Korkean osaamistason maahanmuuttokatsaus 5/2023

Tässä katsaussarjassa tarkastellaan Suomeen myönnettyjä oleskelulupia, erityisesti työperusteisia oleskelulupia. Katsauksen päähuomio on niin sanotuissa korkean osaamistason työluvissa eli erityisasiantuntijoissa ja tutkijoissa.

17.5.2023

Johdanto

Tässä Akava Worksin katsaussarjassa tarkastellaan maahanmuuttoa keskittymällä Suomeen myönnettyjen oleskelulupien määrään. Tarkastelun pääpaino on korkean osaamistason työluvissa eli erityisasiantuntijoissa ja tutkijoissa. Edellisessä kahdessa katsauksessa pääviesti on ollut varsin muuttumaton: oleskelulupia Suomeen myönnetään aiempaa enemmän. Lisäksi aiemmissa katsauksissa havaittiin, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kasvattanut erityisen paljon venäläisten työlupien määriä.

Katsauksen lähteenä toimivat Maahanmuuttoviraston tilastot ja tarkastelussa ovat ensimmäiset oleskeluluvat. Jatkolupia tai pysyviä oleskelulupia ei huomioida tässä katsauksessa. Ensimmäiset oleskeluluvat ovat mielekkäämpi tarkastelukohde, sillä niiden hakijat eivät lähtökohtaisesti asu vielä Suomessa. Tällöin saa paremman käsityksen Suomeen suuntautuvan muuttoliikkeen määrästä.

On myös tärkeää huomioida, että tässä katsaussarjassa keskitytään vain oleskelulupaa edellyttävään maahanmuuttoon. Oleskelulupaa ei vaadita muiden Eta-maiden tai Sveitsin kansalaisilta, sillä heillä on vapaa liikkuvuus Suomeen. Samanaikaisesti tämä tarkoittaa, ettei edellä mainittujen maiden kansalaisten tulosyitä tilastoida. Sen vuoksi on mahdotonta sanoa, paljonko muuttajia tulee Suomeen työn takia vapaan liikkuvuuden maista muuttaa vuosi- saati vuosineljännestasolla.

Oleskelulupa sallii nimensä mukaisesti pidempiaikaisen eli yli 90 vuorokauden ylittävän oleskelun Suomessa. Lupaa haetaan pääasiassa kolmen eri syyn perusteella: työn, opiskelun tai perhesyiden. Oleskelulupaa ei vaadita henkilöltä, jolla on toisen EU-maan, Norjan, Islannin, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaisuus. Näistä maista on vapaa liikkuvuus, mutta niiden kansalaisten tulisi rekisteröidä oleskeluoikeutensa, jos he aikovat oleskella maassa yli kolme kuukautta. Oleskelulupien ja vapaan liikkuvuuden lisäksi kolmas väylä Suomeen on kansainvälinen suojelu.

Tässä katsauksessa keskitytään pelkästään ensimmäisiin oleskelulupiin. Ensimmäistä oleskelulupaa hakee henkilö, joka hakee ensimmäistä kertaa oleskelulupaa Suomeen. Ensimmäisen oleskeluluvan voimassaolon umpeutuessa maassaoloa on mahdollista jatkaa hakemalla oleskeluluvan jatkoa tai pysyvää oleskelulupaa.

Myönteisten oleskelulupien määrät edelleen ennätystasolla

Vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä, eli tammi-maaliskuussa, myönnettiin yhteensä 9 989 oleskelulupaa (kuvio 1). Perhesyistä lupia myönnettiin 4 681, työn perusteella 4 007, opiskelun perusteella 1 119 ja muista syistä 182. Trendi myönnettyjen oleskelulupien määrissä on ollut selvästi nouseva koronapandemian hellitettyä. Mikäli opiskelijoita ei ota huomioon, tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tehtiin jälleen uusi ennätys lupamäärissä. Tyypillisesti opiskelijoiden myönteisen lupien määrät ovat suurimmillaan vuoden kolmannella neljänneksellä eli loppukesästä ja alkusyksystä.

Kaikkiaan edellisen 12 kuukauden aikana myönnettiin yhteensä 42 545 ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Kaikista oleskeluluvista 16 149 myönnettiin työn perusteella, 17 033 perhesyistä, 8 742 opiskelun perusteella ja 618 muista syistä. Eräitä esimerkkejä näistä muista syistä ovat muun muassa au pairina työskentely, adoptio, työnhaku Suomessa sekä seurustelusuhde Suomessa.

 Kuvio 1: Myönteiset oleskeluluvat hakijaryhmän mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto

 

Työntekijän oleskelulupa myönnetään kaksivaiheisesti. TE-toimisto tekee työntekijän oleskelulupahakemukseen osaratkaisun ja Maahanmuuttovirasto lopullisen päätöksen. TE-toimiston osaratkaisu perustuu kokonaisharkintaan, jossa muun muassa selvitetään, ovatko hakijan toimeentulo ja työnantajan kyky huolehtia työnantajavelvoitteista riittäviä. Lisäksi oleellinen osa TE-toimiston ratkaisua on niin sanottu saatavuusharkinta, jossa selvitetään, onko työtehtävään saatavilla kohtuullisessa ajassa työvoimaa Suomen ja EU/Eta-maiden työmarkkinoilta.

Erityisasiantuntijan työluville on tiukka seula. Ensinnäkin erityisasiantuntijan työtehtäviltä vaaditaan korkean tason erityisosaamista. Tyypillinen esimerkki tällaisesta erityisosaamisesta ovat ICT-alan työtehtävät. Lisäksi yleensä hakijalta vaaditaan korkeakoulututkintoa, ellei hänellä ole esittää erityisiä perusteita maahanmuutolle. Vuonna 2023 vaatimuksena on myös vähintään 3 473 euron kuukausipalkka ja ns. sinisen kortin erityisasiantuntijoiden tapauksessa 5 209 euron kuukausipalkka. Erityisasiantuntijoilta ei vaadita TE-toimiston osapäätöstä, kuten alemman vaativuustason työtehtävissä.

Tieteellisen tutkimuksen perusteella myönnettäviä työlupia hakevat Suomessa tutkimustyötä tekevät henkilöt. Lisäksi näitä työlupia myönnetään henkilöille, jotka tulevat Suomeen tekemään maisteritutkinnon jälkeen lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa. Toisin sanoen Suomeen jatkotutkintoa suorittamaan tuleva hakee oleskelulupaa työn, eikä opiskelun perusteella. Erityisasiantuntijoiden  tapaan tutkijoilta ei vaadita TE-toimiston osapäätöstä.

Suurin osa työluvista myönnetään työntekijäammateille

Suurin osa työperusteisista oleskeluluvista myönnetään osaratkaisua edellyttävää työntekoa varten (kuvio 2). Näihin työlupiin vaaditaan TE-toimiston kokonaisharkintaan perustuva puoltava lausunto ja niitä myönnetään pääasiassa työntekijäammateissa toimiville. Edellisen 12 kuukauden aikana näitä lupia myönnettiin yhteensä 9 760 kappaletta, joka on 60 prosenttia kaikista työluvista. Määrä on kasvanut huomattavasti suhteessa koronapandemiaa edeltävään aikaan, jolloin vastaavia työlupia myönnettiin 3 000–5 000 vuodessa.

Karkeasti ottaen korkean osaamistason työperäinen maahanmuutto koostuu erityisasiantuntijoista ja tutkijoista, jotka yhdessä muodostavat vajaan neljänneksen edellisen 12 kuukauden aikana myönnetyistä työluvista. Erityisasiantuntijoille myönnettiin viimeisen vuoden aikana 2 655 ja tutkijoille 1 225 työlupaa, mikä on enemmän kuin kertaakaan aiemmin tarkastelujaksolla. Lupamäärien kasvu viime vuosina on kuitenkin maltillisempaa kuin työntekijäammateilla. Tämän seurauksena ennen koronapandemiaa korkean osaamistason maahanmuuttajien osuus kaikista työluvan saaneista oli itse asiassa nykyistä korkeampi.

Kuvio 2: Myönteiset työluvat hakijaryhmän mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto

Erityisasiantuntijoiden lupamäärät laskussa

Kuviossa 3 on tarkemmin esitetty erityisasiantuntijoille ja tutkijoille myönnettyjä oleskeluluvat vuosineljänniksittäin. Erityisasiantuntijoille myönnetyissä työluvissa koettiin huomattava piikki vuoden 2022 toisella neljänneksellä, josta määrät ovat tulleet roimasti alas vuotta 2023 kohti. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lupia myönnettiin 429, joka on alle puolet vuoden 2022 huipusta. Ainoastaan koronapandemian seurauksena on tarkastelujaksolla koettu vähintään vastaavansuuruinen pudotus erityisasiantuntijoiden lupamäärissä. Myös tutkijoiden työluvat ovat laskeneet vuoden 2022 huipusta, vaikkakin tämä lasku on selvästi erityisasiantuntijoita maltillisempi. Tutkijoiden myönnettyihin työlupiin kuuluu myös luontaista kausivaihtelua samaan tapaan kuin opiskelijoiden oleskelulupien tapauksessa (ks. kuvio 1). Tämä vaihtelu selittänee osittain, ellei kokonaan, heidän laskeneet lupamääränsä.

Kuvio 3: Erityisasiantuntijoiden ja tutkijoiden myönteiset työluvat vuosineljänneksittäin (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto

Aiemmin mainittu työlupien määrän roima pudotus vuosineljännestasolla näyttäisi koskevan yksinomaan erityisasiantuntijoita. Tämä käy hyvin ilmi, kun tarkasteluun otetaan mukaan osaratkaisua edellyttävän työnteon perusteella myönnetyt oleskeluluvat (kuvio 4). Tässä lähinnä työntekijäammateista koostuvassa ryhmässä ei ole havaittavissa samanlaista työlupien määrän pudotusta kuin erityisasiantuntijoilla. Päinvastoin vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä heille myönnettiin 2 626 työlupaa, joka on suurin määrä ikinä käytetyllä tarkastelujaksolla.

Kuvio 4: Erityisasiantuntijuuden, tieteellisten tutkimuksen sekä osaratkaisua edellyttävän työnteon perusteella myönnetyt työluvat vuosineljänneksittäin (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto

Kuviosta 4 voidaan silmämääräisesti myös päätellä, että työntekijäammattien ja korkean osaamistason ammattien välinen erotus myönnettyjen työlupien määrän suhteen on kasvanut ajan mittaan. Esimerkiksi vuosina 2018–2019 osaratkaisua edellyttävän työn perusteella myönnettiin vuosineljänneksittäin noin 200–500 lupaa enemmän kuin erityisasiantuntijoille. Edellisten kahden vuoden aikana tämä vastaava erotus on kasvanut jo noin 1 000–2 100 lupaan neljännestä kohti. Korkean osaamistason maahanmuuton, eli erityisasiantuntijoiden ja tutkijoiden, osuus kaikista työperäisistä oleskeluluvista onkin laskenut jo joitakin vuosia (kuvio 5). Vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä edellä mainittu osuus oli 17 prosenttia, mikä on toiseksi matalin lukema sitten vuoden 2018 alun.

Kuvio 5: Erityisasiantuntijoiden ja tutkijoiden työlupien yhteismäärän osuus kaikista työluvista vuosineljänneksittäin (ensimmäiset oleskeluluvat). Trendi merkitty katkoviivalla. Lähde: Maahanmuuttovirasto

Lupamäärien notkahdukselle yksinkertainen selitys

Mikä sitten selittää sen, että viime kuukausina erityisasiantuntijoita on muuttanut työn perässä Suomeen selvästi aiempaa vähemmän? Tässä tapauksessa on oikeastaan vain yksi selittävä tekijä: venäläisten muuttovirta. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena vuoden 2022 toisella neljänneksellä koettiin valtava kasvu venäläisten erityisasiantuntijoiden lupamäärissä (kuvio 6). Tämä kasvupiikki näyttää kuitenkin jääneen varsin tilapäiseksi. Parhaillaan viime vuonna venäläisille myönnettiin erityisasiantuntijuuden perusteella 463 oleskelulupaa vuosineljänneksen aikana, mutta tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tämä luku oli enää 118. Ennen vuotta 2022 venäläisille erityisasiantuntijoille myönnettiin tyypillisenä vuosineljänneksenä noin 50 työlupaa. Voi hyvinkin olla, että tämä aiemmin vakiintunut taso saavutetaan vielä uudestaan lähitulevaisuudessa.

Kuvio 6: Venäläisille erityisasiantuntijoille myönnetyt työluvat vuosineljänneksittäin (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto

Venäläisten erityisasiantuntijoiden työlupien määrät ovat tulleet roimasti alas vuoden 2023 alkua kohti, mutta toisaalta viime vuonna lupamäärät olivat vastaavasti poikkeuksellisen korkealla tasolla. Tämän seurauksena edellisen 12 kuukauden aikana venäläisille myönnettiin ennätysmäärä oleskelulupia (kuvio 7). On ylipäänsä lähinnä venäläisten muuttajien ansiota, että erityisasiantuntijoille myönnettiin ennätyksellinen määrä työlupia viimeisen vuoden aikana. Mikäli venäläisille olisi viimeisen vuoden aikana myönnetty tavanomaiset noin 200–300 työlupaa, kaiken kaikkiaan erityisasiantuntijoiden myönteiset oleskeluluvat olisivat jääneet suunnilleen 1 800:aan. Tämä taso olisi ollut hieman suurempi kuin vuotta aiemmin, mutta vastaavasti pienempi kuin parhaimmillaan ennen koronapandemiaa (Q2/2019–Q1/2020).

Intialaiset ovat perinteisesti olleet suurin hakijaryhmä erityisasiantuntijoiden keskuudessa, mutta heidän määränsä eivät ole vieläkään toipuneet koronapandemian aiheuttamasta romahduksesta. Vielä ennen pandemiaa Q2/2019–Q1/2020 intialaisille erityisasiantuntijoille myönnettiin 1 165 työlupaa, joka on runsaat 70 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden aikana. Intian ja Venäjän jälkeen erityisasiantuntijoiden suosituimmat lähtömaat ovat Turkki, Kiina ja Iso-Britannia. Viimeisen 12 kuukauden näistä maista saapuville erityisasiantuntijoille myönnettiin kullekin suunnilleen saman verran työlupia eli noin 120–130.

Kuvio 7: Eritysasiantuntijoille myönnetyt työluvat kansallisuuden mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto

Tutkijoilla enemmän hajontaa kansalaisuuksissa

Tutkijoiden myönteisten työlupien määrät ovat viime vuosina vaihdelleet vähemmän kuin erityisasiantuntijoilla. Siinä missä pahimpaan koronapandemia-aikaan osuvalla ajanjaksolla Q2/2020–Q1/2021 erityisasiantuntijoiden työluvat romahtivat vuodentakaisesta 59 prosenttia, tutkijoilla vastaava pudotus oli 21 prosenttia. Lisäksi tutkijoiden kansallisuuksien suhteen on enemmän hajontaa (kuvio 8). Toisin sanoen yksi tai kaksi lähtömaata ei vastaa leijonanosasta muuttovirrasta, kuten erityisasiantuntijolla. Vuodesta 2018 alusta lähtien tutkijoiden kansallisuuksissa neljän kärki on suurimmasta pienimpään ollut pitkälti sama: Kiina, Iran, Intia ja Venäjä.

Kuten aiemmin mainittu, erityisasiantuntijoiden tapaan myös tutkijoille myönnettiin edellisen 12 kuukauden aikana ennätysmäärä oleskelulupia. Erityisasiantuntijoista poiketen venäläisten määrän kasvu ei kuitenkaan selitä tutkijoiden lisääntynyttä muuttovirtaa. Päinvastoin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ei juurikaan kasvattanut, saati vähentänyt, Suomeen pyrkivien venäläisten tutkijoiden määrää. Viimeisen vuoden aikainen työlupien määrän kasvu on pääosin kiinalaisten, intialaisten ja iranilaisten tutkijoiden ansiota. Kiinalaisten ja intialaisten työlupien määrät kasvoivat peräti yli 50 prosenttia edellisvuodesta.

Kuvio 8: Tutkijoille myönnetyt työluvat kansallisuuden mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto

Erityisasiantuntijoiden työpaikoissa suurta toimiala- ja aluekohtaista keskittymää

Kuten jo kahdessa aiemmassa katsauksessa on tullut ilmi, vain muutama toimiala työllistää suurimman osan erityisasiantuntijoista (kuvio 9). Informaatio ja viestintä (ICT) on suurin erityisasiantuntijoiden työllistäjä. Viimeisen vuoden aikana ICT-alalle myönnettiin 1 135 työlupaa, mikä ei toisaalta ole merkittävästi enemmän kuin juuri ennen koronapandemiaa. Sitä vastoin teollisuuden alan työpaikkoihin hakeutuu yhä useampi ulkomaalta muuttava erityisasiantuntija. Edellisen 12 kuukauden aikana teollisuuden alan erityisasiantuntijoille myönnettiin 631 työlupaa, kun vastaava taso aiempina vuosina oli 160–340. Myös jossain määrin epämääräinen ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta -toimiala työllistää selvästi aiempaa useamman erityisasiantuntijan.

Kuvio 9: Erityisasiantuntiojille myönnetyt työluvat toimialan mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto

Niistä työluvan saaneista erityisasiantuntijoista, joista on saatavilla aluetieto, lähes 80 prosenttia sai töitä Uudeltamaalta edellisen 12 kuukauden aikana (kuvio 10). Runsaat kymmenen prosenttia erityisasiantuntijoista hakeutui töihin joko Pirkanmaalle, Varsinais-Suomeen tai Pohjois-Pohjanmaalle. Tutkijoilla vastaava maantieteellinen hajonta on selvästi erityisasiantuntijoita suurempi, vaikka heistäkin lähes puolet työllistyi Uudellemaalle. Tätä suurempaa hajontaa selittänee se, että Suomen korkeakoulu- sekä tutkimuslaitosverkosto on jakautunut ympäri maata. Uudenmaan ulkopuolisista maakunnista erityisen paljon tutkijoita työllisti jo aiemmin mainitut Pohjois-Pohjanmaa (15 prosenttia), Pirkanmaa (12 prosenttia) ja Varsinais-Suomi (8 prosenttia).

Korkean osaamistason ammatteihin verrattuna työntekijäammattien (eli osaratkaisua edellyttävä työnteko) alueellisessa sijoittumisessa on enemmän maantieteellistä hajontaa. Edellisen 12 kuukauden aikana Uusimaa työllisti heistä 40 prosenttia. Työntekijäammattien osalta Lappi on selvästi yliedustettuna (8 prosenttia) ottaen huomioon, että maakunnassa asuu vain kolme prosenttia Suomen väestöstä. Tätä poikkeavaa havaintoa selittänee jo hyvän tovin työvoimapulasta kärsinyt matkailu- ja ravitsemisala, joka on Lapissa merkittävä työllistäjä.

Kuvio 10. Työluvat maakunnittain Q2/2022-Q1/2023 (ensimmäiset oleskeluluvat). Sisältää vain ne henkilöt, joista on käytettävissä aluetieto. Erityisasiantuntijoiden tapauksessa tieto puuttuu 136:lla (5 prosenttia luvista), tutkijoiden tapauksessa 443:lla (36 prosenttia luvista) ja osaratkaisua edellyttävällä työnteon tapauksessa 1 539:llä (16 prosenttia luvista). Lähde: Maahanmuuttovirasto

Yhteenveto

Tässä katsauksessa päähavainto oleskelulupien määrän suhteen on pitkälti sama kuin katsaussarjan aiemmissa osissa. Suomeen myönnettyjen oleskelulupien määrät ovat trendinomaisesti kasvaneet pahimman koronapandemian hellitettyä ja niitä myönnetään tällä hetkellä ennätyksellinen määrä.

Edellisen katsauksen lopussa arvioin, että venäläisten muuttovirran tyrehtyessä erityisasiantuntijoiden työluvissa voidaan nähdä tulevaisuudessa notkahdus. Lyhyellä neljännesvuositason tarkastelujaksolla tämä notkahdus selvästi toteutui tämän vuoden alussa. Pidemmällä 12 kuukauden tarkastelujaksolla vielä ei olla nähty pudotusta, vaan päinvastaisesti erityisasiantuntijoiden työlupia myönnettiin vuoden aikana enemmän kuin koskaan aiemmin. Tämä ennätys kuitenkin johtuu yksinomaan Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa ja siitä seuranneesta venäläisten erityisasiantuntijoiden huomattavasta, mutta näillä näkymin vain hetkittäisestä, muuttopiikistä vuonna 2022. Myös 12 kuukauden tarkastelujaksolla tulemme mitä todennäköisemmin vielä tämän vuoden puolella näkemään pudotuksen Suomeen muuttavien erityisasiantuntijoiden määrässä.

Erityisen kiinnostavaa edellä mainitussa työlupien määrän pudotuksessa on se, että se koskettaa oikeastaan yksinomaan erityisasiantuntijoita. Työntekijäammattien työlupien määrissä tehtiin tämän vuoden tammi-maaliskuussa jopa uusi ennätys. Samanaikaisesti erityisasiantuntijoiden lupamäärät putosivat yli 50 prosenttia viime vuoden huipustaan. Poikkeava kehitys eri käsittelyperusteiden työlupien määrän välillä johtaa siihen, että korkean osaamistason maahanmuuton osuus kaikesta työperäisestä maahanmuutosta laskee. Tämä ei sinällään ole täysin uusi ilmiö, sillä pääosin edellä mainitun osuuden trendi on ollut laskeva ainakin vuodesta 2018 lähtien.

Lisätietoja:

Tomi Husa

asiantuntija

+358 44 3664 011

Vesa Saarinen

Tuottaja

050 3723473

Lue lisää aiheesta