Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastot elokuulta kertovat ainakin seuraavaa:
- Työttömiä ja kokoaikaisesti lomautettuja oli 10 390 enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäys on suurentunut viime kuukausina.
- Kokoaikaisesti lomautettuja oli vajaat 14 700, mikä on 5 065 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Kausivaihtelusta puhdistettuna lomautettujen määrä kasvaa toisin kuin kesällä näytti.
- Työttömiä (pois lukien kokoaikaisesti lomautetut) oli 5 324 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyyden nousu kohdistuu merkittävästi korkeakoulutettuihin, sillä heitä oli työttömänä 3 665 vuoden takaista enemmän.
- Aiemmin korkeakoulutettujen työttömyys on alkanut nousta aiemmin kuin muu työttömyys. Seuraako ei-korkeakoulutettujen työttömyyden nousu pian perässä myös tällä kertaa?
- Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita (pois lukien lomautetut) oli vajaat 89 000, lähes tarkalleen 600 vuoden takaista vähemmän. Pitkäaikaistyöttömyyden suunta on epäselvä.
- Enintään vuoden työttömänä olleita oli vajaat 145 900, mikä on runsaat 5 920 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäys painottuu hyvin vahvasti korkeakoulutettuihin (+3 809).
- Työttömyyden nousu painottuu 30–49-vuotiaiden ikäryhmään (nousua 5 819 henkilöä vuoden takaa). Työttömänä on useampi kuin ennen koronapandemiaa. Vastaavasti 50–59-vuotiaita on työttömänä vähiten ainakin 13 vuoteen.
- Alle 30-vuotiaiden työttömyys on pysynyt matalana ja vakaana jo reilun vuoden ajan. Korkeakoulutettujen tilanne on kuitenkin erilainen. Heillä työttömyys oli matalimmillaan jo yli vuosi sitten ja on sen jälkeen noussut.
- Korkeakoulutettujen vähintään 60-vuotiaiden työttömyys kasvaa ja lähestyy vuoden 2022 alun korkeinta tasoa.
Katsotaan seuraavaksi näitä teemoja hieman tarkemmin.
Työttömien ja lomautettujen määrät nousevat
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli elokuun 2023 lopussa noin 249 500 työtöntä työnhakijaa (katso taulukko 1). Se on hieman vajaat 10 400 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin elokuussa 2022. Kuvio 1 näyttää, että työttömyys on toistaiseksi kohonnut varsin hitaasti.
Edellä mainitut luvut sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli elokuun lopussa yhteensä vajaat 14 700 henkilöä, mikä on 5 065 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäys vuoden takaiseen on ollut entistä voimakkaampi viime kuukausina.
Aiemmin näytti kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella siltä, että lomautettujen määrä oli korkein maaliskuussa 2023, minkä jälkeen määrä olisi hieman vähentynyt. Elokuun tietojen valossa näin ei enää ole. Kausivaihtelusta puhdistetut luvut ovat tarkentuneet korkeammiksi, ja lomautettujen määrä on kohonnut myös maaliskuun jälkeen. Alimmillaan lomautettujen määrä oli syyskuussa 2022. Arvioimme, että elokuussa lomautettuna oli 7 700 henkilöä enemmän kuin silloin (katso kuvio 2).
Lomautettujen määrät ovat kohonneet vuoden takaisesta sekä korkeakoulutetuilla (+1 150) että muilla kuin korkeakoulutetuilla (+3 915).
Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä.
Työttömiä oli elokuun lopussa noin 234 800, mikä on 5 324 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Muutos on ollut entistä voimakkaampi viime kuukausina. Merkille pantavaa on, että työttömyyden nousu painottuu korkeakoulutettuihin, vaikka heitä on vähemmän kuin ei-korkeakoulutettuja. Elokuun lopussa korkeakoulutettuja työttömiä oli 3 665 vuoden takaista enemmän, kun taas muilla kuin korkeakoulutetuilla työttömyyden lisäys oli paljon pienempi, noin 1 660 henkilöä.
Kuvio 3 näyttää työttömien määrän, sekä raakaluvut että kausipuhdistetut. Elokuun lukujen valossa työttömyys näyttää olevan loivalla nousu-uralla. Tätä aikaisemmin, parin viime kuukauden aikana, on ollut vaikea erottaa, kasvaako työttömyys vai pysyykö se paremminkin ennallaan.
Enintään vuoden työttömänä olleita oli elokuussa vajaat 145 900 (katso taulukko 3). Se on runsaat 5 900 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Vastaavasti pitkäaikaistyöttömiä (pois lukien lomautetut) oli hieman yli 88 9000. Se on vain noin 600 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Enintään vuoden työttömänä olleiden määrä näyttää olevan loivalla nousu-uralla. Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttäisi sen sijaan olleen varsin vakaa kolmen viime kuukauden ajan. Selvää nousua tai laskua ei voi havaita.
Enteileekö korkeakoulutettujen työttömyyden nousu laajempaa työttömyyden nousua?
Kuvio 4 esittää korkeakoulutettujen ja muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyyden kausivaihtelusta puhdistettuna vuodesta 2001 lähtien. Siitä nähdään, että korkeakoulutettujen työttömyys saavuttaa usein, kenties jopa yleensä, alimman tasonsa aikaisemmin ja kääntyy myös nousuun aikaisemmin kuin muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys.
Arvioimme, että korkeakoulutettujen työttömyys kääntyi nousuun huhtikuun 2022 alimman tasonsa jälkeen ja on sen jälkeen kohonnut runsaan 4 000 henkilön verran. Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys näyttäisi olleen alimmillaan vuoden 2022 lopussa. Sen jälkeen se on kohonnut hieman ja epätasaisesti.
Jälleen on syytä kysyä, ennakoiko korkeakoulutettujen työttömyyden nousu lähikuukausille laajempialaista työttömyyden nousua?
Työttömyys iän mukaan
Tarkastelimme kesäkuussa ensimmäisen kerran työttömyyttä ikäryhmittäin ja palaamme nyt tähän samaan teemaan. Saamme TEM:in ikäryhmittäistä työttömyysdataa kolmen kuukauden välein, eli neljännesvuosidataa, vuoden 2011 alusta lähtien. Aineisto kuvaa helmikuun, toukokuun, elokuun ja marraskuun, eli kunkin vuosineljänneksen keskimmäisen kuukauden, lopun tilannetta. Tarkoitus on käsitellä ikäteemaa vähintään kaksi kertaa vuodessa.
Taulukko 4 esittää työttömien määrän (pois lukien kokoaikaisesti lomautetut) ikäryhmittäin ja koulutusasteen mukaan. Nostetaan sieltä pari yleistä huomiota.
Kuten aiemmin totesimme, työttömiä (pois lukien lomautetut) oli elokuussa 5 324 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyyden nousu keskittyy ikäryhmään 30–49 (nousua 5 819 vuoden takaa). Myös alle 30-vuotiaiden työttömyys on kohonnut hieman. Vanhemmissa ikäluokissa (vähintään 50-vuotiaat) työttömiä on hieman vuoden takaista vähemmän.
Korkeakoulutettuja on työttömänä kaikissa ikäryhmissä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Alle 30-vuotiaiden korkeakoulutettujen työttömyys nousee
Työttömiä alle 30-vuotiaita oli elokuun lopussa hieman yli 49 850. Kausivaihtelusta puhdistettuna määrä on ollut jo reilun vuoden verran varsin vakaalla tasolla, joka on matalin vuodesta 2011 alkavalla jaksolla (kuvio 5). Nyt työttömiä oli 651 enemmän kuin elokuussa 2022.
Korkeakoulutettujen alle 30-vuotiaiden tilanne eroaa merkittävästi ei-korkeakoulutetuista. Heillä työttömyys oli alimmillaan vuoden 2022 toisella neljänneksellä (kuvio 6). Sen jälkeen työttömyys on kohonnut arviolta 870 henkilöllä. Työttömiä alle 30-vuotiaita korkeakoulutettuja on enemmän kuin ennen koronaa.
Vastavalmistuneiden ylemmän korkea-asteen suorittaneiden työttömyys on kohonnut hyvin samalla tavalla. Alemman korkea-asteen suorittaneilla työttömyys on kohonnut vähemmän.
Muita kuin korkeakoulutettuja alle 30-vuotiaita oli elokuussa työttömänä noin 44 440, mikä on paitsi vajaat 200 vähemmän kuin vuotta aiemmin, kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen mukaan lähes pienin määrä 13 vuoteen.
30–39-vuotiaiden työttömyys kasvaa
Ikäryhmässä 30–39 työttömien kokonaismäärä ei missään vaiheessa vähentynyt koronakriisiä edeltäneelle tasolle, saati sen alapuolelle. Työttömien määrä on toukokuuhun 2022 ajoittuneen alimman tasonsa jälkeen kohonnut runsaalla 3 500 henkilöllä (runsaat 2 800 verrattuna vuotta aiempaan).
Korkeakoulutetuilla 30–39-vuotiailla työttömyys painui koronan jälkeen lyhyeksi aikaa kriisiä edeltäneen tason alapuolelle (kuvio 7). Työttömyyden pohja osui toukokuuhun 2022. Sen jälkeen työttömien määrä on kohonnut 1 500 henkilöllä ja on nyt vajaat 12 050 (ilman kausipuhdistusta).
Työttömyys nousee myös 40–49-vuotiaiden ikäluokassa
Ikäryhmässä 40–49-vuotiaat työttömyys pysyi koronakriisin jälkeen koholla varsin kauan, aina vuoden 2021 puoliväliin asti. Sen jälkeinen työttömyyden lasku oli ripeä, mutta se päättyi jo vuotta myöhemmin toukokuussa 2022 koronaa edeltänyttä korkeammalle tasolle (kuvio 8). Tämän jälkeen ikäluokan työttömien määrä on kasvanut niin korkeakoulutetuilla kuin muillakin. Elokuun lopussa 40–49-vuotiaita työttömiä oli vajaat 46 040 (vajaat 3 000 vuoden takaista enemmän). Heistä oli korkeakoulutettuja runsaat 10 030 (lisäystä 1 200).
Työttömyys on vähentynyt 50–59-vuotiaiden ikäluokassa
Työttömiä 50–59-vuotiaita oli elokuussa yhteensä noin 49 440. Arvioimme kausipuhdistettujen lukujen perusteella, että tässä ikäluokassa on vähiten työttömiä vuoden 2011 alun jälkeen (kuvio 9). Mikä kiinnostavinta, työttömyyden väheneminen on edelleen jatkunut, joskin hidastuen. Vähennystä vuoden takaiseen on vajaat 400 henkilöä.
Korkeakoulutettujen 50–59-vuotiaiden työttömyys on kohonnut vaatimattomasti vuoden ajan (lisäystä noin 240 henkilöä). Taso on edelleen lähellä 10 viimeisen vuoden matalinta tasoa.
Vähintään 60-vuotiaiden työttömyys on jäänyt korkeaksi
Vähintään 60-vuotiaita työttömiä oli elokuun lopussa kaikkiaan noin 35 870. Tässä ikäryhmässä työttömyyden toipuminen koronasta kesti pitkän aikaa ja jäi myös osittaiseksi. Vähintään 60-vuotiaiden työttömien määrä kohosi korona-aikana kaikkiaan noin 8 000 henkilöllä, mutta se palautui vain noin 3 000 henkilön verran (kuvio 10). Uusimpien lukujen valossa työttömyyden suunta näyttää kääntyneen uudelleen ainakin loivasti nousevaksi.
Korkeakoulutettujen tilanne on heikompi. Merkittävästä toipumisesta koronan jälkeen ei voi edes puhua (kuvio 11). Työttömiä oli elokuussa noin 5 360. Työttömien määrä kasvaa jälleen ja on jo hyvin lähellä viimeisen 13 vuoden huippuja.