Näkökulmia tekoälyyn, osa 5 – Petri Ylikoski: Tekoäly ja asiantuntijatyön muutos
Tekoälyn käyttöönotto työpaikoilla on vasta alussa. Tähän asti tekoäly on ollut asiantuntijoille pikemminkin uusi resurssi kuin uhka, mutta tulevaisuudessa myös asiantuntijatehtävissä toimivat joutuvat miettimään kuinka ihmisen ja koneen yhteistyö olisi parasta toteuttaa.
Näkökulmia tekoälyyn, osa 4 – Paula Aura, Noora Wallenius: Tekoälyn käyttö asianajoalalla
Luova tekoäly avaa monia uusia mahdollisuuksia asianajoalalle. Sen avulla voidaan saavuttaa tehokkuushyötyjä, parempia asiakastuloksia ja kasvavaa työtyytyväisyyttä. Tekoälyn muuttaessa juristien työnkuvaa ja koko juridista alaa juristeilta vaadittava osaaminen täydentyy uudentyyppisillä taidoilla.
Näkökulmia tekoälyyn, osa 3 – Saara Malkamäki: Tekoälystä tukea sote-ammattilaisten työhön sekä sairauksien ehkäisyyn
Terveydenhuollon ja tekoälyn tulevaisuutta rakennetaan nykyhetken päätöksillä. On tärkeää pohtia, minkälaisen tulevaisuuden haluamme ja miten tekoäly voi auttaa meitä pääsemään toivottuun tulevaisuuteen sosiaali- ja terveysalalla.
Näkökulmia tekoälyyn, osa 2 – Riku Neuvonen: Tekijänoikeudella suojattu aineisto tekoälyn koulutuksessa
Tällä hetkellä tekoäly on vallitseva ilmiö monilla aloilla. Samalla siihen liittyy myös monia pelkoja ja uhkakuvia. Erityisesti luovilla aloilla sen pelätään ja uskotaan korvaavan luovan työn tekijät. Keskustelusta usein kuitenkin unohtuu, että tekoälyä koulutetaan olemassa olevan aineiston perusteella. Onko tämä tekijänoikeuden kannalta sallittua? Entä voiko tekoäly olla tekijänoikeuden suojaan oikeutettu tekijä?
Näkökulmia tekoälyyn, osa 1 – Arto Klami: Miksi tekoäly oppi näkemään ja juttelemaan nyt ja mihin se riittää?
Vielä muutama vuosi sitten moni tekoälytutkijakin arvioi, että sujuvasti keskusteleva tekoäly on vielä kaukainen tulevaisuudenhaave. Nyt tarjolla on kuitenkin toinen toistaan vakuuttavammin toimivia palveluita ja moni meistä käyttää niitä jo päivittäisen työnsä tehostamiseen. Mistä tässä läpimurrossa on kyse ja miten se saatiin aikaan?
Työttömyyden pitkittyminen: miten koulutusaste, kansallisuus ja työttömäksi jäämisen ajankohta vaikuttavat?
Noin puolet työttömien työnhakijoiden työttömyysjaksoista kestää alle kolme kuukautta. Lomautuksista vastaavasti puolet päättyvät jo yhden kuukauden sisällä. Työttömyyden pitkittymiseen lyhyellä aikavälillä vaikuttaa merkittävästi työttömäksi jäämisen kalenterikuukausi. Etenkin kesän lomakausi hidastaa työllistymistä, mikä korostuu korkeakoulutetuilla sekä ulkomaan kansalaisilla.
Kustannuskilpailukyky vertailussa: Kilpailijamaita hitaampi palkkakehitys ylläpitää Suomen kustannuskilpailukykyä
Suomen kustannuskilpailukyky heikkenee aavistuksen verran vuonna 2023, koska vienti- ja tuontihintamme ovat kehittyneet epäedullisemmin kuin kilpailijamaissa. Myös Ruotsin kruunun voimakas devalvoituminen on vaikuttanut Suomen kustannuskilpailukykyyn.
Psykososiaalinen kuormitus ja sitä koskeva sääntely Pohjoismaissa
Artikkeli on katsaus psykososiaalista kuormitusta ja sen hallintaa koskevaan lainsäädäntöön Pohjoismaissa. Tarkastelu kattaa Suomen lisäksi Ruotsin, Tanskan ja Norjan lainsäädännön.
Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus työelämässä – katsaus 50 viime vuoden kehitykseen
Artikkelissa tarkastellaan sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta, niitä risteäviä eroja sekä heteronormatiivisuutta suomalaisessa työelämässä 50 viime vuoden aikana. Päähuomio on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemuksien ja tilanteen tarkastelussa ja näkökulmana lainsäädännön, kansalaistoiminnan, tutkimuksen ja työelämän kehittyminen.
Kestävää ja inhimillistä kasvua ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaan
Artikkeli esittelee ensin lyhyesti ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan nykytilaa ja sen jälkeen TKI-toiminnan kasvun nykyisiä haasteita ja tulevia mahdollisuuksia. Tarkastelu perustuu tilastoaineistoihin sekä aiempiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Sen tavoitteena on esitellä perusteltu näkemys siitä, millä toimenpiteillä ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa voitaisiin tulevaisuudessa edistää.
