Työttömyys- ja lomautuskatsaus 2/2024: Korkeakoulutettujen työttömyys nousee uhkaavasti

Työttömien määrä kasvaa edelleen, mutta lomautettujen määrä on saattanut kääntyä pieneen laskuun marraskuun jälkeen. Korkeakoulutettujen työttömyys lähestyy korona-ajan huippua ja nykyisellä vauhdilla saavuttaa sen jo maaliskuussa. Tämä saattaa ennakoida työttömyyden laajempaa kasvua, vaikka muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys on toistaiseksi noussut verraten vähän.

29.2.2024

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastot kertovat ainakin seuraavaa tammikuun lopun työttömyys- ja lomautustilanteesta:

  • Työttömiä ja kokoaikaisesti lomautettuja oli hieman yli 33 100 enemmän kuin vuotta aiemmin.
  • Kokoaikaisesti lomautettuja oli noin 35 000 eli 12 650 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Muiden kuin korkeakoulutettujen lomautukset ovat ehkä kääntyneet loivaan laskuun pari kuukautta sitten.
  • Työttömiä (pois lukien kokoaikaisesti lomautetut) oli vajaat 20 500 enemmän kuin vuotta aiemmin. Heistä korkeakoulutettuja oli noin 6 500.
  • Korkeakoulutettujen työttömyys lähestyy uhkaavasti korona-ajan korkeimpia lukuja. Nykyisellä nousutahdilla ne saavutetaan viimeistään kahden kuukauden kuluttua maaliskuussa. Tämä on huolestuttavaa, koska korkeakoulutettujen työttömyyden nousu on usein edeltänyt laajempaa työttömyyden nousua.
  • Työttömyys yhteensä ja muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt toistaiseksi verraten vähän. Tästä syystä työttömyyden noususta on puhuttu julkisuudessa melko vähän.

Katsotaan seuraavaksi näitä teemoja hieman tarkemmin.

Työttömien määrä kasvaa, mutta lomautettujen määrä ei välttämättä enää

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli tammikuun lopussa vajaat 291 150 työtöntä työnhakijaa (katso taulukko 1 ja kuvio 1). Se on hieman yli 33 100 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin tammikuussa 2023. Korkeakoulutettuja työttömiä oli runsaat 8 700 ja muita kuin korkeakoulutettuja noin 24 400 vuodentakaista enemmän.

Edellä mainitut työttömyysluvut sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli tammikuun lopussa noin 35 000 henkilöä, mikä on 12 650 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Taulukko 1: Työttömien työnhakijoiden ja lomautettujen määrät

 

Kuvio 1: Työttömien työnhakijoiden määrä (sisältää kokoaikaisesti lomautetut)

 

Kuvio 2 esittää lomautettujen määrän kausivaihtelusta puhdistettuna. Lomautettujen määrä on arviomme mukaan noussut syyskuun 2022 jälkeen vajaalla 13 700 henkilöllä. Kuvion perusteella vaikuttaa siltä, että lomautettujen määrän kasvu olisi pysähtynyt parin viime kuukauden aikana, ja määrä olisi jopa vähentynyt hieman tammikuussa. Lomautusten väheneminen näyttäisi koskevan vain muita kuin korkeakoulutettuja. Korkeakoulutettujen osalta lomautukset ovat edelleen kasvaneet hieman edellisistä kuukausista. Arvio lomautusten suunnasta täsmentyy lähikuukausien aikana.

Kuvio 2: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä (kausivaihtelusta puhdistettuna)

 

Taulukko 2: Kokoaikaisesti lomautetut koulutusasteen mukaan

 

Lomautettujen määrät ovat kohonneet vuoden takaisesta sekä korkeakoulutetuilla (+2 209) että muilla kuin korkeakoulutetuilla (+10 443). Taulukko 2 näyttää, että korkeakoulutettujen lomautukset ja niiden nousu painottuvat alemman korkea-asteen suorittaneisiin. Muilla kuin korkeakoulutetuilla lomautukset koskevat selvästi eniten keskiasteen tutkinnon suorittaneita.

Seuraamme lomautusten määriä säännöllisesti myös valikoiduilla tutkinnon aloilla (katso taulukko 3). Lomautukset kasvoivat tammikuussa vuodentakaisesta eniten insinööreillä (+886 henkilöä), diplomi-insinööreillä (+179 henkilöä), tradenomeilla (+172 henkilöä) ja arkkitehdeillä (+84 henkilöä).

Arkkitehtejä on viime kuukausina ollut lomautettuna eniten koskaan vuodesta 2006 alkavan tilastoinnin aikana. Asuntojen uudistuotannon jyrkkä pudotus on vähentänyt suunnittelun tarvetta.

Taulukko 3: Kokoaikaisesti lomautetut suoritetun tutkinnon mukaan

 

Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Kuvio 3 näyttää työttömien määrän raakalukuina ja kausipuhdistettuna.

Kuvio 3: Työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)

 

Taulukko 4: Työttömät (pois lukien lomautetut) koulutusasteen mukaan

 

Työttömyyden kasvu kiihtyi kesällä 2023. Tammikuun lopussa työttömiä oli hieman runsaat 256 120, mikä on vajaat 20 500 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso taulukko 4). Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi vajaan 6 500 henkilön verran. Muita kuin korkeakoulutettuja oli joulukuun lopussa työttömänä vajaat 14 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Varsinkin keskiasteen suorittaneiden työttömyys kasvaa, mutta parin viime kuukauden aikana myös pelkän perusasteen suorittaneiden työttömien määrä on kääntynyt uudelleen kasvuun vuoden takaiseen verrattuna.

Kuvio 4 esittää korkeakoulutettujen työttömien määrän, joka on noussut hämmentävän nopeasti ja lähestyy uhkaavasti korona-ajan korkeimpia lukuja. Kausipuhdistettujen lukujen mukaan työttömiä korkeakoulutettuja oli tammikuun lopussa noin 7 440 enemmän kuin toukokuussa 2022, jolloin työttömien määrä oli alimmillaan koronakriisin jälkeen. Arvioimme, että korkeimpaan koronakriisin aikaiseen korkeakoulutettujen työttömien määrään (toukokuu 2020) on enää matkaa vain vajaan 1 100 henkilön verran.  Jos nykyisen kaltainen nousu jatkuu, korkeakoulutettujen työttömyys kohoaa viimeistään maaliskuussa 2024 korkeammaksi kuin se oli koronakriisin aikana.

Korkeakoulutettujen työttömien määrä on noussut suhteellisesti eniten teknistaloudellisilla aloilla, luonnontieteilijöillä sekä taide- ja kulttuurialoilla.

Kuvio 4: Korkeakoulutettujen työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)

 

Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyyden kehitys on ollut huomattavan erilaista kuin korkeakoulutettujen. Työttömien määrä pysyi pitkään verraten muuttumattomana ja alkoi selvemmin kasvaa vasta kesällä 2023 (katso kuvio 5). Kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella arvioimme työttömien määrän kohonneen noin 13 600 henkilöllä vuoden 2022 lopun jälkeen. Korona-ajan korkeimpiin työttömyyslukuihin on edelleen matkaa yli 30 000 työttömän verran.

Työttömyyden viimeaikainen kehitys ei ole synnyttänyt kirkuvia otsikoita. Korkeakoulutettujen työttömyyden nopea nousu on jäänyt pitkälti huomiotta, ehkä siksi, että muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys ja työttömyys yhteensä eivät vielä ole kasvaneet merkittävästi.

Hälytyskellojen pitäisi ehkä kuitenkin alkaa pian soida, koska korkeakoulutettujen työttömyyden nousu on usein edeltänyt laajempaa työttömyyden nousua.

Kuvio 5: Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)

 

 

Lisätietoja:

Pasi Sorjonen

pääekonomisti

+358 50 557 5271

Lue lisää aiheesta