Tältä sivulta löydät Akava Worksin alue- ja kuntapalvelukyselyn havaintoja. Jos haluat tarkastella sisältöjä mobiililaitteella, klikkaa tästä.
Alla olevassa visualisoinnissa voit verrata tuloksia sukupuolen, iän ja asuinpaikkakunnan mukaan.
Käyttöohje
Voit tarkastella tuloksia PowerBI-toteutuksena. Suurenna tulokset koko näytölle alla olevan ikkunan oikean alalaidan ”Avaa koko näytön tilassa” -painikkeesta (nuolipainike).
Suosittelemme tulosten tarkastelua tietokoneen näytöltä. Jos käytät mobiililaitetta, saat tulokset omaan näkymään klikkaamalla tästä.
Voit tehdä PowerBI-näkymässä suodatuksia klikkaamalla vaihtoehtoja kunkin tietosivun oikean laidan valikoista. Voit valita samanaikaisesti useampia suodatusvaihtoehtoja pitämällä vaihtoehtoja valitessasi näppäimistösi Ctrl-painiketta pohjassa.
Lisätietoja valinnoistasi saat pitämällä hiiren kursoria paikallaan esimerkiksi pylväsgrafiikan pylvään päällä (tooltip).
Miten kysely tehtiin
Akava Worksin alue- ja kuntavaalikyselyssä hyödynnettiin tutkimusyhtiö Verianin vastaajapaneelia, josta vastaajiksi kutsuttiin työvoimaan kuuluvia (työllinen tai työtön) olevia vähintään ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Tutkimusaineistoa painotettiin vastaamaan perusjoukon jakaumaa iän, sukupuolen, asuinalueen ja toimialan mukaan, jotta aineisto vastaisi perusjoukkoa mahdollisimman hyvin. Kyselyyn vastasi 1 150 korkeakoulutettua.
Power BI-visualisaatiossa sekä muissa tulosmateriaaleissa käytetään vain painotettuja tulosjakaumia.
Vastaajien taustat
Demografia
Vastaajista 52 % oli naisia ja 48 % miehiä. Aineiston ikärakenne oli luonnollinen. Vastanneista 60 % sijoittui iältään 30 ja 50 ikävuoden väliin.
Sosioekonominen tilanne
Ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli aineistossa käytännössä yhtä paljon. Tutkijakoulutettuja oli 3 %. Vastanneista 94 % oli työllisiä ja 6 % työttömänä.
Paikkakunta ja asuminen
Vastaajista 52 % asui kaupunkimaisissa kunnissa ja 32 % pääkaupunkiseudulla. Vastaajista 10 % asui taajaan asutuissa kunnissa ja 6 % maaseudulla. Vastaajista 41 % oli alaikäisiä lapsia. Puolison ja lasten kanssa asui 35 % vastaajista.
Alueet ja kunnat
Julkisten palveluiden priorisointi
Kyselyn tulosten mukaan suomalaiset korkeakoulutetut arvostavat kuntien palveluista eniten terveyspalveluita ja perusopetusta. Noin 80–85 % vastaajista oli valinnut nämä kuuden mielestään tärkeimmän kuntien ja hyvinvointialueiden vastuulla olevan julkisen palvelun joukkoon. Vastaajista 60–65 % katsoi varhaiskasvatuksen ja sosiaalipalvelut kuuluvan tärkeimpiin palveluihin.
Eniten vastaajia jakoi kulttuuripalvelut, joita priorisoi lähes 50 %. Samaan aikaan kuitenkin noin 35 % katsoi kulttuuripalvelujen kuuluvan vähiten tärkeimpiin palveluihin. Vastaavalla tavalla yrityspalvelut sekä vapaan sivistystyön palvelut katsottiin kohtalaisen yleisesti kuuluvan sekä tärkeimpiin että vähiten tärkeimpiin palveluihin.
Kuntatalouden vahvistaminen
Vastaajien mukaan selkeästi suosituimmat keinot kuntatalouden vahvistamiseen olivat yritysten toimintaedellytysten parantaminen verotulojen kerryttämiseksi (55 %) ja kuntien yhteistyön lisääminen (54 %). Kuntaliitoksia kannatti 26 % vastanneista.
Kuntien vetovoimatekijät
Vastaajia pyydettiin arvioimaan 19 kuntiin liittyvää positiivista tekijää sen perusteella, kuinka tärkeitä ne olisivat, jos he harkitsisivat muuttoa uuteen kuntaan. Kaikkein tärkeimmäksi tekijäksi arvotettiin kunnan turvallinen ilmapiiri. Myös hyvät työllistymismahdollisuudet, laadukkaat julkiset palvelut ja kohtuullinen asumisen hinta olivat arvioinnissa tärkeimpiä tekijöitä.
Vähiten tärkeiksi arvioitiin kunnan monimuotoinen asukasrakenne, alhainen kunnallisveroprosentti ja kunnan konkreettiset ilmastotoimet.
Kuntien koko ja kuntaliitokset
Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka suuria Suomen kuntien pitäisi olla asukasmäärältään, jotta ne pystyisivät huolehtimaan palveluvelvoitteistaan. Vastanneista 28 % arvioi, että vähimmäisasukasmäärän tulisi olla noin 10 000–20 000 asukasta. Vastanneista 22 % arvioi, että vähimmäismääräksi riittäisi 5 000–10 000 asukasta. Vastaavasti 18 % arvioi, että asukkaita pitäisi olla 20 000–50 000. Huomattava osa (22 %) vastaajista ei osannut ottaa kantaa kysymykseen.
Suomessa on tällä hetkellä noin 300 kuntaa, joiden keskimääräinen asukasmäärä on noin 5 900.
Julkiset palvelut
Palveluntuottajat
Vastaajilta kysyttiin, minkä sektorin tuottamia palveluita he pääsääntöisesti käyttävät terveyden- ja suun terveydenhoidon tarpeissa. Korkeakoulutetuista 46 % käyttää pääasiassa työterveyshuollon palveluita yleisterveydenhuollon palveluissa. Vastaajista 32 % käyttää pääosin julkisen sektorin palveluita. Suun terveydenhoidossa pääosin julkisia palveluita käyttää 56 % ja yksityisiä 32 %.
Tyytyväisyys eri sektorien palveluihin
Kyselyn mukaan vastaajat ovat pääosin tyytyväisiä eri sektorien tuottamiin terveydenhoidon palveluihin. Vastanneista 70–80 % on erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä sekä julkisen että yksityisen sektorin tuottamiin palveluihin. Järjestösektorin tuottamia palveluita ei ollut käyttänyt noin puolet vastaajista, ja 21 % ei osannut ottaa kantaa kysymykseen.
Luottamus julkisten palveluiden saatavuuteen
Korkeakoulutettujen luottamus julkisten palveluiden laatuun ja saatavuuteen heikkenee, mitä pidemmälle tulevaisuuteen asiaa arvioidaan. Kysyttäessä vastaajien luottamusta siihen, saavatko he tarvitsemansa hoidon julkisesta terveydenhuollosta, 15 % vastaajista ilmaisi luottavansa täysin palveluiden saatavuuteen. Yhtä suuri osuus ilmaisi täyttä epäluottamusta tilanteeseen.
Kun tilannetta arvioitiin 10 vuoden päähän, tilanne muuttuu: enää vain 8 % vastaajista uskoi täysin saavansa yhtä laadukkaat palvelut 10 vuoden päästä kuin nyt. Vastaajista 38 % on osittain eri mieltä ja 25 % täysin eri mieltä väitteen ”Luotan siihen, että saan kymmenen vuoden päästä yhtä laadukkaat julkiset palvelut kuin nyt.” kanssa.
Väitettä ”Olen huolissani julkisten terveydenhuoltopalveluiden laadusta ja saatavuudesta sitten, kun olen itse eläkeiässä.” arvioitaessa 88 % on täysin tai osittain samaa mieltä väitteen kanssa.
Myös omien ikääntyneiden läheisten tilanne huolettaa vastaajia. Peräti 74 % vastaajista sanoo olevansa huolissaan ikääntyneiden läheistensä tulevaisuudessa tarvitsemien julkisten sote-palveluiden laadusta tai saatavuudesta.
Sairaskuluvakuutukset
Huoli julkisen terveydenhuollon tasosta tulevaisuudesta näkynee myös yksityisen terveysvakuuttamisen suosiossa. Vastaajista 33 %:lla oli sairauskulu- tai terveysvakuutus. Kolmannes vakuutuksettomista oli harkinnut sellaisen ottamista. Sairauskulu- ja terveysvakuutukset ovat erityisen suosittuja lapsilla. Vastaajien lapsista sellainen oli yli puolella.
Mielenterveyden tuki kouluissa
Vastaajilta kysyttiin myös kokemuksia matalan kynnyksen mielenterveyden tuen riittävyydestä kouluissa ja oppilaitoksissa. Kolmannes vastaajista arvioi, että palveluita on ollut tarjolla riittävästi. Kolmannes arvioi, että palveluita ei ole ollut tarjolla riittävästi tai että niitä ei ole ollut tarjolla lainkaan. Kolmannes ei osannut tai halunnut vastata kysymykseen.
Tietoa kyselystä
Akava Works -alue- ja kuntapalvelukyselyssä kartoitettiin korkeakoulutettujen näkemyksiä julkisten palveluiden laadusta ja saatavuudesta sekä kuntien vetovoimatekijäistä ja elinvoimaisuudesta. Kyselyyn vastasi 1 150 vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta työvoimaan kuuluvaa suomalaista. Kyselyn toteutti marraskuussa 2024 Akavan toimeksiannosta Verian.
Lisätietoa tuloksista
Alue- ja kuntapalvelukysely 2024: Sotepalveluiden laatu ja tulevaisuus
Lisätietoja:
