Johdanto
Tässä Akava Worksin katsaussarjassa tarkastellaan maahanmuuttoa keskittymällä Suomeen myönnettyjen oleskelulupien määrään. Tarkastelun pääpaino on korkean osaamistason työluvissa eli erityisasiantuntijoissa. Myönnettyjen oleskelulupien määrä on pääosin laskenut kuluvan vuoden aikana. Syynä on ennen kaikkea työn ja perheen perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrän kehitys.
Katsaussarjan pääasiallisena lähteenä on Maahanmuuttoviraston tilastot, joiden tarkastelussa keskitytään ensimmäisiin oleskelulupiin. Ensimmäisten oleskelulupien saajat eivät lähtökohtaisesti asu Suomessa, jolloin heitä tarkastelemalla saa hyvän käsityksen Suomeen suuntautuvan muuttoliikkeen määrästä. Tämänkertaisessa katsauksessa keskitytään lisäksi kansainvälisiin opiskelijoihin. Tarkastelun kohteena on heidän muuttoliikkeensä, osuus korkeakouluissa sekä valmistumisen jälkeinen työllistyminen.
On myös tärkeää huomioida, että tässä katsaussarjassa keskitytään oleskelulupaa edellyttävään maahanmuuttoon. Oleskelulupaa ei vaadita muiden Eta-maiden tai Sveitsin kansalaisilta, sillä heillä on vapaa liikkuvuus Suomeen. Edellä mainittujen maiden kansalaisten tulosyiden tilastointi on suppeampi kuin muiden ulkomaiden kansalaisten. Sen vuoksi on hankalampi sanoa, paljonko muuttajia tulee Suomeen työn takia vapaan liikkuvuuden maista vuosi- saati vuosineljännestasolla.
Oleskelulupa sallii nimensä mukaisesti pidempiaikaisen eli yli 90 vuorokauden ylittävän oleskelun Suomessa. Lupaa haetaan pääasiassa kolmen eri syyn perusteella: työn, opiskelun tai perhesyiden. Oleskelulupaa ei vaadita henkilöltä, jolla on toisen EU-maan, Norjan, Islannin, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaisuus. Näistä maista on vapaa liikkuvuus, mutta niiden kansalaisten tulisi rekisteröidä oleskeluoikeutensa, jos he aikovat oleskella maassa yli kolme kuukautta. Oleskelulupien ja vapaan liikkuvuuden lisäksi kolmas väylä Suomeen on kansainvälinen suojelu.
Tässä katsauksessa keskitytään pelkästään ensimmäisiin oleskelulupiin. Ensimmäistä oleskelulupaa hakee henkilö, joka hakee ensimmäistä kertaa oleskelulupaa Suomeen. Ensimmäisen oleskeluluvan voimassaolon umpeutuessa maassaoloa on mahdollista jatkaa hakemalla oleskeluluvan jatkoa tai pysyvää oleskelulupaa.
Oleskelulupamäärät laskivat vuodentakaisesta
Vuoden 2024 kolmannella vuosineljänneksellä (heinä–syyskuu) myönnettiin yhteensä 13 280 ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen (kuvio 1). Perhesyistä lupia myönnettiin 4 926, työn perusteella 3 101, opiskelun perusteella 5 039 ja muista syistä 214. Myönnettyjen oleskelulupien kokonaismäärä laski noin kymmenesosan (-1 376) verrattuna viime vuoden vastaavaan vuosineljännekseen. Eniten laskuun vaikuttivat perhesyistä myönnetyt oleskeluluvat (-666) sekä työluvat (-427). Myös opiskelun (-242) sekä muun määrittämättömän syyn (-41) perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrät laskivat.
Työntekijän oleskelulupa myönnetään kaksivaiheisesti. TE-toimisto tekee työntekijän oleskelulupahakemukseen osaratkaisun ja Maahanmuuttovirasto lopullisen päätöksen. TE-toimiston osaratkaisu perustuu kokonaisharkintaan, jossa muun muassa selvitetään, ovatko hakijan toimeentulo ja työnantajan kyky huolehtia työnantajavelvoitteista riittäviä. Lisäksi oleellinen osa TE-toimiston ratkaisua on niin sanottu saatavuusharkinta, jossa selvitetään, onko työtehtävään saatavilla kohtuullisessa ajassa työvoimaa Suomen ja EU-/Eta-maiden työmarkkinoilta.
Erityisasiantuntijan työluville on tiukka seula. Ensinnäkin erityisasiantuntijan työtehtäviltä vaaditaan korkean tason erityisosaamista. Tyypillinen esimerkki tällaisesta erityisosaamisesta ovat ICT-alan työtehtävät. Lisäksi yleensä hakijalta vaaditaan korkeakoulututkintoa, ellei hänellä ole esittää erityisiä perusteita maahanmuutolle. Vuonna 2024 vaatimuksena oli myös vähintään 3 638 euron kuukausipalkka. Erityisasiantuntijoilta ei vaadita TE-toimiston osapäätöstä, kuten alemman vaativuustason työtehtävissä.
Tieteellisen tutkimuksen perusteella myönnettäviä työlupia hakevat Suomessa tutkimustyötä tekevät henkilöt. Lisäksi näitä työlupia myönnetään henkilöille, jotka tulevat Suomeen tekemään maisteritutkinnon jälkeen lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa. Toisin sanoen Suomeen jatkotutkintoa suorittamaan tuleva hakee oleskelulupaa työn, eikä opiskelun perusteella. Erityisasiantuntijoiden tapaan tutkijoilta ei vaadita TE-toimiston osapäätöstä.
Suurin lasku työntekijöiden työluvissa
Vuoden 2024 kolmannella vuosineljänneksellä työn perusteella myönnettiin 427 eli runsas kymmenesosa vähemmän oleskelulupia kuin vuotta aiemmin (kuvio 2). Suurin pudotus vuodentakaisesta oli osaratkaisua edellyttävän työnteon eli työntekijöiden työluvissa (-513). Myös erityisasiantuntijoille myönnettiin vähemmän lupia kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana (-101). Sekä erityisasiantuntijoiden että työntekijöiden lupamäärät laskivat vajaalla neljänneksellä. Suurin kasvu työlupien määrissä on sitä vastoin kausityöntekijöillä (+87). Myös tutkijoilla nähtiin kohtuullista kasvua (+71).
Kuvio 2: Myönnetyt työluvat hakijaryhmän mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Erityisasiantuntijoiden työluvissa pitkästä aikaan kasvua, tutkijoiden työlupia ennätysmäärä
Erityisasiantuntijoiden lupamäärien trendi on ollut pääosin vahvasti laskeva viimeiset pari vuotta. Tarkempi vuosineljännestason tarkastelu paljastaa, että vuoden 2023 lopussa lasku kuitenkin näyttää pysähtyneen (kuvio 3). Tuoreimmalla neljänneksellä lupamäärät kasvoivat jopa hieman edellisneljänneksestä eli huhti–kesäkuusta (+38). Tämä on ensimmäinen kerta vuoteen, kun erityisasiantuntijoiden lupamäärissä nähtiin mainittavaa nousua. Kasvusta huolimatta myönnettyjen lupien nykyinen määrä on yhä edellisvuosien tyypillisen tason alapuolella.
Vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä tutkijoille myönnettiin enemmän oleskelulupia kuin kertaakaan aiemmin tarkasteluhistorian aikana. Poikkeuksellista on lisäksi se, että tutkijoiden lupamäärät olivat runsaat 50 % suuremmat kuin erityisasiantuntijoiden. Tarkasteluhistoriaan mahtuu vain yksittäisiä vuosineljänneksiä, jolloin erityisasiantuntijoille myönnettyjen työlupien määrä on jäänyt tutkijoille myönnettyjä lupia pienemmäksi.
Kuvio 3: Erityisasiantuntijoille ja tutkijoille myönnetyt työluvat vuosineljänneksittäin (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Opiskelijoiden oleskelulupamäärissä kasvava trendi, mutta edellisestä huipusta jäätiin niukasti
Opiskelijoiden oleskelulupamäärille on luontaista vahva kausiluonteisuus (kuvio 4). Tyypillisesti lupia myönnetään eniten vuoden kolmannella neljänneksellä syyslukukauden alkamisen tienoilla. Vastaavasti vähiten lupia myönnetään vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Viimeiset neljä vuotta opiskelijoiden lupamäärän trendi on ollut pääosin kasvava. Tosin viimeisen 12 kuukauden aikana kasvu näyttäisi laantuneen.
Edellisessä katsauksessa arvioin, että opiskelijoiden oleskeluluvissa tehdään mahdollisesti uusi ennätys kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä. Tämä arvio ei toteutunut, vaan lupia myönnettiin tuoreimmalla neljänneksellä 242 eli viisi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tästä huolimatta tuoreimman vuosineljänneksen lupamäärä on toiseksi suurin tilastoitu määrä tarkasteluhistorian aikana. Lupia myönnettiin yli 1,5-kertainen määrä verrattuna kahden vuoden takaiseen ja yli kolminkertainen määrä verrattuna kolmen vuoden takaiseen.
Kuvio 4: Opiskelun perusteella myönnetyt ensimmäiset oleskeluluvat sekä niiden kausipuhdistettu trendi (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Yli puolet opiskelijoiden oleskeluluvista eteläaasialaisille
Kaikkiaan vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä oleskelulupia myönnettiin 88 eri kansallisuudelle. Viiden yleisimmän kansallisuuden edustajien lähtömaat sijaitsevat kaikki Etelä-Aasiassa: Bangladesh, Nepal, Sri Lanka, Pakistan sekä Intia (kuvio 5). Tuoreimmalla vuosineljänneksellä yli puolet opiskelijoiden oleskeluluvista myönnettiin tämän maajoukon kansalaisille.
Verrattuna vuodentakaiseen suurin nousu opiskelijamäärissä tuoreimmalla vuosineljänneksellä nähtiin nepalilaisilla (+337), joiden lupamäärät yli kaksinkertaistuivat. Toiseksi eniten lisääntyivät bangladeshilaisten lupamäärät (+166). Vastaavasti suurin vähennys vuodentakaisesta oli venäläisten (-185) ja kiinalaisten (-178) opiskelijoiden oleskelulupamäärissä. On huomionarvoista, että ennen vuotta 2023 venäläiset olivat vuoden kolmannella neljänneksellä aina kahden yleisimmän kansallisuuden joukossa. Vastaavasti Bangladesh, Sri Lanka, Pakistan ja Myanmar ovat vasta parin viime vuoden aikana nousseet kymmenen yleisimmän lähtömaan joukkoon.
Kuvio 5: Kymmenen yleisintä kansallisuutta, joille myönnettiin opiskelijan oleskelulupa Q3/2024 (ensimmäiset oleskeluluvat). Vertailussa myös mukana samojen kansallisuuksien lupamäärät Q3/2023. Lähde: Maahanmuuttovirasto
Suurin osa ulkomaalaisista opiskelijoista EU-/ETA-maiden ulkopuolelta
Vuonna 2023 suomalaisissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa oli kirjoilla kaikkiaan vajaat 32 000 ulkomaalaista opiskelijaa. Heistä 15 800 opiskeli ammattikorkeakoulututkintoa, 10 800 yliopiston perustutkintoa ja 5 100 tutkijakoulutusasteen tutkintoa (kuvio 6). Lähes 80 prosenttia ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista on EU-/ETA-maiden ulkopuolisten valtioiden kansalaisia. Osuus on kutakuinkin sama niin yliopistoilla kuin ammattikorkeakouluilla. Toisin sanoen selkeä enemmistö Suomen ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista on maassa oleskeluluvan perusteella.
Kuvio 6: Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrä vuonna 2023. Sisältää ajanhetkellä 20.9 läsnä tai poissaolevaksi kirjautuneet opiskelijat. Lähde: OPH:n tilastopalvelu Vipunen
Ulkomaalaisten osuus korkeakouluopiskelijoista kasvaa ripeästi
Korkeakouluissa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on kasvanut merkittävästi tällä vuosituhannella (kuvio 7). Vuonna 2023 yhdeksän prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista ja seitsemän prosenttia yliopistojen perustutkinto-opiskelijoista oli ulkomaan kansalaisia. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kummallakin sektorilla osuus on yli kolminkertaistunut. Trendi on ollut pääosin kasvava, pois lukien vuodet 2017–2020, jolloin ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus jopa hieman väheni. Yksi todennäköinen selitys kyseisten vuosien kehitykselle on lukuvuosimaksut. Niitä alettiin periä EU-/ETA-maiden sekä Sveitsin ulkopuolelta saapuvilta opiskelijoilta vuoden 2016 alusta. Tästä huolimatta viimeisten kahden–kolmen vuoden aikana ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus on kasvanut varsin voimakkaasti erityisesti ammattikorkeakouluissa.
Kuvio 7: Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus suomalaisissa korkeakouluissa. Sisältää myös EU- ja ETA-maiden kansalaiset. Lähde: OPH:n tilastopalvelu Vipunen
Yliopistojen tutkijakoulutusasteen opiskelijat, eli tohtorin tai lisensiaatin tutkintoa suorittavat, ovat perustutkinto-opiskelijoita huomattavasti useammin ulkomaan kansalaisia (kuvio 8). Vuonna 2023 yli neljäsosa tutkijakoulutusta suorittavista oli ulkomaan kansalaisia. Heidän suhteellinen osuutensa on parinkymmenen vuoden aikana lähes nelinkertaistunut. Nykyisellä kasvuvauhdilla joka kolmas tutkijakoulutusasteen opiskelija olisi ulkomaan kansalainen jo tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Tohtorikoulutukseen hakeutuvien ulkomaalaisten opiskelijoiden ei tarvitse maksaa lukukausimaksua. Tämä osaltaan selittänee sen, miksi tutkijakoulutusasteen opiskelijoiden kasvava trendi ei ole missään vaiheessa tauonnut, toisin kuin perustutkinto-opiskelijoilla.
Kuvio 8: Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus suomalaisten yliopistojen tutkijakoulutusohjelmissa. Sisältää myös EU- ja ETA-maiden kansalaiset. Lähde: OPH:n tilastopalvelu Vipunen
Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuuksissa suuria eroja koulutusalojen välillä
Vuonna 2023 kaikista ammattikorkeakoulu- sekä yliopistojen perustutkinto-opiskelijoista 8 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia. Koulutusalojen välillä ulkomaalaisten osuus vaihtelee merkittävästi (kuvio 9). Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus on suurin luonnontieteiden yleisissä koulutusohjelmissa, jossa joka viides opiskelija oli ulkomaan kansalainen vuonna 2023. Suhteellinen osuus on yli 15 prosentin myös ICT-alan sekä kuljetuspalveluiden koulutusohjelmissa. Kuljetuspalvelujen koulutusohjelmiin kuuluvat eräät liikennealan insinöörien sekä merikapteenien amk-tutkinnoista. Kiinnostavaa kyllä, eläinlääketieteessä ei ollut vuonna 2023 lainkaan ulkomaalaisia opiskelijoita. Ulkomaalaisten osuus on hyvin pieni myös oikeustieteiden, humanististen alojen sekä terveys- ja hyvinvointialojen yleisissä koulutusohjelmissa.
Kuvio 9: Ulkomaan kansalaisten osuus suomalaisissa korkeakouluissa koulutusaloittain. Sisältää ammattikorkeakoulu- sekä yliopistojen perustutkinto-opiskelijat. Ei sisällä tutkijakoulutusohjelmia. Lähde: OPH:n tilastopalvelu Vipunen
Vain neljännes ulkomaalaisista vastavalmistuneista työllistyy asiantuntijaksi Suomessa
Vuonna 2022 toisesta EU-/ETA-maasta saapuneista ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista lähes puolet oli muuttanut pois Suomesta vuoden kuluttua valmistumisestaan (kuvio 10). Vastaavasti muiden maiden ulkomaan kansalaisista vajaa viidennes oli muuttanut maasta pois. Töissä Suomessa oli 41 prosenttia EU/ETA-maan kansalaisista ja muun maan kansalaisista 60 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että noin neljäsosa maahan jääneistä ulkomaalaista vastavalmistuneista ei ollut vuosi valmistumisen jälkeen töissä. Koulutustasoaan vastaavissa töissä, eli vähintään asiantuntijatason tehtävissä, työskenteli Suomessa vuosi valmistumisen jälkeen vain neljäsosa ulkomaalaisista vastavalmistuneista. Ero on huomattava verrattuna Suomen kansalaisiin, joilla vastaava osuus on 63 prosenttia.
Kuvio 10: Opiskelijoiden pääasiallinen toiminta vuosi valmistumisen jälkeen kansallisuuden mukaan vuonna 2022. Työllisiin lasketaan vain pääasiasiallisesti töissä olevat. Sisältää alemmat ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnon sekä yliopistoissa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet. Lähde: OPH:n tilastopalvelu Vipunen
ICT-alalta valmistuneilla ulkomaalaisilla muita aloja paremmat työllisyysnäkymät
Ulkomaalaisen vastavalmistuneen todennäköisyys työllistyä koulutustasoaan vastaaviin tehtäviin eroaa huomattavasti koulutusalojen välillä. Suhteellisesti eniten vähintään asiantuntijatason tehtäviin työllistyvät ICT- ja terveys- ja hyvinvointialoilta valmistuneet ulkomaalaiset (kuvio 11). Nämä ovat samoja aloja, joissa myös suomalaiset työllistyvät suhteellisen hyvin koulutustasoaan vastaaviin töihin. Heikoiten koulutustasoaan vastaaviin töihin ulkomaalaiset vastavalmistuneet työllistyvät palvelualoilta, mikä koskee myös suomalaisia. Palvelualan tutkinnot koostuvat lähinnä ammattikorkeakoulun restonomitutkinnoista.
Koulutusalakohtaiset erot suomalaisten ja ulkomaalaisten työllistymisen suhteen ovat merkittäviä. Yhteiskunnallisilta aloilta valmistuneet suomalaiset ovat ulkomaalaisiin verrattuna lähes kuusi kertaa todennäköisemmin koulutustasoaan vastaavissa töissä. Kyseinen erotus on vähintään kolminkertainen myös palvelualoilla, kaupassa, hallinnossa ja oikeustieteissä sekä luonnontieteissä.
Kuvio 11: Vuosi valmistumisen jälkeen vähintään asiantuntijatason ammatteihin työllistyneet kansallisuuden ja koulutusalan mukaan vuonna 2022. Työllisiin lasketaan vain pääasiasiallisesti töissä olevat. Sisältää alemmat ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnon sekä yliopistoissa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet. Lähde: OPH:n tilastopalvelu Vipunen
Onko ulkomaalaisten vastavalmistuneiden tilanne heikentynyt entisestään?
Kuvioiden 10 ja 11 tilastot koskevat vuotta 2022 eli toisin sanoen vuonna 2021 valmistuneita. On oleellista huomioida, että vuonna 2022 vastavalmistuneiden työttömyys oli historiallisen matalalla tasolla ja selvästi nykyistä pienempi. Syyskuussa 2024 työttömiä korkeakouluista vastavalmistuneita oli peräti 88 prosenttia enemmän kuin syyskuussa 2022 (TEM:n Työnvälitystilasto). On siis todennäköistä, että tällä hetkellä ulkomaalaiset vastavalmistuneet työllistyvät vielä harvemmin koulutustasoaan vastaaviin töihin kuin mitä kuviot 10 ja 11 antavat ymmärtää. Sama pätee toki myös suomalaisiin vastavalmistuneisiin.
Yhteenveto
Vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä myönnettiin kaikkiaan 13 280 ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan lupamäärät vähenivät 1 376 luvalla eli noin kymmenesosalla. Kahden edellisen maahanmuuttokatsauksen tapaan eniten laskivat työn ja perheen perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrät. Tuoreimmalla vuosineljänneksellä opiskelijoiden oleskelulupamäärät jäivät jonkin verran vuodentakaista ennätysmäärää pienemmäksi. Tästä huolimatta aiempiin vuosiin verrattuna opiskelijoiden lupamäärät ovat huomattavan korkealla tasolla.
Edellisessä maahanmuuttokatsauksessa kerrottiin, että erityisasiantuntijoiden työlupien määrän laskeva trendi vaikuttaa pysähtyneen. Vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä erityisasiantuntijoiden lupamäärissä nähtiin ensimmäistä kertaa vuoteen varsinaista kasvua edellisneljänneksestä. Tämä osaltaan vahvistaa käsitystä laskevan trendin pysähtymisestä. Ei toki ole poissuljettua, etteikö erityisasiantuntijoiden työlupien määrät voisi kääntyä uudelleen laskuun lähitulevaisuudessa.
Tuoreimmalla vuosineljänneksellä tutkijoille myönnettiin enemmän oleskelulupia kuin kertaakaan aiemmin tarkasteluhistorian aikana. Oleskelulupaa hakeviin tutkijoihin sisältyvät myös tutkijakoulutuksen perässä muuttavat. Ulkomaalaisten osuus suomalaisten korkeakoulujen tutkijakoulutettavista on kasvanut tasaisesti vuosien saatossa ja tätä nykyä jo runsas neljäsosa tutkijakoulutettavista on ulkomaan kansalaisia.
Ulkomaalaisten osuus Suomen korkeakouluopiskelijoista on kasvanut selvästi 2000-luvulla. Erityisen ripeää osuuden nousu on ollut viimeiset pari vuotta, jolloin opiskelijoiden muuttoliike on lisääntynyt erityisesti Etelä-Aasiasta. Vuonna 2023 ammattikorkeakoulujen opiskelijoista yhdeksän prosenttia ja yliopistojen perustutkinto-opiskelijoista seitsemän prosenttia oli ulkomaan kansalaisia. Opiskelijoiden oleskelulupamäärien viimeaikaisen kehityksen perusteella voisi arvioida, että vahva kasvu tulee jatkumaan myös vuonna 2024.
Korkeakouluista vastavalmistuneiden ulkomaalaisten työllistyminen Suomessa on selvästi heikompaa kuin suomalaisilla vastavalmistuneilla. Vain neljäsosa ulkomaalaisista oli koulutustasoaan vastaavissa töissä Suomessa vuosi valmistumisensa jälkeen vuonna 2022. Koulutusalakohtaiset erot työllistymisen suhteen ovat suuria erityisesti verratessa ulkomaalaisia vastavalmistuneita suomalaisiin. Siinä missä yhteiskunnallisilta aloilta valmistuneista suomalaisista 70 prosenttia oli vuosi valmistumisen jälkeen koulutustasoaan vastaavissa töissä Suomessa, ulkomaalaisilla osuus oli vain 12 prosenttia. Ulkomaalaisista vastavalmistuneista Suomessa parhaiten työllistyvät ICT- ja terveys- ja hyvinvointialalta valmistuneet.
Lisätietoja:
Tomi Husa
asiantuntija
tomi.husa@akava.fi
+358 44 3664 011
