Tutkimuksen taulukot (.pptx): Korkeakoulutettujen te-palvelut -kysely 2022
Palveluiden hyödyllisyyttä arvioitaessa selvästi parhaimmaksi työllisyyspalveluksi akavalaiset nostivat palkkatuen. Palkkatukea saaneista akavalaisista 67 prosenttia arvioi tuesta olleen paljon tai melko paljon hyötyä oman työllistymisensä kannalta (kuva 1). Myönteisiä kokemuksia selittänee osin se, että palkkatuki turvaa hakijan työllisyyden vähintään tukijakson ajaksi.
Kyselystä ei selviä, kuinka monella palkkatuki johtaa työllistymiseen avoimilla työmarkkinoilla. Palkkatuen käyttö on akavalaisilla muihin palveluihin nähden melko harvinaista. Vain seitsemälle prosentille kyselyyn vastanneista oli myönnetty palkkatukea.
Selvästi palkkatukea hyödynnetympi palvelu oli TE-toimiston asiantuntijan kanssa tehty työllistymissuunnitelma ja siihen liittyvät haastattelut. Kaikista kyselyyn vastanneista 56 prosenttia oli tehnyt työllistymissuunnitelman. Useimpien muiden työllisyyspalveluiden tavoin työllistymissuunnitelmat yleistyvät työttömyyden pitkittyessä. Yli vuoden työttömänä olleista noin 70 prosentilla oli työllistymissuunnitelma tehtynä.
Arviot työllistymissuunnitelmien hyödyllisyydestä olivat verrattain heikkoja. Vain 14 prosenttia työllistymissuunnitelman tehneistä akavalaisista arvioi suunnitelman hyödyttävän omaa työllistymistä paljon tai melko paljon.
Tämän kyselyn aineisto ei myöskään anna viitteitä siitä, että työllistymissuunnitelmilla olisi korkeakoulutettujen työttömyyden pitkittymistä ehkäisevää vaikutusta. Vähintään vuoden kestäneet työttömyydet olivat yhtä yleisiä työllistymissuunnitelman tehneillä kuin niillä, joilla ei ollut työllistymissuunnitelmaa.
Kuva 1: Niiden osuus, jotka arvioivat palvelusta olevan paljon tai melko paljon hyötyä oman työllistymisen kannalta
Työnhakupalvelua käyttäneillä on muita pienempi riski työttömyyden pitkittymiseen
Avoimet työpaikat -hakupalvelua käyttäneistä 43 prosenttia arvioi, että hakupalvelusta on ollut paljon tai melko paljon hyötyä oman työllistymisen kannalta. Hakupalvelua arvioitiin akavalaisten työttömien keskuudessa myönteisemmin kuin monia muita TE-toimiston palveluita.
Pitkät työttömyysjaksot olivat hakupalvelua käyttäneillä harvinaisempia kuin muilla työnhakijoilla (kuva 2). Vaikuttaa myös siltä, että aineistossa havaittu naisten pienempi riski työttömyyden pitkittymiseen selittyy ainakin osin avoimet työpaikat -hakupalvelun käytöllä.
Kyselyn aineiston perusteella ei voida päätellä, johtuuko työnhakupalvelua käyttäneiden muita pienempi riski työttömyyden pitkittymiseen itse palvelun käytöstä. On esimerkiksi mahdollista, että hakupalvelua käyttäneet ovat muita aktiivisempia työnhaussa myös muulla tavoin ja tämä selittää muita pienempää riskiä työttömyyden pitkittymiseen.
Myös yrittäjille suunnattuja te-palveluita arvioitiin verrattain myönteisesti. Lähes puolet yrittäjäpalveluita käyttäneistä arvioi, että palvelusta oli paljon tai melko paljon hyötyä oman työllistymisen kannalta. Yrittäjäpalveluita käyttäneitä oli aineistossa kuitenkin niin vähän, että yrittäjäpalveluiden merkitystä työttömyyden pitkittymisen kannalta ei voitu tarkastella.
Palvelun käyttäjien kokemukset te-palveluiden hyödyllisyydestä ovat arvokasta tietoa. Palveluiden vaikutusten arvioimiseksi olisi hyvä selvittää, onko mahdollista tuottaa tutkimusaineistoja, joissa korkeakoulutettujen te-palveluiden käyttöä kuvaavat tiedot yhdistyvät työttömyysjaksojen pituuksia koskeviin tietoihin. Näin voitaisiin parantaa palvelujen hyödyllisyyttä koskevien arvioiden luotettavuutta.
Kuva 2: Avoimet työpaikat – hakupalvelua käyttäneillä on muita pienempi todennäköisyys työttömyyden pitkittymiseen
Akava Works toteutti kyselyn yhdessä akavalaisten työttömyyskassojen (KOKO, ERKO, Lääkärikassa, Lakimieskassa) kanssa kyselyn ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa 1.1.2020–19.4.2021 välisenä aikana saaneille työttömyyskassojen akavalaisille jäsenille. Kyselyn aineisto kerättiin 1.–19.4.2021. Kyselyyn vastasi 3 996 työttömyyskassojen jäsentä.
Tutkimuksen taulukot (pptx): Korkeakoulutettujen te-palvelut -kysely 2022
