäaikaistyöttömyyden alenemista. Edellisellä kerralla kesti noin kolme vuotta, että yli vuoden työttömänä olleiden määrä aleni huipusta (vuonna 2016) seuraavaan pohjaan (ennen koronakriisiä). Tällä kertaa ei ole varaa odottaa niin kauan. Tarvitaan toimia, joilla työttömät autetaan takaisin työhön. Pitkäaikainen työttömyys nakertaa työssä tarvittavia taitoja ja työllistymisen mahdollisuuksia.
Kuva 5: Pitkäaikaistyöttömyys (kausipuhdistettu)
Koulutusasteittainen ja -aloittainen tarkastelu työttömyystilanteeseen.
Koulutusasteittainen ja -aloittainen tarkastelu Suomen lomautustilanteeseen.
Lisätietoja:
Tomi Husa
asiantuntija
tomi.husa@akava.fi
+358 44 3664 011
