Mikä on osaajien kansainvälisen liikkuvuuden nykytila Suomessa? Millaisia tavoitteita EU:ssa on asetettu liikkuvuuden edistämiseksi ja mitä nämä tarkoittavat suomalaisille korkeakoulutetuille?

Tekoälyn käyttöönotto työpaikoilla on vasta alussa. Tähän asti tekoäly on ollut asiantuntijoille pikemminkin uusi resurssi kuin uhka, mutta tulevaisuudessa myös asiantuntijatehtävissä toimivat joutuvat miettimään kuinka ihmisen ja koneen yhteistyö olisi parasta toteuttaa.

Luova tekoäly avaa monia uusia mahdollisuuksia asianajoalalle. Sen avulla voidaan saavuttaa tehokkuushyötyjä, parempia asiakastuloksia ja kasvavaa työtyytyväisyyttä. Tekoälyn muuttaessa juristien työnkuvaa ja koko juridista alaa juristeilta vaadittava osaaminen täydentyy uudentyyppisillä taidoilla.

Terveydenhuollon ja tekoälyn tulevaisuutta rakennetaan nykyhetken päätöksillä. On tärkeää pohtia, minkälaisen tulevaisuuden haluamme ja miten tekoäly voi auttaa meitä pääsemään toivottuun tulevaisuuteen sosiaali- ja terveysalalla.

Työttömien määrä kasvaa edelleen, mutta lomautettujen määrä on saattanut kääntyä pieneen laskuun marraskuun jälkeen. Korkeakoulutettujen työttömyys lähestyy korona-ajan huippua ja nykyisellä vauhdilla saavuttaa sen jo maaliskuussa. Tämä saattaa ennakoida työttömyyden laajempaa kasvua, vaikka muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys on toistaiseksi noussut verraten vähän.

Keitä ovat Suomeen EU:n ulkopuolelta muuttavat asiantuntijat? Paljonko heitä Suomeen tulee ja missä he työskentelevät? Miten hallitusohjelman maahanmuuttokirjaukset voivat vaikuttaa osaajien maahanmuuttoon?

Mikä on työttömyys- ja lomautustilanne Suomessa? Paljonko työttömiä ja lomautettuja tällä hetkellä on akavalaisilla koulutusaloilla? Kuinka pitkiä työttömyysjaksot ovat? Miten usein työttömyys pitkittyy?

Akava Works -selvitys "Sopiminen, osallistuminen ja luottamus – Mitä voimme oppia Ruotsin ja Saksan työmarkkinajärjestelmistä?" luo katsauksen kahden keskeisen verrokki- ja kilpailijamaamme Ruotsin ja Saksan työmarkkinajärjestelmiin. Samalla se hahmottelee suuntaa ja aineksia Suomen työmarkkinajärjestelmän kehittämiselle sekä keinoja järjestäytymisen edistämiselle.

Miten suomalaista työmarkkinajärjestelmää voitaisiin kehittää ja järjestäytymistä edistää? Miten verrokkimaat Ruotsi ja Saksa ovat kehittäneet omia järjestelmiään, ja mitä voimme oppia niiden kokemuksista?

Millaiset ovat Suomen lähivuosien talousnäkymät, kun inflaatio on hidastunut selvästi ja korkojen odotetaan vähitellen laskevan? Miten pahaksi työttömyys äityy? Milloin kotitaloudet ryntäävät asuntomarkkinoille ja uudisrakentaminen kääntyy jälleen kasvuun?