Alle puoli vuotta työttömänä olleita on enemmän kuin vuosi sitten

Alle vuoden mittaisten työttömyysjaksojen määrä on kasvanut niin paljon, että työttömyys on kokonaisuutena kääntynyt nousuun. Näin on käynyt siitä huolimatta, että pitkäaikaistyöttömyys (kesto vähintään vuoden) edelleen vähenee. Enintään kuusi kuukautta jatkuneita työttömyyksiä on jo enemmän kuin vuosi sitten. Aiempaa suurempi osa uusista työttömyyksistä näyttää pitkittyvän päätellen siitä, että 3–6 kuukauden mittaiset työttömyydet ovat nousussa.

31.10.2022

Työttömyys kääntyi jo nousuun

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli syyskuun 2022 lopussa vajaat 232 900 työtöntä työnhakijaa. Se on noin 32 440 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin syyskuussa 2021. Toipuminen koronaviruspandemiasta on edelleen kesken, sillä työttömiä oli noin 6 830 enemmän kuin ennen pandemiaa (syyskuussa 2019).

Kausivaihtelusta puhdistetut luvut kertovat, että työttömyyden aleneminen pysähtyi jo huhtikuussa 2022. Sen jälkeen työttömyys on jälleen hieman kasvanut. Meidän arviomme mukaan se on kohonnut hieman yli 5 000 henkilön verran.

Kuva 1: Työttömien työnhakijoiden määrä (sisältää kokoaikaisesti lomautetut)

Kuva 1: Työttömien työnhakijoiden määrä (sisältää kokoaikaisesti lomautetut)

 

Edellä mainitut luvut sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli syyskuun 2022 lopussa yhteensä 9 426 henkilöä. Se on runsaat 11 600 henkilöä (noin 55 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myös lyhennettyä työviikkoa tekevien määrä on edelleen vähentynyt. Elokuussa heitä oli hieman yli 5 200, mikä on jokseenkin puolet vuodentakaisesta.

Kuva 2: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä

Kuva 2: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä

 

Kuvassa 1 esitetty työttömien määrä sisältää kuvan 2 kokoaikaisesti lomautetut. Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Heitä oli syyskuun lopussa 223 445, mikä on noin 20 800 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Verrattuna pandemiaa edeltäneeseen aikaan (syyskuu 2019) ilman työpaikkaa olevia henkilöitä oli nyt noin 5 740 enemmän. Korkeakoulutettuja työttömiä oli syyskuussa noin 970 enemmän kuin kolme vuotta sitten.

Kuva 3 näyttää kausivaihtelusta puhdistetun työttömien määrän (ilman lomautettuja). Työttömien määrä vähentyi nopeasti kuluvan vuoden huhtikuuhun saakka. Kesäkuun jälkeen työttömyys on kohonnut hieman ja palautunut puolen vuoden takaiselle maaliskuun tasolle.

Arvioimme, että syyskuun lopussa työttömiä (pois lukien lomautetut) oli noin 6 700 enemmän kuin helmikuussa 2020, juuri ennen pandemian alkua. Tämä arvio on tarkentunut parin viime kuukauden aikana suuremmaksi sitä mukaa, kun on alkanut varmistua, että työttömyyden suunta on todella vaihtunut alenevasta loivasti kohoavaksi.

Kuva 3: Työttömien määrä kausipuhdistettuna (ei sisällä lomautettuja)

Kuva 3: Työttömien määrä kausipuhdistettuna (ei sisällä lomautettuja)

Pitkäaikaistyöttömyys vähenee

Työttömien määrä on siis kääntynyt loivaan nousuun parin viime kuukauden aikana (Kuva 3). Tuon vielä melko vaatimattoman käänteen takaa paljastuu hyvin erilaista kehitystä riippuen siitä, kuinka pitkään jatkuneesta työttömyydestä on kyse.

Pitkäaikaistyöttömiä oli syyskuun lopussa runsaat 87 400 (jälleen ilman lomautettuja). Määrä on lähes tarkasti 15 500 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin syyskuussa 2021. Kausipuhdistettujen lukujen perusteella pystymme sanomaan, että pitkäaikaistyöttömyys on edelleen vähentynyt myös edellisiin kuukausiin verrattuna. Suunta on siis oikea. Vauhti, jolla pitkäaikaistyöttömyys vähenee, on kuitenkin hidastunut viime kuukausina.

Alle puoli vuotta työttömänä olleiden määrä kasvaa

Kun työttömyys kokonaisuutena kasvaa ja samaan aikaan pitkäaikaistyöttömyys vähenee, täytyy enintään vuoden kestäneen työttömyyden kasvaa, vieläpä enemmän kuin työttömyys yhteensä. Ja niin se tekeekin.

Enintään vuoden mittainen työttömyys painui huhtikuussa ennätyksellisen matalalle tasolle (vuoden 2006 jälkeen). Huhtikuun jälkeen se on kohonnut joka kuukausi. Syyskuussa nousua kertyi vajaan 9 200 henkilön verran huhtikuun pohjasta eli huomattavan paljon. Tämä on tärkeä muutos, sillä alle vuoden työttömänä olleita on huomattavasti enemmän kuin pitkäaikaistyöttömiä (joiden määrä vielä vähenee).

Vuodentakaiseen verrattuna enintään vuoden työttömänä olleita oli noin 5 700 vähemmän.

Kuva 4: Työttömät työnhakijat työttömyyden keston mukaan (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)

Kuva 4: Työttömät työnhakijat työttömyyden keston mukaan (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)

 

Kuvassa 4 enintään vuoden työttömänä olleet on jaettu kahteen ryhmään, joista toisessa työttömyys on kestänyt 27–52 viikkoa ja toisessa 0–26 viikkoa (enintään puoli vuotta).

Näemme, että 27–52 viikon mittaiset työttömyydet ovat vähentyneet selvästi lokakuun 2020 jälkeen eli lähes kahden vuoden ajan. Tässä ryhmässä on nyt vähiten työttömiä sitten vuoden 2011 lopun. Tämän voi muotoilla myös siten, että Suomessa on nyt yli vuosikymmeneen vähiten työttömiä, joiden työttömyys voisi kovin nopeasti venähtää pitkäaikaistyöttömyydeksi. Niinpä pitkäaikaistyöttömyys voi vähentyä lisää lähikuukausina, mutta jo puolen vuoden kuluttua näkymät voivat olla synkemmät.

Enintään 26 viikkoa työttömänä olleiden määrä saavutti tähänastisen pohjansa kuluvan vuoden maaliskuussa ja on sen jälkeen kohonnut. Arvioimme, että tähän ryhmään kuuluvia työttömiä oli syyskuussa noin 10 700 enemmän kuin maaliskuussa. Käänteen jyrkkyydestä kertoo sekin, että heitä oli syyskuussa jo yli 4 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Tämä alle puoli vuotta kestäneen työttömyyden nousukäänne voidaan paikallistaa täsmällisemmin. On liian aikaista sanoa, että uudet työttömyysjaksot (kesto 0–12 viikkoa) olisivat yleisesti ottaen kääntyneet nousuun. Näyttää kuitenkin siltä, että tällaisten työttömyysjaksojen pitkään jatkunut väheneminen (koronakevät pois lukien) olisi nyt ohi. Tämä on iso muutos. Se ennakoi sitä, että työttömyyden pitkittymisen myötä näemme aluksi 13–26 viikkoa kestäneen työttömyyden kohoavan lisää nykyisestä. Mahdollisesti jo lähikuukausina näemme myös 6–12 kuukautta kestäneen työttömyyden kääntyvän nousuun.

Alle vuoden työttömänä olleita korkeakoulutettuja on taas enemmän

Korkeakoulutetuilla työttömyyden tilanne on pitkälti ison kuvan mukainen. Alle puoli vuotta työttömänä olleiden määrä kasvaa ja heitä on jo enemmän kuin vuosi sitten. Yli puoli vuotta, mutta alle vuoden työttömänä olleiden määrä on vähentynyt pitkään, mutta nyt tämä suotuisa suunta näyttää päättyneen. Kaiken kaikkiaan alle vuoden mittainen työttömyys lisääntyy. Korkeakoulutetuillakin pitkäaikaistyöttömyys vähenee, mutta kokonaisuutena työttömyys hieman kasvaa.

Kuva 5: Enintään vuoden työttömänä olleet korkeakoulutetut (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)

Kuva 5: Enintään vuoden työttömänä olleet korkeakoulutetut (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)

Lisätietoja:

Pasi Sorjonen

pääekonomisti

+358 50 557 5271

Tomi Husa

asiantuntija

+358 44 3664 011

Vesa Saarinen

Tuottaja

050 3723473

Lue lisää aiheesta