- Ensimmäisten oleskelulupien määrä on laskussa. Vuonna 2024 myönnettiin 42 200 oleskelulupaa, mikä on 6 708 vähemmän kuin vuonna 2023.
- Työperusteisten lupien määrä vähenee toista vuotta peräkkäin. Vuonna 2024 myönnettiin 11 103 työlupaa, mikä on neljäsosan vähemmän kuin edellisenä vuonna. Laskua selittää erityisesti työntekijöiden oleskelulupien vähentyminen.
- Erityisasiantuntijoille myönnettiin neljänneksen vähemmän lupia, mikä tarkoittaa 371 luvan vähennystä. Aiemmin erityisasiantuntijoiden lupia on myönnetty tarkastelujaksolla vähemmän vain vuonna 2020, jolloin koronapandemia vaikutti lukuihin.
- Vuonna 2024 erityisasiantuntijoille myönnettiin kuitenkin ennätysmäärä jatkolupia.
- Tutkijoiden oleskelulupien määrä kasvaa edelleen maltillisesti ja lisääntyi 11 % vuonna 2024. Sen sijaan tutkijoiden jatkolupia myönnettiin 113 vähemmän kuin vuonna 2023.
- Ruotsissa erityisasiantuntijoille myönnettiin lähes viisinkertainen määrä työlupia verrattuna Suomeen.
Tässä Akava Worksin katsaussarjassa tarkastellaan maahanmuuttoa keskittymällä Suomeen myönnettyjen oleskelulupien määrään. Tarkastelun pääpaino on korkean osaamistason työluvissa eli erityisasiantuntijoissa. Tässä vuoden ensimmäisessä katsauksessa syvennytään erityisesti siihen, miten päättyneen vuoden 2024 lupamäärät vertautuvat aiempiin vuosiin. Viime vuoden katsauksien aikana alkoi muodostua kokonaiskuva siitä, että oleskelulupien kokonaismäärät olisivat kääntymässä laskuun. Lasku on koskettanut erityisesti työn ja perhesyiden perusteella myönnettyjä oleskelulupia.
Katsaussarjan pääasiallisena lähteenä on Maahanmuuttoviraston tilastot, joiden tarkastelussa keskitytään ensimmäisiin oleskelulupiin. Ensimmäisten oleskelulupien saajat eivät lähtökohtaisesti asu Suomessa lupaa hakiessaan, jolloin heitä tarkastelemalla saa hyvän käsityksen Suomeen suuntautuvan muuttoliikkeen määrästä. Lisäksi katsauksessa tarkastellaan jonkin verran erityisasiantuntijoiden ja tutkijoiden jatkolupien määrän kehitystä. Näitä jatkolupia myönnetään tarvittaessa niille henkilöille, joiden ensimmäisten oleskelulupien voimassaoloaika on umpeutumassa. Aivan lopuksi katsauksessa poiketaan hieman aiemmasta ja verrataan Suomen työlupamääriä Ruotsin vastaaviin.
On myös tärkeää huomioida, että tässä katsaussarjassa keskitytään oleskelulupaa edellyttävään maahanmuuttoon. Oleskelulupaa ei vaadita muiden Eta-maiden tai Sveitsin kansalaisilta, sillä heillä on vapaa liikkuvuus Suomeen. Edellä mainittujen maiden kansalaisten tulosyiden tilastointi on suppeampi kuin muiden ulkomaiden kansalaisten. Sen vuoksi on hankalampi arvioida, paljonko muuttajia tulee Suomeen työn takia vapaan liikkuvuuden maista vuosi- saati vuosineljännestasolla.
Oleskelulupa sallii nimensä mukaisesti pidempiaikaisen eli yli 90 vuorokauden ylittävän oleskelun Suomessa. Lupaa haetaan pääasiassa kolmen eri syyn perusteella: työn, opiskelun tai perhesyiden. Oleskelulupaa ei vaadita henkilöltä, jolla on toisen EU-maan, Norjan, Islannin, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaisuus. Näistä maista on vapaa liikkuvuus, mutta niiden kansalaisten tulisi rekisteröidä oleskeluoikeutensa, jos he aikovat oleskella maassa yli kolme kuukautta. Oleskelulupien ja vapaan liikkuvuuden lisäksi kolmas väylä Suomeen on kansainvälinen suojelu.
Tässä katsauksessa keskitytään pelkästään ensimmäisiin oleskelulupiin. Ensimmäistä oleskelulupaa hakee henkilö, joka hakee ensimmäistä kertaa oleskelulupaa Suomeen. Ensimmäisen oleskeluluvan voimassaolon umpeutuessa maassaoloa on mahdollista jatkaa hakemalla oleskeluluvan jatkoa tai pysyvää oleskelulupaa.
Oleskelulupamäärät notkahtivat loppuvuonna
Vuoden 2024 viimeisellä vuosineljänneksellä (loka–joulukuu) myönnettiin yhteensä 7 751 ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen (kuvio 1). Perhesyistä lupia myönnettiin 4 032, työn perusteella 1 709, opiskelun perusteella 1 826 ja muista syistä 184. Myönnettyjen oleskelulupien kokonaismäärä laski yli kolmanneksella (-4 568) verrattuna vuoden 2023 viimeiseen vuosineljännekseen. Kuvion 1 tarkastelujaksolla näin suurta absoluuttista vuodenaikaista pudotusta ei ole nähty kertaakaan. Eniten laskivat työn perusteella myönnetyt oleskeluluvat (-2 380). Opiskelun (-1 142) ja perhesyiden (-1 075) perusteella myönnetyt oleskeluluvat laskivat yhteensä lähes yhtä paljon.
Kuvio 1: Myönnetyt oleskeluluvat vuosineljänneksittäin hakijaryhmän mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Kaiken kaikkiaan vuonna 2024 myönnettiin 42 200 oleskelulupaa, mikä on 6 708 eli seitsemäsosa vähemmän kuin tarkastelujakson ennätysvuonna 2023 (kuvio 2). Lisäksi tämä on ensimmäinen kerta koronavuoden 2020 jälkeen, kun myönnettyjen oleskelulupien kokonaismäärä laski edellisvuoteen verrattuna. Suurin vähennys nähtiin työn (-3 978) ja perhesyiden (-2 260) perusteella myönnetyissä oleskeluluvissa. Myös opiskelijoiden oleskelulupamäärät laskivat aavistuksen (-603). Lupamäärien pudotuksesta huolimatta vuonna 2024 myönnettiin toiseksi eniten oleskelulupia vuonna 2018 alkaneella tarkastelujaksolla.
Kuvio 2: Myönnetyt oleskeluluvat vuosittain hakijaryhmän mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Työntekijän oleskelulupaan voi liittyä niin sanottu saatavuusharkinta, jossa työnantaja selvittää, onko työtehtävään saatavilla kohtuullisessa ajassa työvoimaa Suomen ja EU-/Eta-maiden työmarkkinoilta. Työntekijältä vaaditaan lisäksi vähintään työehtosopimuksen mukainen palkka. Jos työehtosopimusta ei ole tai henkilö tekee osa-aikatyötä, yhteenlasketun palkan tulee vuonna 2025 olla vähintään 1 600 euroa kuukaudessa.
Erityisasiantuntijan työluville on tiukka seula. Ensinnäkin erityisasiantuntijan työtehtäviltä vaaditaan korkean tason erityisosaamista. Tyypillinen esimerkki tällaisesta erityisosaamisesta ovat ICT-alan työtehtävät. Lisäksi yleensä hakijalta vaaditaan korkeakoulututkintoa, ellei hänellä ole esittää erityisiä perusteita maahanmuutolle. Vuonna 2025 vaatimuksena on myös vähintään 3 827 euron kuukausipalkka.
Tieteellisen tutkimuksen perusteella myönnettäviä työlupia hakevat Suomessa tutkimustyötä tekevät henkilöt. Lisäksi näitä työlupia myönnetään henkilöille, jotka tulevat Suomeen tekemään maisteritutkinnon jälkeen lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa. Toisin sanoen Suomeen jatkotutkintoa suorittamaan tuleva hakee oleskelulupaa työn, eikä opiskelun perusteella. Jos tutkijan oleskelulupaa hakeva henkilö on työsuhteessa tutkimusorganisaatioon, palkan tulee olla vähintään työehtosopimuksen mukainen. Työehtosopimuksen puuttuessa palkan tulee vuonna 2025 olla vähintään 1 430 euroa kuukaudessa. Mikäli tutkija ei ole työsuhteessa tutkimusorganisaatioon, hänellä tulee olla käytössään vähintään 1 210 euroa kuukaudessa (netto).
Opiskelijat ovat viime vuosina eniten oleskelulupamääriä kasvattanut hakijaryhmä. Lupamäärät ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2021. Näyttäisi kuitenkin siltä, että viime vuosien kasvutrendi olisi opiskelijoiden osalta ainakin toistaiseksi taittumassa (kuvio 3). Vuonna 2024 opiskelijoille myönnettiin 12 192 oleskelulupaa, mikä on aavistuksen vähemmän kuin edellisvuonna (-603). Käänne nähtiin vuoden 2024 kahdella viimeisellä neljänneksellä, jolloin kumpanakin lupamäärät vähenivät suhteessa vuodentakaiseen. Tästä huolimatta opiskelijoiden lupamäärät ovat yhä selvästi korkeammalla tasolla kuin vain muutamia vuosia aiemmin.
Kuvio 3: Opiskelun perusteella myönnetyt ensimmäiset oleskeluluvat sekä niiden kausipuhdistettu trendi (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Työlupien määrät laskivat eniten työntekijöillä
Kaikkiaan vuonna 2024 työlupia myönnettiin 11 103 eli neljäsosa vähemmän kuin vuonna 2023 (kuvio 4). Työlupien määrän laskuun vaikuttivat ennen kaikkea työntekijöiden oleskelulupien määrät (-3 896). Erityisasiantuntijoiden lupamäärät laskivat neljänneksellä, joka määrällisesti tarkoittaa 371 lupaa. Tarkastelujaksolla erityisasiantuntijoille on myönnetty vähemmän työlupia ainoastaan vuonna 2020, jolloin määrien laskuun vaikutti koronapandemia. Sitä vastoin tutkijoiden työlupamäärät kasvoivat 136 luvalla vuonna 2024. Maltillisesta kasvusta huolimatta tutkijoille myönnettiin viime vuonna enemmän lupia kuin kertaakaan aiemmin tarkastelujaksolla. Vuonna 2024 myös kausityöläisten lupamäärät kasvoivat muutaman vuoden tauon jälkeen.
Kuvio 4: Myönnetyt työluvat hakijaryhmän mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Työntekijöiden oleskelulupamäärät romahtivat loppuvuonna
Vuonna 2024 myönnettyjen työlupien kokonaismäärän laskua selittää etenkin työntekijöiden oleskelulupien määrän väheneminen. Tarkempi vuosineljännestason tarkastelu paljastaa, että työntekijöiden lupamäärät kääntyivät selvään laskuun heti vuoden 2024 alusta (kuvio 5). Vuoden viimeisellä neljänneksellä lasku kiihtyi entisestään ja lupamäärät suorastaan romahtivat. Tarkastelujaksolla vain kerran aikaisemmin (Q3/2018) on myönnetty tätä vähemmän työntekijöiden lupia. Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä lupia myönnettiin 2 208 vähemmän kuin edeltävän vuoden vastaavalla neljänneksellä (Q4/2023). Tämä vastaa peräti 75 prosentin laskua lupamäärissä. Juuri työntekijöille myönnetyt oleskeluluvat selittävät ison osan vuoden 2024 lopussa havaitusta oleskelulupamäärien kokonaismäärän notkahduksesta (ks. kuvio 1).
Toimialoittain suurin pudotus työntekijöiden lupamäärissä vuoden 2024 lopulla nähtiin sote-alan työluvissa. Siinä missä sote-alalle myönnettiin vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä 598 työntekijän oleskelulupaa, vastaava luku vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä oli vain 17.
Kuvio 5: Työntekijöille myönnetyt työluvat vuosineljänneksittäin (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Tutkijoiden työlupamäärien tasainen kasvu jatkuu
Viime vuoden jälkipuoliskon aikana näytti hetken varovaisesti siltä, että erityisasiantuntijoiden lupamäärien lasku olisi tauonnut tai jopa pysähtynyt. Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä lupamäärät kääntyivät kuitenkin laskuun ensimmäistä kertaa vuoteen (kuvio 6). Lupamäärät vähenivät edellisneljänneksestä 82 luvalla eli yhdellä neljäsosalla. Tämä notkahdus on huomattavasti maltillisempi kuin samalla ajankohdalla havaittu pudotus työntekijöiden oleskeluluvissa.
Tutkijoiden oleskelulupien tapauksessa vuosia kestänyt maltillinen kasvutrendi näyttäisi yhä jatkuvan. Vaikka vuoden 2024 lopulla lupamäärät laskivat edellisneljänneksestä, tämä on ajankohdalle hyvin tyypillistä. Tutkijoiden lupamäärät ovat lähes vuodesta toiseen korkeimmillaan juuri vuoden kolmannella neljänneksellä korkeakoulujen syyslukukauden alkamisen aikaan, minkä jälkeen ne laskevat. Huomionarvoista on, että vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä jatkui varsin poikkeuksellinen asetelma, jossa tutkijoille myönnettiin enemmän oleskelulupia kuin erityisasiantuntijoille.
Kuvio 6: Erityisasiantuntijoille ja tutkijoille myönnetyt työluvat vuosineljänneksittäin (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Erityisasiantuntijoiden toimialajakauma säilyi ennallaan
Erityisasiantuntijoiden työlupien toimialakohtaiset luvut eivät tarjoa yllätyksiä suhteessa aiempiin katsauksiin (kuvio 7). Millään erityisasiantuntijoiden yleisimmistä aloista ei nähty lupamäärien kasvua vuonna 2024, joskin hallinto- ja tukipalvelutoiminnan ammateissa lupamäärä oli lähes vuoden 2023 tasolla. Eniten työlupia myönnetään yhä ICT-alalle, jossa on nähty myös suurin lupamäärien pudotus edellisten kahden vuoden aikana. Tämä ei toisaalta yllätä, sillä ICT- ja tekniikan ala ylipäänsä ovat olleet koulutusaloja, joissa korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut huomattavan paljon. Luonnollisesti tämä heijastuu myös ulkomaalaisen työvoiman kysyntään.
Kuvio 7: Erityisasiantuntiojille myönnetyt työluvat toimialan mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Mukaan on valittu ne toimialat, joille myönnettiin eniten työlupia vuoden 2024 aikana. Lähde: Maahanmuuttovirasto
Neljännes oleskeluluvan saanneista tutkijoista Kiinan kansalaisia
Tutkijoiden kolmen kansallisuuden kärki on vuodesta toiseen koostunut samasta maajoukosta: Kiinasta, Intiasta ja Iranista (kuvio 8). Suurin kansallisuusryhmä on kiinalaiset, joiden osuus tutkijoista on tarkastelujaksolla ollut noin neljännes. Vuosi 2024 ei ole tässä poikkeus. Vuonna 2024 yksittäisistä kansallisuuksista eniten tutkijoiden työlupia lisäsivät intialaiset (+40). Mainittakoon, että samanaikaisesti intialaisille erityisasiantuntijoille myönnettiin 101 työlupaa vähemmän kuin aiempana vuonna. Tutkijoiden oleskelulupien kokonaismäärän kasvu vuonna 2024 selittyy kuitenkin pääosin muiden kuin kolmen kärkimaan kansalaisille myönnetyillä työluvilla. Kuviossa 8 näkyvä muut -ryhmä koostuu 70 eri kansallisuudesta. Kaikkiaan näiden muiden maiden kansalaisten lupamäärät lisääntyivät vuonna 2024 yhteensä 85 luvalla.
Kuvio 8: Tutkijoille myönnetyt työluvat kansallisuuden mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Erityisasiantuntijoiden myönnettiin ennätysmäärä jatkolupia vuonna 2024
Erityisasiantuntijoille sekä tutkijoille myönnetty ensimmäinen oleskelulupa on voimassa enintään kaksi vuotta. Tämän jälkeen henkilön tulee hakea jatkolupaa, mikäli hän haluaa jatkaa työntekoa Suomessa. Jatkolupien osalta erityisasiantuntijoiden lupamäärien kehitys poikkeaa ensimmäisistä oleskeluluvista, sillä jatkoluvissa on ollut selvästi kasvava trendi viime vuosina (kuvio 9). Vuonna 2024 myönnettiin 2 375 erityisasiantuntijan jatkolupaa, mikä on korkein tarkastelujaksolla tilastoitu määrä. Tätä selittää ennen kaikkea vuonna 2022 ennätysmäärin maahan saapuneet erityisasiantuntijat, joita tuli poikkeuksellisen paljon Venäjältä. Näiden maahanmuuttajien ensimmäiset oleskeluluvat vanhenivat viimeistään vuonna 2024, mikä näkyy jatkolupamäärien kasvuna.
Vuoden 2024 kahden viimeisen vuosineljänneksen aikana erityisasiantuntijoille myönnettyjen jatkolupien määrät kääntyivät laskuun. Ensimmäisten oleskelulupamäärien parin viime vuoden kehityksen perusteella onkin varsin todennäköistä, että vuosina 2025 ja 2026 jatkolupien määrä jää pienemmäksi kuin vuonna 2024.
Tutkijoiden osalta jatkolupien kehityksen trendi ei ole yhtä selvästi kasvava kuin erityisasiantuntijoilla. Tutkijoiden ensimmäisten oleskelulupien määrän aiemman kehityksen perusteella olisi ollut odotettavissa, että heilläkin jatkolupien määrät olisivat nousseet uuteen ennätykseen vuonna 2024. Tästä huolimatta tutkijoiden jatkolupien määrät itse asiassa vähenivät vuonna 2024 (-113). Tämä voisi tarkoittaa, että suhteellisesti aiempaa useampi tutkija ei halunnut tai voinut jäädä Suomeen ensimmäisen oleskeluluvan voimassaolon umpeuduttua. On tosin myös mahdollista, että aiempaa useampi maahan jäänyt tutkija haki jatkolupaa muulla perusteella. Esimerkiksi Suomeen saapunut tutkija, joka myöhemmin työllistyy ei-akateemisen maailman ulkopuolelle erityisasiantuntijaksi, joutuu hakemaan erityisasiantuntijan jatkolupaa.
Kuvio 9: Erityisasiantuntiojille ja tutkijoille myönnetyt jatkoluvat. Lähde: Maahanmuuttovirasto
Miten Suomen työlupamäärät suhtautuvat Ruotsiin?
Tässä katsaussarjassa on keskitytty Suomeen myönnettyihin oleskelulupiin. Tarkastellessa työperäistä maahanmuuttoa on kuitenkin hyvä muistaa, että kyseessä on globaali ilmiö, jossa maat joutuvat ajoittain kilpailemaan osaavasta työvoimasta. Tarkastellaan näin lopuksi, miten Suomen työlupien määrät suhtautuvat meidän länsinaapuriimme Ruotsiin. Ruotsi on monella mittarilla vertailukelpoinen pohjoismaa Suomen kanssa, minkä lisäksi heidän maahanmuuttovirastonsa (Migrationsverket) kattavat ja ajankohtaiset avoimet tilastot mahdollistavat mielekkään maakohtaisen vertailun.
Vaikka Ruotsin väkiluku on lähes kaksinkertainen verrattuna Suomeen, myönnettyjen työlupien määrät eroavat yllättävän vähän Suomen ja Ruotsin välillä (kuvio 10). Vuonna 2024 Ruotsissa myönnettiin 13 427 ensimmäistä työlupaa, mikä on vain reilut 2 300 enemmän kuin Suomessa. Molemmissa maissa lupamäärät ovat lähteneet laskuun vuoden 2022 jälkeen. Tämä ei toisaalta yllätä, sillä Suomen ja Ruotsin työttömyysasteet ovat kuuluneet EU-maiden korkeimpien sekä nopeimmin kasvavien joukkoon (ks. Eurostatin tiedote). Tämä väistämättä heijastuu ulkomaalaisen työvoiman kysynnässä. Suomessa työlupien määrän lasku ei kuitenkaan ole ollut aivan yhtä jyrkkä kuin Ruotsissa. Kahden viime vuoden aikana Ruotsissa lupamäärät ovat laskeneet 44 prosenttia ja Suomessa vastaavasti 31 prosenttia.
Kuvio 10: Työn perusteella myönnetyt oleskeluluvat Suomessa ja Ruotsissa (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto ja Migrationsverket
Ruotsiin muuttaa selvästi enemmän erityisosaajia
Työlupien osalta Suomen ja Ruotsin välillä ei ole väkilukuun suhteutettuna suuria eroja, mutta miltä tilanne näyttää erityisasiantuntijoiden kohdalla? Ensiksi on hyvä todeta, että maiden työlupajärjestelmät eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia. Esimerkiksi Ruotsissa ei ole Suomen tapaan erityisasiantuntijoille omaa oleskelulupahakemusta, mutta Migrationsverketin tilastoissa on eroteltavissa ylempää korkeakoulututkintoa vaativille ammateille myönnetyt työluvat (Yrken med krav på fördjupad högskolekompetens). Näiden työlupien voisi olettaa vastaavan kutakuinkin Suomen järjestelmän erityisasiantuntijoiden oleskelulupia.
Erot erityisosaajille myönnetyissä työluvissa ovat huomattavasti suuremmat Ruotsin ja Suomen välillä kuin mitä työlupien kokonaismääristä voisi olettaa (kuvio 11). Esimerkiksi vuonna 2024 työlupien kokonaismäärä oli Ruotsissa noin viidennes Suomea suurempi, mutta erityisasiantuntijoiden tapauksessa työlupia myönnettiin Ruotsissa lähes viisinkertainen määrä. Suomessa erityisasiantuntijoiden lupamäärän pudotus vuodesta 2022 on ollut myös suhteellisesti suurempi kuin Ruotsissa.
Kuvio 11: Työn perusteella myönnetyt erityisasiantuntijan työluvat Suomessa sekä ylempää korkeakoulututkintoa vaativien ammattien perusteella myönnetyt työluvat Ruotsissa (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto ja Migrationsverket
Kuten on aiemmin todettu, Suomen ja Ruotsin oleskelulupajärjestelmät eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia. Esimerkiksi kirjoitushetkellä Suomessa erityisasiantuntijan oleskeluluvan tuloraja on 3 827 e/kk, kun vastaavasti Ruotsissa on kaikille työlupaa hakeville henkilöille sama 28 480 SEK/kk tuloraja (nykyisellä vaihtokurssilla n. 2 560 e/kk). On mahdollista, että osa Suomessa erityisasiantuntijatason tehtävissä työskentelevistä maahanmuuttajista joutuu liian pienien tulojen myötä hakemaan työntekijän oleskelulupaa. Kuitenkin on syytä epäillä, ettei näin suuret erot erityisasiantuntijoiden lupamäärissä Suomen ja Ruotsin välillä ole selitettävissä pelkästään lupaprosessien eroilla. Ruotsi näyttäisi tilastojen valossa houkuttelevan selvästi Suomea enemmän erityisasiantuntijoita niin määrällisesti kuin suhteessa maan väkilukuun. Lisäksi vuonna 2024 Ruotsissa erityisasiantuntijoiden osuus kaikista työluvista oli 37 prosenttia, kun Suomessa vastaava osuus oli vain 10 prosenttia.
Yhteenveto
Vuonna 2024 myönnettyjen oleskelulupien kokonaismäärä kääntyi laskuun ensimmäistä kertaa sitten koronavuoden 2020. Kaiken kaikkiaan lupia myönnettiin 42 200 eli 6 708 vähemmän kuin edellisvuonna. Poikkeuksellisen suuri pudotus lupamäärissä osui vuoden 2024 viimeiselle neljännekselle. Iso osa tästä pudotuksesta on selitettävissä työntekijöiden oleskelulupamäärillä, jotka suorastaan romahtivat loppuvuonna 2024. Työntekijöiden lupamäärät laskivat erityisesti sote-alalla.
Työntekijöiden tavoin myös erityisasiantuntijoiden lupamäärät laskivat vuonna 2024. Tämä on jatkumoa laskutrendille, joka erityisasiantuntijoiden osalta alkoi jo vuonna 2022. Erityisasiantuntijoiden tapauksessa lupamäärien lasku oli ehtinyt tauota lähes vuoden ajan, kunnes niissäkin nähtiin käänne alaspäin vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä. Nykyisessä työmarkkinatilanteessa tämä kehitys ei toisaalta ole kovin yllättävää. Työttömyys on kasvanut erityisesti korkeakoulutettujen keskuudessa, eikä tämä kasvu näytä laantumisen merkkejä (ks. Akava Worksin tuorein työttömyys- ja lomautuskatsaus). Työttömyyden kasvaessa oletettavasti myös ulkomaalaisen työvoiman kysyntä vähenee.
Kausityöntekijöiden lisäksi tutkijat ovat ainoa työlupien hakijaryhmä, joiden oleskelulupamäärät lisääntyivät vuonna 2024. Tutkijoilla lupamäärien maltillinen kasvutrendi on jatkunut useamman vuoden aina vuoden 2024 loppuun asti. Vuonna 2024 heille myönnettiinkin enemmän työlupia kuin kertaakaan aiemmin vuonna 2018 alkaneella tarkastelujaksolla.
Erityisasiantuntijoiden jatkolupien määrän kehitys poikkeaa selvästi ensimmäisistä oleskeluluvista. Vuonna 2024 erityisasiantuntijoille myönnettiin 2 375 jatkolupaa, mikä on suurin tarkastelujaksolla tilastoitu määrä. Tämä on seurausta siitä, että vuonna 2022 Suomeen muutti ensimmäistä kertaa poikkeuksellisen paljon erityisasiantuntijoita. Näiden muuttajien ensimmäiset oleskeluluvat vanhenivat viimeistään vuonna 2024. Todennäköisesti erityisasiantuntijoiden jatkolupien määrät tulevat vuosina 2025 ja 2026 jäämään viimevuotista pienemmiksi.
Katsauksen lopussa vertailtiin Suomessa ja Ruotsissa myönnettyjä työlupamääriä keskenään. Työlupien kokonaismäärät poikkeavat yllättävän vähän maiden välillä ottaen huomioon, että Ruotsin väkiluku on noin kaksinkertainen suhteessa Suomeen. Lupamäärien kehityksen suunta on viime vuosina ollut myös pitkälti samankaltainen maiden kesken. Se, missä nähdään suurin ero Suomen ja Ruotsin välillä, on erityisasiantuntijoiden työluvat. Ruotsissa myönnetään selvästi enemmän erityisasiantuntijoiden työlupia kuin Suomessa. Ylipäänsä erityisasiantuntijoiden osuus kaikista työluvista on huomattavasti suurempi Ruotsissa. Lisäksi parin viime vuoden aikainen laskutrendi erityisasiantuntijoiden lupamäärissä on ollut Suomessa suhteellisesti jyrkempi.
