Työttömyys- ja lomautuskatsaus 8/2024: Työttömyyden nousussa ei näy taittumisen merkkejä

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastot kertovat ainakin seuraavaa elokuun lopun työttömyys- ja lomautustilanteesta:

• Työttömiä ja kokoaikaisesti lomautettuja oli lähes 30 100 enemmän kuin vuotta aiemmin.
• Kokoaikaisesti lomautettuja oli noin 17 170 eli vajaat 2 480 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Lomautettujen määrä on vakautunut kuluvan vuoden aikana, mutta ei ole vielä alkanut vähentyä merkittävästi.
• Työttömiä (pois lukien kokoaikaisesti lomautetut) oli runsaat 27 600 enemmän kuin vuotta aiemmin. Heistä korkeakoulutettuja oli noin 7 300.
• Työttömyyden nousussa ei näy taittumisen tai hidastumisen merkkejä.
• Korkeakoulutettuja työttömiä on enemmän kuin korona-aikana korkeimmillaan.
• Toisin kuin kesällä näytti, vastavalmistuneiden työttömyys ei ole sittenkään kääntynyt laskuun. Nousu on jatkunut sekä korkeakoulutetuilla että muilla.
• Työttömyys kasvaa kaikissa ikäluokissa. Ikäryhmissä 40–49-vuotiaat ja vähintään 60-vuotiaat korkeakoulutettujen työttömien määrä on korkein vuoden 2011 jälkeen.

Katsotaan seuraavaksi näitä teemoja hieman tarkemmin.

Työttömien määrä kasvaa, mutta lomautusten suunta on epäselvä

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli elokuun lopussa hieman alle 279 600 työtöntä työnhakijaa (katso taulukko 1 ja kuvio 1). Työttömiä työnhakijoita oli vajaat 30 100 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin elokuussa 2023. Verrattuna vuotta aiempaan korkeakoulutettujen työttömien määrä on kasvanut noin 8 460 henkilöllä ja muiden kuin korkeakoulutettujen määrä noin 21 620 henkilön verran.

Työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa siis edelleen vuotta aiemmasta. Edellisessä katsauksessa arvioimme, että verrattuna pariin edelliseen kuukauteen kasvu olisi ehkä jo pysähtymässä. Totesimme myös, että tämä arvio on epävarma, ja niin se olikin. Elokuun tietojen perusteella kausivaihtelusta puhdistettu työttömien määrä (kuvio 1, paksu viiva) nytkähti selvästi ylöspäin heinäkuusta. Pidämme todennäköisenä, että työttömyys kohoaa ainakin jonkin verran lisää lähikuukausina.

Edellä mainitut työttömyysluvut sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli elokuun lopussa noin 17 170 henkilöä, mikä on vajaat 2 480 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Lyhennettyä työviikkoa teki elokuun lopulla hieman yli 8 840 henkilöä. Se on noin 3 810 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Kausivaihtelusta puhdistettujen tietojen perusteella näyttää siltä, että lyhennettyä työviikkoa tehneiden määrä on vähentynyt niukasti kesän aikana. Varmaksi nousun taittumista laskuun ei kuitenkaan vielä voi sanoa.

 

 

Kuvio 2 esittää lomautettujen määrän kausivaihtelusta puhdistettuna. Lomautuksista muodostuva kuva tarkentuu nyt jatkuvasti. Edelleen näyttää siltä, että lomautettujen määrä saavutti huippunsa marraskuussa 2023 ja vakautui sen jälkeen. Parin viime kuukauden aikana lomautettujen määrä on vähentynyt, mutta nyt tuo väheneminen näyttää paljon pienemmältä kuin kuukausi sitten. Tällainen hieman ristiriitainen suunnan tarkentuminen on normaalia, kun ollaan käännepisteen läheisyydessä.

 

 

Lomautettujen määrät ovat vuoden takaista suurempia sekä korkeakoulutetuilla (+1 164) että muilla kuin korkeakoulutetuilla (+1 314), mutta kummankin osalta lisäykset ovat paljon pienempiä kuin vain muutama kuukausi sitten. Taulukko 2 näyttää, että korkeakoulutettujen lomautukset ja niiden nousu painottuvat alemman korkea-asteen suorittaneisiin. Muilla kuin korkeakoulutetuilla lomautukset koskevat eniten keskiasteen tutkinnon suorittaneita.

Taulukko 3 esittää lomautettujen määrät eräillä korkeakoulutettujen tutkinnon aloilla.

 

Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Kuvio 3 näyttää työttömien määrän raakalukuina ja kausipuhdistettuna. Työttömyys on kasvanut viime kuukausina varsin suoraviivaisesti. Merkkejä nousun loivenemisesta tai sen pysähtymisestä ei vieläkään ole.

 

 

 

Työttömyyden nousu alkoi kiihtyä kesän 2023 aikana. Elokuun 2024 lopussa työttömiä oli noin 262 420, mikä on 27 600 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso taulukko 4). Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi 7 300 henkilön verran. Muita kuin korkeakoulutettuja oli elokuun lopussa työttömänä hieman runsaat 20 300 enemmän kuin vuotta aiemmin. Varsinkin keskiasteen suorittaneiden työttömyys kasvaa. Myös pelkän perusasteen suorittaneiden työttömien määrä on kasvanut vuoden takaa.

Kuvio 4 esittää korkeakoulutettujen työttömien määrän. Se on jatkanut varsin suoraviivaista ja nopeaa nousuaan. Heinäkuussa se ylitti koronajakson korkeimman tason (heinäkuu 2020) 157 henkilöllä. Elokuussa korkeakoulutettuja oli kausipuhdistettujen lukujen mukaan työttömänä noin 11 300 enemmän kuin huhtikuussa 2022, jolloin työttömien määrä oli alimmillaan koronakriisin jälkeen.

 

Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyyden kehitys on ollut huomattavan erilaista kuin korkeakoulutettujen. Työttömien määrä pysyi pitkään verraten muuttumattomana ja alkoi selvemmin kasvaa vasta kesällä 2023 (katso kuvio 5). Kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella arvioimme työttömien määrän kohonneen noin 22 100 henkilöllä vuoden 2022 lopun jälkeen. Korona-ajan huippuun on edelleen runsaasti matkaa.

Talousennusteet povaavat Suomen talouden elpymisen jatkuvan vuoden 2024 lopulla ja vauhdittuvan vuonna 2025. Ennusteiden mukaan työllisyys paranee ja työttömyys vähenee viimeistään vuoden 2025 jälkipuoliskolla. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, työttömyys alkaa ensin vähentyä muilla kuin korkeakoulutetuilla. Korkeakoulutettujen työttömyys alkaa hellittää joitakin kuukausia myöhemmin.

 

 

Vastavalmistuneiden työttömyys ei sittenkään kääntynyt laskuun

Kesä- ja heinäkuun tilastot viittasivat siihen, että vastavalmistuneiden työttömyys olisi kääntynyt laskuun erityisesti korkeakoulutettujen johtamana. Elokuun tiedot osoittavat, että näin onnellisesti ei kuitenkaan ole käynyt. Työttömyyden lupaava notkahtaminen parina viime kuukautena on nyt osoittautumassa eräänlaiseksi tilastokummajaiseksi. Sellaisia on esiintynyt ennenkin, usein vieläpä aivan samaan aikaan vuodesta (kuviot 6 ja 7).

 

 

Työttömyys iän mukaan

Tarkastelemme lopuksi lyhyesti työttömyyttä iän mukaan.

Käytämme TEM:in ikäryhmittäistä työttömyysdataa, joka on kerätty kolmen kuukauden välein (eli se on neljännesvuosidataa) vuoden 2011 alusta lähtien. Aineisto kuvaa helmikuun, toukokuun, elokuun ja marraskuun, eli kunkin vuosineljänneksen keskimmäisen kuukauden, lopun tilannetta.

Katsomme ainoastaan työttömien lukumäärän kehitystä kussakin ikäluokassa. Lomautetut eivät ole mukana näissä luvuissa.

Kannattaa muistaa, että ikäluokkien koot muuttuvat ajan myötä. Sillä on varmasti vaikutusta myös työttömien määrään kussakin ikäluokassa. Tätä ei ole seuraavassa millään tavalla kontrolloitu tai otettu huomioon.

Taulukko 6 näyttää työttömien määrän karkean koulutusastejaottelun mukaan ja ikäluokittain sekä muutoksen vuotta aiemmasta.

 

Alle 30-vuotiaiden korkeakoulutettujen työttömyys on noussut nopeasti

Työttömiä alle 30-vuotiaita oli elokuun lopussa noin 58 750. Lisäystä vuotta aiemmasta on vajaat 8 900 henkilöä. Kuvio 7 näyttää, että alle 30-vuotiaiden kausivaihtelusta puhdistettu työttömyys oli loppukeväällä 2023 alimmillaan vuoden 2011 jälkeen, ja on sen jälkeen kohonnut noin 10 550 henkilön verran.

Muita kuin korkeakoulutettuja alle 30-vuotiaita oli elokuussa työttömänä 51 890, mikä on noin 7 450 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Korkeakoulutettujen työttömyys oli korona-ajan jälkeen alimmillaan toukokuussa 2022 (kuvio 8). Sen jälkeen työttömyys on kohonnut varsin nopeasti, arviolta runsaalla 2 320 henkilöllä.

 

 

30–39-vuotiaiden työttömyys on kasvanut selvästi

Ikäryhmässä 30–39 työttömien kokonaismäärä ei missään vaiheessa palautunut koronakriisiä edeltäneelle tasolle tai sen alapuolelle. Työttömyyden pohja oli toukokuussa 2022. Sen jälkeen työttömien määrä on arviomme mukaan kohonnut noin 9 750 henkilöllä. Elokuussa 2024 se oli lähes 60 200 (ilman kausipuhdistusta).

Korkeakoulutettujen 30–39-vuotiaiden työttömyys painui koronan jälkeen lyhyeksi aikaa kriisiä edeltäneen tason alapuolelle (kuvio 9). Myös heillä työttömyys oli alimmillaan toukokuussa 2022. Sen jälkeen työttömien määrä on kohonnut vajaalla 3 580 henkilöllä ja on nyt noin 14 140 (ilman kausipuhdistusta).

 

 

Työttömyys on kasvanut selvästi 40–49-vuotiaiden ikäluokassa

Myös ikäryhmässä 40–49-vuotiaat työttömyys on noussut toukokuun 2022 jälkeen. Viimeksi kuluneen runsaan kahden vuoden aikana työttömien määrä on kasvanut niin korkeakoulutetuilla kuin muilla. Elokuun lopussa 40–49-vuotiaita työttömiä oli lähes 51 950. Heistä korkeakoulutettuja oli vajaat 12 000.

Kuvio 10 näyttää, että tässä ikäryhmässä korkeakoulutettuja on työttömänä enemmän kuin kertaakaan aiemmin vuoden 2011 alun jälkeen. Vastaavaa ei havaita ei-korkeakoulutetuilla, joita on vähemmän työttömänä kuin esimerkiksi vuosina 2013–2017.

 

Työttömiä 50–59-vuotiaita on vähemmän kuin vuosina 2011–2020

Työttömiä 50–59-vuotiaita oli elokuussa yhteensä noin 53 300. Kausipuhdistettujen lukujen perusteella arvioimme, että tässä ikäluokassa on työttömiä jokseenkin saman verran kuin juuri ennen koronakriisin puhkeamista ja vähemmän kuin kymmenen vuoden jaksolla 2011–2020. Puolentoista vuoden takaisista alimmista luvuista työttömien määrä on noussut vajaan 4 100 henkilön verran.

Tämän ikäryhmän matala työttömyys koskee ainoastaan ei-korkeakoulutettuja. Sen sijaan korkeakoulutettujen työttömyys on noussut erityisesti viimeksi kuluneen vuoden aikana. Elokuussa työttömyyden lisäys vuotta aiemmasta oli noin 1 200 henkilöä (kuvio 11). Korkeakoulutettuja 50–59-vuotiaita työttömiä on edelleen vähemmän kuin koronakriisin huipulla.

 

Vähintään 60-vuotiaiden työttömyys on jäänyt korkeaksi ja kasvaa

Vähintään 60-vuotiaita työttömiä oli elokuun lopussa kaikkiaan 38 230. Työllisyyden toipuminen koronasta vei kauan aikaa ja jäi lisäksi pahasti kesken. Viimeisen vuoden aikana työttömien määrä on jälleen kasvanut 2 360 henkilön verran (kuvio 12).

Korkeakoulutettujen tilanne on kehnompi. Merkittävää työttömyyden vähenemistä ei tapahtunut koronan jälkeen juuri lainkaan (kuvio 13). Viimeisen puolentoista vuoden aikana työttömien määrä on jälleen kasvanut ja heitä on absoluuttisesti enemmän kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 2011 alkavalla jaksolla. Epäilemättä myös vähintään yli 60-vuotiaiden korkeakoulutettujen kokonaismäärä on noussut tänä aikana.