Artikkeli käsittelee työnantajan työturvallisuusvelvoitteita psykososiaalisen kuormituksen yhteydessä. Siinä tarkastellaan psykososiaalisen kuormituksen yhteydessä työturvallisuus- ja rikosoikeudellista vastuuta työturvallisuus- ja rikoslainsäädännössä erityisesti esihenkilöiden näkökulmasta. Myös työntekijän työturvallisuutta koskevat velvollisuudet ovat esillä. Artikkeli tuo esityksiä lainsäädännön täsmentämisestä psykososiaalisen kuormituksen hallinnan parantamiseksi ja vastuiden tarkentamiseksi.

Artikkeli nostaa esille vaihtoehtoja, joiden avulla työkyvyttömyyttä voidaan vähentää. Siinä kuvataan työkyvyn edellytyksiä, työkyvyttömyyden ehkäisemistä työpaikoilla, sairauspoissaoloihin liittyviä käytäntöjä ja työkyvyttömyyden aikaisia toimeentulon tukimuotoja. Esillä on myös korvaavan työn malli ja työn muokkaaminen työkyvyn suojaamiseksi.

Artikkelissa käsitellään viimeaikaisten työelämän ja työnteon tapojen muutosten valossa tuottavuutta erityisesti työhyvinvoinnin, johtamisen ja osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Yhteisöllisyys on esillä työhyvinvoinnin, oppimisen ja innovaatioiden osatekijänä. Tuottavuuden tarkastelu painottuu kokonaistuottavuuteen.

Heikkenevän huoltosuhteen oloissa on painetta työkyvyn säilyttämiselle pienenevässä työssä käyvien ryhmässä. Työkykyyn voidaan vaikuttaa myönteisesti työelämässä, mikä vaikuttaa edelleen työurien pituuteen. Työhön osallistuminen lisää terveyttä ja hyvinvointia sekä edelleen eläkeikän elämänlaatua. Artikkeli nostaa esille ikääntymisen vaikutuksiin liittyviä käsityksiä, työkyvyn ulottuvuuksia ja osatekijöitä tutkimustulosten valossa.

Tutkimus tarkastelee sukupuolijakaumaa korkeakoulujen hallinnossa huomioiden kaikki Suomen korkeakoulut, yhteensä 13 yliopistoa ja 24 ammattikorkeakoulua. Aineisto kerättiin kesä–elokuussa 2024 julkisista lähteistä. Tutkimuksessa hallintoon on sisällytetty korkeakoulujen hallitus, rehtoraatti ja yliopistojen tiedekuntien dekaanit ja varadekaanit sekä ammattikorkeakoulujen johtoryhmät.

Oxford Economicsin Akava Worksille laatima arviointiraportti tarkastelee EU:n ilmastopolitiikan taloudellisia vaikutuksia Suomeen. Se osoittaa, että puhtaaseen energiaan siirtyminen antaisi vahvan kasvusysäyksen Suomen talouteen. Selvitys vertailee kolmea näkymää ja niiden taloudellista merkitystä.

Artikkeli käsittelee tekoälyn rajoitteita ja väärinkäytön mahdollisuuksia. Siinä tarkastellaan, millä tavoilla tekoälymallit voivat esimerkiksi aiheuttaa syrjintää, levittää virheellistä tietoa ja joutua jopa manipulaation kohteeksi. Artikkelissa korostetaan ihmisen merkitystä mallintajana sekä tekoälyn toimintatapojen, käytön ja rajoitteiden ymmärtämisen tärkeyttä.

Tällä hetkellä tekoäly on vallitseva ilmiö monilla aloilla. Samalla siihen liittyy myös monia pelkoja ja uhkakuvia. Erityisesti luovilla aloilla sen pelätään ja uskotaan korvaavan luovan työn tekijät. Keskustelusta usein kuitenkin unohtuu, että tekoälyä koulutetaan olemassa olevan aineiston perusteella. Onko tämä tekijänoikeuden kannalta sallittua? Entä voiko tekoäly olla tekijänoikeuden suojaan oikeutettu tekijä?

Vielä muutama vuosi sitten moni tekoälytutkijakin arvioi, että sujuvasti keskusteleva tekoäly on vielä kaukainen tulevaisuudenhaave. Nyt tarjolla on kuitenkin toinen toistaan vakuuttavammin toimivia palveluita ja moni meistä käyttää niitä jo päivittäisen työnsä tehostamiseen. Mistä tässä läpimurrossa on kyse ja miten se saatiin aikaan?

Työttömien ja lomautettujen määrät kasvavat edelleen. Korkeakoulutettujen työttömyys lähestyy korona-ajan korkeimpia lukuja ja saavuttanee ne keväällä. Tämä on huono enne, joka ennakoi työttömyyden laajempaa kasvua. Vastavalmistuneiden työttömyys kasvaa selvimmin ylemmän korkea-asteen suorittaneilla korkeakoulutetuilla. Katsauksen luvut ovat joulukuun 2023 lopulta.