Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastot kertovat ainakin seuraavaa heinäkuun lopun työttömyys- ja lomautustilanteesta:
- Työttömiä ja kokoaikaisesti lomautettuja oli runsaat 33 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
- Kokoaikaisesti lomautettuja oli vajaat 18 900, mikä on noin 2 020 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lomautukset vähenivät korkeakoulutetuilla noin 890 ja muilla 1 130 henkilön verran.
- Työttömiä (pois lukien kokoaikaisesti lomautetut) oli vajaat 35 180 enemmän kuin vuotta aiemmin ja tästä lisäyksestä korkeakoulutettuja oli noin 9 960.
- Peräti 85 prosenttia työttömyyden lisäyksestä vuoden aikana (vajaat 35 180 henkilöä) on pitkäaikaistyöttömyyden kasvua. Muilla kuin korkeakoulutetuilla osuus on yli 90 prosenttia.
- Työttömyyden nousu on hidastunut selvästi viimeisen puolen vuoden aikana. On mahdollista, että muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys on jo täpärästi ohittanut lakipisteensä ja kääntynyt laskuun, mutta varmaa se ei ole. Korkeakoulutettujen työttömyys kasvaa selvästi aiempaa hitaammin.
- Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, mutta alle vuoden jatkunut työttömyys vähenee.
- Uusia työttömyysjaksoja on muilla kuin korkeakoulutetuilla alkanut lokakuusta 2024 lähtien aiempaa vähemmän. Avoimien työpaikkojen puute pitää kuitenkin työttömyyden korkeana.
- Vuoden sisällä valmistuneiden työttömyys kääntyi kesän kynnyksellä laskuun. Käänne on korkeakoulutetuilla selvästi voimakkaampi kuin muilla.
Katsotaan seuraavaksi näitä teemoja hieman tarkemmin.
Työttömyyden kasvu on vaimentunut, lomautukset vähenevät hitaasti
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli heinäkuun lopussa vajaat 339 030 työtöntä työnhakijaa (katso taulukko 1 ja kuvio 1). Työttömiä työnhakijoita oli runsaat 33 035 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin heinäkuun 2024 lopussa.
Työttömien korkeakoulutettujen määrä kasvoi vuoden takaisesta noin 9 070 henkilöllä ja muiden kuin korkeakoulutettujen määrä noin 24 090 henkilön verran. Kausivaihtelusta puhdistettu työttömien työnhakijoiden määrä (kuvio 1, paksu viiva) näyttää vähentyneen hieman toukokuun jälkeen.
Edellä mainitut tiedot työttömien työnhakijoiden määrästä sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli heinäkuun lopussa noin 18 870 henkilöä. Lomautettujen määrä väheni lähes 2 020 henkilön verran vuotta aiemmasta. Emme tiedä, kuinka monen lomautetun työsuhde päättyi.
Lyhennettyä työviikkoa teki heinäkuun lopulla 8 915 henkilöä. Se on hieman runsaat tuhat henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Lyhennettyä työviikkoa tekeviä on edelleen epätavallisen paljon. Kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella heidän lukumääränsä kääntyi kuitenkin vaatimattomaan laskuun jo kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
Taulukko 1: Työttömien työnhakijoiden ja lomautettujen määrät
Kuvio 1: Työttömien työnhakijoiden määrä (sisältää kokoaikaisesti lomautetut)
Kuvio 2 esittää lomautettujen määrän sekä kausivaihtelusta puhdistettuna että ilman puhdistusta. Lomautettujen määrä on jo ohittanut lakipisteensä, jonka tarkkaa ajankohtaa on vaikea tunnistaa. Ainakin viime syksystä lähtien lomautettujen määrä on vähentynyt hitaasti ja kangerrellen. Lomautettujen määrä oli heinäkuussa vuoden takaista pienempi korkeakoulutetuilla (-891), muilla kuin korkeakoulutetuilla (-1 128) sekä kaikilla tarkastelluilla koulutusasteilla.
Katsauksen lopussa taulukko 6 esittää yksityiskohtaisemmat tiedot lomautettujen määristä suoritetun korkeakoulututkinnon mukaan.
Kuvio 2: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä (kausivaihtelusta puhdistettuna)
Taulukko 2: Kokoaikaisesti lomautetut koulutusasteen mukaan
Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Heinäkuun lopussa työttömiä oli noin 320 280, mikä on vajaat 35 180 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso taulukko 3). Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi vuoden takaisesta 9 960 henkilön verran. Muita kuin korkeakoulutettuja oli heinäkuun lopussa työttömänä noin 25 220 enemmän kuin vuotta aiemmin. Huomionarvoista on, että nämä vuosimuutokset ovat pienimmät viime joulukuun jälkeen.
Taulukko 3: Työttömät (pois lukien lomautetut) koulutusasteen mukaan
Kuvio 3 näyttää työttömien määrän raakalukuina (ohut viiva) ja kausivaihtelusta puhdistettuna (paksu trendiviiva). Trendin perusteella on selvää, että työttömyyden nousu on hidastunut merkittävästi kuluvan vuoden ja erityisesti viime kuukausien aikana. Eikä siinä kaikki. Heinäkuun tietojen valossa työttömyyden nousu näyttää jopa päättyneen, kun verrataan edellisen kuukauden lukuihin. Tämä on erittäin lupaava, mutta toistaiseksi epävarma havainto. Sen todenmukaisuus vahvistuu tai murenee, kun saamme uutta tietoa elo- ja syyskuulta.
Tarkastelimme työttömyyden kehitystä myös sukupuolen mukaan. Alustavasti näyttää siltä, että työttömien naisten määrä olisi vähentynyt niukasti toukokuun jälkeen. Aika näyttää, onko kyse jostain tilapäisestä, ehkä kesään liittyvästä, ilmiöstä vai pysyvämmästä käänteestä. Miehillä vastaavaa työttömyyden alenemista ei havaita.
Kuvio 3: Työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)
Kuvio 4: Työttömien korkeakoulutettujen määrä (ei sisällä lomautettuja)
Kuvio 4 näyttää, että työttömien korkeakoulutettujen määrä on edelleen kasvanut. Heinäkuussa työttömiä korkeakoulutettuja oli 4 960 enemmän kuin heinäkuussa 2016, johon työttömien määrän aiempi ennätys ajoittuu.
Korkeakoulutettujen työttömyyden nousutahti on hidastunut selvästi kuluvan vuoden aikana ja erityisesti viime kuukausina. Kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella (paksu viiva) voidaan laskea, että viimeisen puolen vuoden aikana korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi vajaalla 3 950 henkilöllä, mutta sitä edellisen puolen vuoden aikana paljon enemmän, lähes 6 400 henkilöllä. Muutos on lupauksia herättävä, joskin riittämätön.
Tiedot työttömien määristä suoritetun korkeakoulututkinnon mukaan löytyvät taulukosta 7 katsauksen lopussa.
Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys (katso kuvio 5) on viimeisen puolen vuoden aikana kasvanut kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella 6 400 henkilöllä. Se on merkittävästi vähemmän kuin vajaan 17 300 työttömän lisäys sitä edeltäneellä puolen vuoden jaksolla. Kahden viimeisen kuukauden kohdalla voidaan jo nähdä ensimmäisiä epävarmoja merkkejä työttömyyden kasvun pysähtymisestä ja jopa hienoisesta taittumisesta laskuun. Suunnan vaihtuminen ei vielä ole tosiasia. Tarvitsemme lisää havaintoja lähikuukausilta, jotta voimme tunnistaa trendin luotettavasti.
Kuvio 5: Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)
Uusia työttömyysjaksoja alkaa aiempaa vähemmän – pitkäaikaistyöttömyys kasvaa
Kahdessa kesälomia edeltäneessä katsauksessa toimme esiin, että uusia työttömyysjaksoja on jo joidenkin kuukausien ajan alkanut aiempaa vähemmän. Tämä pitää edelleen paikkansa.
Kyse on uusien alkaneiden työttömyyksien määrästä. Tällä tarkoitamme työttömyyksiä, jotka ovat jatkuneet toistaiseksi enintään neljä viikkoa. Koska tilasto työttömien määristä kuvaa aina kunkin kuukauden lopun tilannetta, nämä työttömyydet ovat lyhyen kestonsa vuoksi alkaneet kyseisen kalenterikuukauden aikana.
Kuvio 6 näyttää, että lokakuusta 2024 lähtien, eli nyt jo kymmenen kuukauden ajan, uusia työttömyysjaksoja on alkanut vähemmän kuin sitä edeltäneen noin puolentoista vuoden aikana. Tulkitsemme tämän siten, että työnantajien suurin tarve vähentää työvoimaa alkaa olla jo takanapäin. Työttömien kokonaismäärä saattaa edelleen kasvaa, vaikka uusia työttömiä tulisi myös lähikuukausina vuodentakaista vähemmän. Nykyisten työttömien on vaikea löytää töitä, jos avoimien työpaikkojen määrä pysyy yhtä vähäisenä kuin kuluneen kesän aikana. Työtilaisuuksien vähyys pitkittää työttömyysjaksoja ja ylläpitää korkeaa työttömyyttä.
Uusien työttömyysjaksojen väheneminen koskee toistaiseksi lähinnä muita kuin korkeakoulutettuja. Heillä alkavien työttömyyksien määrä on matalimmillaan viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana, mikä on hyvin lupaavaa.
Korkeakoulutetuilla alkavien työttömyyksien määrä oli kesä-heinäkuussa lupaavasti alimmillaan pariin vuoteen. Tiedot vaihtelevat kuitenkin kuukausittain niin paljon, että suunnan tunnistaminen luotettavasti on vaikeaa. Tarvitsemme lisävahvistusta lähikuukausilta.
Kuvio 6: Enintään 4 viikkoa työttömänä olleet, muut kuin korkeakoulutetut (ei sisällä lomautettuja)
Taulukko 4 esittää työttömien määrän jaoteltuna karkeasti työttömyyden keston mukaan. Heinäkuun noin 320 000 työttömästä runsaat 125 000 oli pitkäaikaistyöttömiä, kun taas hieman alle 195 000 henkilön työttömyys oli jatkunut alle vuoden.
Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa verraten tasaisesti. Alle vuoden työttömänä olleiden määrä sen sijaan kääntyi laskuun ennen kesää. Osalla heistä työttömyys epäilemättä venähti pitkäaikaistyöttömyydeksi. Uusia työttömyyksien väheneminen lienee auttanut pitämään alle vuoden työttömyydet laskussa.
Kiinnostavaa on, että työttömyyden 12 kuukauden kasvusta (35 180 henkilöä) valtaosa selittyy pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymisellä (29 750 henkilöä eli lähes 85 prosenttia). Muilla kuin korkeakoulutetuilla pitkäaikaistyöttömyyden kasvu selittää peräti 91 prosenttia koko työttömyyden lisäyksestä vuoden aikana. Se kertoo pidempään jatkuneesta työllistymisen vaikeudesta.
Korkeakoulutettujen tilanne oli pitkään erilainen: pitkäaikaistyöttömyys lisääntyi vähemmän kuin alle vuoden mittainen työttömyys. Nyt tämä on kääntynyt toisinpäin. Korkeakoulutettujen työttömyyden lisäyksestä vuoden aikana (9 960 henkilöä) runsas kaksi kolmasosaa on pitkäaikaistyöttömyyden kasvua.
Kuvio 7 näyttää, että sekä alle että yli vuoden työttömänä olleita korkeakoulutettuja on poikkeuksellisen paljon. Kuviosta nähdään myös, että pitkäaikaistyöttömyys kasvaa vauhdikkaasti, mutta alle vuoden mittainen työttömyys on kääntynyt laskuun.
Taulukko 4: Työttömät (pois lukien lomautetut) työttömyyden keston mukaan
Kuvio 7: Työttömät korkeakoulutetut työttömyyden keston mukaan (ei sisällä lomautettuja)
Vuoden sisällä valmistuneiden työttömyys vähenee
Vuoden sisällä valmistuneita oli heinäkuun lopussa työttömänä vajaat 17 700 henkilöä, mikä on runsaat 3 745 enemmän kuin vuotta aiemmin (taulukko 5). Korkeakoulutettuja tästä lisäyksestä oli 546 ja muita kuin korkeakoulutettuja 3 200.
Nämä vuosimuutokset antavat liian synkän kuvan valmistuneiden tilanteesta.
Kuvio 8 näyttää, että vuoden sisällä valmistuneiden työttömyys on vähentynyt jo kolmen kuukauden ajan korkeimmalta tasoltaan. Kuvio 9 osoittaa, että korkeakoulutettujen ja erityisesti ylemmän korkea-asteen suorittaneiden tilanne on vieläkin parempi. Työttömien määrä on vähentynyt ripeästi.
Löydämme useita mahdollisia selityksiä vuoden sisällä valmistuneiden työttömyyden kääntymiselle laskuun. Tärkein niistä lienee edellä havaittu alkavien työttömyysjaksojen väheneminen. Lisäksi osalla valmistuneista työttömyys on luultavasti pitkittynyt sen verran, että valmistumisesta on kulunut enemmän kuin vuosi, minkä vuoksi heitä ei enää lueta vuoden sisällä valmistuneisiin työttömiin. Pohdimme myös, voisiko työttömiä olla vähemmän siksi, että valmistuneita olisi vähemmän, mutta emme löytäneet tukea tälle selitykselle.
Taulukko 5: Työttömät vuoden sisällä valmistuneet koulutusasteen mukaan (pois lukien lomautetut)
Kuvio 8: Vastavalmistuneiden työttömyys (kausipuhdistettu, ei sisällä lomautettuja)
Kuvio 9: Työttömät vuoden sisällä valmistuneet, ylempi korkea-aste (kausipuhdistettu)
Liitetaulukot
Taulukko 6: Kokoaikaisesti lomautetut suoritetun tutkinnon mukaan
Taulukko 7: Työttömät korkeakoulutetut suoritetun tutkinnon mukaan
