Työttömyyden suuntaa on tällä hetkellä vaikea tunnistaa. Pitkäaikaistyöttömyys (kesto vähintään vuoden) on edelleen vähentynyt ja alle vuoden mittaisten työttömyysjaksojen määrä kohonnut. Kaiken kaikkiaan työttömyys on pysynyt likimain ennallaan ja on hieman korkeampaa kuin ennen koronaviruspandemiaa. Näkymät ovat lupaavat ainakin siinä mielessä, että alkavat työttömyysjaksot eivät ole lähteneet nousuun.
Inflaation jyrkkä kiihtyminen sekä suuri epävarmuus energian hinnasta ja riittävyydestä tulevana talvena ovat painaneet eurooppalaisten kuluttajien luottamuksen poikkeuksellisen matalaksi.
Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen vähentynyt, mutta alle vuoden mittaisten työttömyysjaksojen määrä on kohonnut niin paljon, että työttömyys on kokonaisuutena kääntynyt nousuun.
Alle vuoden mittaisten työttömyysjaksojen määrä on kasvanut niin paljon, että työttömyys on kokonaisuutena kääntynyt nousuun. Näin on käynyt siitä huolimatta, että pitkäaikaistyöttömyys (kesto vähintään vuoden) edelleen vähenee. Enintään kuusi kuukautta jatkuneita työttömyyksiä on jo enemmän kuin vuosi sitten. Aiempaa suurempi osa uusista työttömyyksistä näyttää pitkittyvän päätellen siitä, että 3–6 kuukauden mittaiset työttömyydet ovat nousussa.
Toukokuun 2022 työttömyys- ja lomautusluvut ovat vahvat, mutta niissä on myös enteilevää työmarkkinoiden vireen heikkenemistä. Alkavat työttömyysjaksot eivät enää vähene ja ovat jo ehkä lievässä nousussa.
Arvioimme Suomen kokonaistuotannon kasvavan 1,6 prosenttia vuonna 2022 ja 1,0 prosenttia vuonna 2023. Talous saattaa hetkellisesti supistua kuluvan vuoden aikana. Hintojen jyrkkä nousu syö kotitalouksien ostovoimaa ja rajoittaa kulutusmahdollisuuksia merkittävästi. Kun talouskasvu ja yksityinen kulutus hiipuvat, työllisyyden paraneminen pysähtyy. Arvioimme, että sekä työllisyys että työvoima vakautuvat nykyisille tasoilleen.
Huhtikuun 2022 työttömyys- ja lomautusluvut ovat vahvat, eivätkä ne kerro havaittavasta muutoksesta työmarkkinoilla. Työmarkkinoiden vire jatkui edelleen hyvänä.
Pellervon taloustutkimus PTT:n Akava Worksille toteuttaman raportin aiheena on osaaja- ja työvoimapula Suomessa. Kokemukset osaajapulasta syntyvät, kun työnantajilla on vaikeuksia täyttää avoimia työpaikkoja sopivilla henkilöillä.
Akavalaiset työttömät arvioivat palkkatuen oman työllistymisensä kannalta hyödyllisimmäksi työ- ja elinkeinotoimistojen tarjoamaksi palveluksi. Harva TE-toimiston tarjoama palvelu näyttää kuitenkaan purevan korkeakoulutettujen työttömyyden pitkittymiseen. Tulokset käyvät ilmi Akava Worksin ja akavalaisten työttömyyskassojen toteuttamasta kyselystä.
Helmikuun 2022 työmarkkinaluvut ovat valoisat. Ne ovat myös viimeiset, joissa Venäjän Ukrainassa käymän sodan vaikutukset talouskehitykseen eivät vielä näy.
Toiminnalliset evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Toiminnalliset evästeet eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.
