Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastot kertovat ainakin seuraavaa syyskuun lopun työttömyys- ja lomautustilanteesta:
- Työttömiä ja kokoaikaisesti lomautettuja oli noin 29 040 enemmän kuin vuotta aiemmin.
- Kokoaikaisesti lomautettuja oli noin 15 140 eli runsaat 3 980 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lomautukset vähenivät korkeakoulutetuilla 1 130 ja muilla 2 850 henkilön verran.
- Työttömiä (pois lukien kokoaikaisesti lomautetut) oli 33 184 enemmän kuin vuotta aiemmin ja tästä lisäyksestä korkeakoulutettuja oli 8 790.
- Jo 95 prosenttia työttömyyden lisäyksestä vuoden aikana on pitkäaikaistyöttömyyden kasvua. Muilla kuin korkeakoulutetuilla työttömyyden lisäys on kokonaan pitkäaikaistyöttömyyden kasvua. Alle vuoden jatkunut työttömyys on alkanut vähentyä.
- Työttömyyden nousu on hidastunut viimeisen puolen vuoden ja myös viimeisen kolmen kuukauden aikana. Työttömyys kasvaa aiempaa hitaammin sekä korkeakoulutetuilla että erityisesti muilla.
- Uusia työttömyysjaksoja on muilla kuin korkeakoulutetuilla alkanut lokakuusta 2024 lähtien aiempaa vähemmän ja viime kuukausina jopa vähiten kahteen vuosikymmeneen.
- Vuoden sisällä valmistuneiden työttömyys väheni touko-heinäkuussa, mutta palasi nousu-uralle elo-syyskuussa.
Katsotaan seuraavaksi näitä teemoja hieman tarkemmin.
Työttömyys kasvaa hitaammin, lomautukset vähenevät
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli syyskuun lopussa noin 308 750 työtöntä työnhakijaa (katso taulukko 1 ja kuvio 1). Työttömiä työnhakijoita oli noin 29 040 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin syyskuun 2024 lopussa.
Työttömien korkeakoulutettujen määrä kasvoi vuoden takaisesta vajaalla 7 660 henkilöllä ja muiden kuin korkeakoulutettujen määrä runsaan 21 540 henkilön verran. Kausivaihtelusta puhdistettu työttömien työnhakijoiden määrä (kuvio 1, paksu viiva) on viime kuukausina noussut selvästi aiempaa hitaammin. Nousu ei kuitenkaan ole vielä pysähtynyt.
Edellä mainitut tiedot työttömien työnhakijoiden määrästä sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli syyskuun lopussa noin 15 140 henkilöä. Lomautettujen määrä väheni runsaalla 3 980 henkilöllä vuotta aiemmasta.
Lyhennettyä työviikkoa teki syyskuun lopulla 9 745 henkilöä. Se on 390 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Lyhennettyä työviikkoa tekeviä on edelleen epätavallisen paljon. Kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella heidän lukumääränsä oli korkeimmillaan vuoden 2024 lopulla ja talvella 2025. Toukokuusta lähtien lyhennettyä työviikkoa tekevien määrä on ollut alkuvuotta matalampi, mutta on hienoisessa kasvussa.
Taulukko 1: Työttömien työnhakijoiden ja lomautettujen määrät
Kuvio 1: Työttömien työnhakijoiden määrä (sisältää kokoaikaisesti lomautetut)
Kuvio 2 esittää lomautettujen määrän sekä kausivaihtelusta puhdistettuna että ilman puhdistusta. Lomautettujen määrä on jo ohittanut lakipisteensä, jonka tarkka ajankohta on edelleen vaikea tunnistaa. Ainakin syksystä 2024 lähtien lomautettujen määrä on vähentynyt hitaasti ja kangerrellen. Lomautettujen määrä oli vuoden 2025 syyskuussa vuoden takaista pienempi paitsi korkeakoulutetuilla (-1 132) ja muilla kuin korkeakoulutetuilla (-2 852) myös kaikilla tarkastelluilla koulutusasteilla.
Katsauksen lopussa taulukko 6 esittää yksityiskohtaisemmat tiedot lomautettujen määristä suoritetun korkeakoulututkinnon mukaan.
Kuvio 2: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä (kausivaihtelusta puhdistettuna)
Taulukko 2: Kokoaikaisesti lomautetut koulutusasteen mukaan
Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Syyskuun 2025 lopussa työttömiä oli vajaat 293 770, mikä on noin 33 180 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso taulukko 3). Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi vuoden takaisesta 8 790 henkilön verran. Tämä on pienin vuosimuutos marraskuun 2024 jälkeen. Muita kuin korkeakoulutettuja oli syyskuun 2025 lopussa työttömänä vajaat 24 400 enemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä on pienin vuosimuutos viime joulukuun jälkeen.
Taulukko 3: Työttömät (pois lukien lomautetut) koulutusasteen mukaan
Kuvio 3 näyttää työttömien määrän raakalukuina (ohut viiva) ja kausivaihtelusta puhdistettuna (paksu trendiviiva). Trendin perusteella on selvää, että työttömyyden nousu on hidastunut merkittävästi vuoden 2025 aikana. Hetkellisesti vaikutti siltä, että työttömien määrän kasvu olisi jopa lähes pysähtynyt heinä–elokuussa, mutta syyskuun luvut osoittavat, ettei tilanne olekaan näin valoisa. Kasvun huomattava hidastuminen on kuitenkin edelleen havaittavissa.
Kuvio 3: Työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)
Kuvio 4: Työttömien korkeakoulutettujen määrä (ei sisällä lomautettuja)
Kuvio 4 näyttää, että työttömien korkeakoulutettujen määrä on edelleen kasvanut. Syyskuussa 2025 työttömiä korkeakoulutettuja oli 7 400 enemmän kuin yhdeksän vuotta sitten syyskuussa 2016, jolloin työttömien määrä oli aiemmin korkeimmillaan.
Korkeakoulutettujen työttömyyden nousutahti on hidastunut selvästi vuoden 2025 aikana ja erityisesti viime kuukausina. Kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella (paksu viiva) voidaan laskea, että kuluneen puolen vuoden aikana korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi 3 280 henkilöllä, kun edeltävällä puolivuotisjaksolla kasvu oli noin 5 830 henkilöä. Samoin voimme havaita, että edellisen kolmen kuukauden aikana korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut hieman vähemmän (noin 1 540) kuin sitä edeltäneen kolmen kuukauden aikana (noin 1 740).
Työttömien määrät suoritetun korkeakoulututkinnon mukaan on esitetty taulukossa 7.
Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys (katso kuvio 5) on viimeisen puolen vuoden aikana kasvanut kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella 8 660 henkilöllä. Se on merkittävästi vähemmän kuin vajaan 16 100 työttömän lisäys sitä edeltäneellä puolen vuoden jaksolla. Viimeisen kolmen kuukauden aikana työttömien määrä on kasvanut arviolta 3 820 henkilöllä, mikä on selvästi pienempi muutos kuin 4 840 työttömän lisäys sitä edellisen kolmen kuukauden aikana.
Edellä mainitut luvut kertovat kiistattomasti, että muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyyden kasvu on hidastunut huomattavasti. Nousu ei kuitenkaan ole vielä pysähtynyt, saati kääntynyt kauan odotettuun laskuun.
Kuvio 5: Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)
Pitkäaikaistyöttömyyden paheneminen selittää valtaosan työttömyyden noususta
Olemme jo useassa katsauksessa kertoneet, että uusia työttömyysjaksoja alkaa muilla kuin korkeakoulutetuilla aiempaa vähemmän. Tämä pitää edelleen paikkansa.
Kyse on uusien alkaneiden työttömyyksien määrästä. Tällä tarkoitamme työttömyyksiä, jotka ovat toistaiseksi ehtineet jatkua enintään neljä viikkoa. Koska tilasto työttömien määristä kuvaa aina kunkin kuukauden lopun tilannetta, nämä työttömyydet ovat lyhyen kestonsa vuoksi alkaneet kyseisen kalenterikuukauden aikana.
Kuvio 6 näyttää, että lokakuusta 2024 lähtien, eli nyt jo vuoden ajan, uusia työttömyysjaksoja on muilla kuin korkeakoulutetuilla alkanut vähemmän kuin sitä edeltäneen noin puolentoista vuoden aikana. Uusia työttömyyksiä itse asiassa alkaa tällä hetkellä vähiten noin 20 vuoteen.
Tulkitsemme tämän siten, että työnantajien suurin tarve vähentää työvoimaa alkaa olla jo takanapäin. Työttömien kokonaismäärä kuitenkin kasvaa edelleen, koska avoimia työpaikkoja on vähän ja nykyisten työttömien työllistyminen on vaikeaa. Työttömyysjaksojen pitkittyminen ylläpitää työttömyyden korkeana.
Uusien työttömyysjaksojen väheneminen koskee toistaiseksi lähinnä muita kuin korkeakoulutettuja. Korkeakoulutetuilla alkavien työttömyyksien määrä on viime kuukausina vakautunut, mutta ei ole vielä kääntynyt selvään laskuun.
Kuvio 6: Enintään 4 viikkoa työttömänä olleet, muut kuin korkeakoulutetut (ei sisällä lomautettuja)
Taulukko 4 ja Kuvio 7 esittävät työttömien määrän jaoteltuna karkeasti työttömyyden keston mukaan. Syyskuun lopun noin 294 000 työttömästä vajaat 127 000 oli pitkäaikaistyöttömiä, kun taas runsaat 167 000 henkilöä oli ollut työttömänä alle vuoden.. Alle vuoden työttömänä olleita on lukumääräisesti enemmän kuin pitkäaikaistyöttömiä. Heitä ei kuitenkaan ole poikkeuksellisen paljon, toisin kuin pitkäaikaistyöttömiä.
Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut tasaisesti. Alle vuoden työttömänä olleiden määrä sen sijaan kääntyi laskuun ennen kesää. Tähän on kaksi selitystä: alkavia työttömyyksiä on vähemmän, ja osa alle vuoden jatkuneista työttömyysjaksoista on venähtänyt pitkäaikaistyöttömyydeksi.
Kiinnostavaa on, että työttömyyden 12 kuukauden muutoksesta (33 184 henkilöä) 95 prosenttia eli 31 611 henkilöä selittyy pitkäaikaistyöttömyyden kasvulla. Muilla kuin korkeakoulutetuilla työttömyyden kasvu selittyy kokonaan pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymisestä vuoden aikana, sillä alle vuoden mittainen työttömyys on vuoden aikana vähentynyt 133 henkilöllä.
Kuvio 8 näyttää, että myös korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyys kasvaa vauhdikkaasti, kun taas alle vuoden mittainen työttömyys on viimeisen puolen vuoden aikana hieman vähentynyt. Korkeakoulutettujen työttömyyden kasvusta vuoden aikana (8 790 henkilöä) noin 80 prosenttia on pitkäaikaistyöttömyyden kasvua. Sekä alle vuoden että yli vuoden työttömänä olleita on epätavallisen paljon.
Taulukko 4: Työttömät (pois lukien lomautetut) työttömyyden keston mukaan
Kuvio 7: Työttömät työttömyyden keston mukaan (ei sisällä lomautettuja)
Kuvio 8: Työttömät korkeakoulutetut työttömyyden keston mukaan (ei sisällä lomautettuja)
Vuoden sisällä valmistuneiden työttömyys kasvaa taas
Vuoden sisällä valmistuneita oli syyskuun lopussa työttömänä noin 17 750 henkilöä, mikä on 4 780 enemmän kuin vuotta aiemmin (taulukko 5). Korkeakoulutettuja tästä lisäyksestä oli 777 ja muita kuin korkeakoulutettuja 4 005.
Kuvio 9 näyttää, että vuoden sisällä valmistuneiden työttömyys on kehittynyt poikkeuksellisella tavalla. Touko-, kesä ja heinäkuussa tavanomaisesta kausivaihtelusta puhdistettu työttömien määrä väheni edellisistä kuukausista. Näytti vahvasti siltä, että vuoden sisällä valmistuneiden työttömyys on kääntynyt laskuun. Syys- ja elokuun tietojen perusteella työttömiä on enemmän kuin ennen kesää. Kesän pudotus vaikuttaa tilapäiseltä ilmiöltä, joka on voinut johtua siitä, että työmarkkinoille on hakeutunut tavanomaista vähemmän valmistuneita.
Myös työttömien vuoden aikana valmistuneiden korkeakoulutettujen (kuvio 10) määrä vähentyi selvästi touko-heinäkuussa, mutta kasvoi uudelleen elo-syyskuussa. Syyskuussa kausivaihtelusta puhdistettuna työttömiä oli jokseenkin yhtä paljon kuin edellisellä työttömyyshuipulla vuoden 2015 lopussa.
Taulukko 5: Työttömät vuoden sisällä valmistuneet koulutusasteen mukaan (pois lukien lomautetut)
Kuvio 9: Vastavalmistuneiden työttömyys (kausipuhdistettu, ei sisällä lomautettuja)
Kuvio 10: Työttömät vuoden sisällä valmistuneet korkeakoulutetut (kausipuhdistettu)
Liitetaulukot
Taulukko 6: Kokoaikaisesti lomautetut suoritetun tutkinnon mukaan
Taulukko 7: Työttömät korkeakoulutetut suoritetun tutkinnon mukaan
