Enemmistö akavalaisista ajattelee, että hallituksen tulisi aloittaa neuvottelut työmarkkinajärjestöjen kanssa

Akava Works selvitti kyselyllä akavalaisten näkemyksiä Orpon hallituksen työmarkkinoita koskevien sääntelymuutosten valmistelusta. Kyselyllä pyrittiin saamaan selvyyttä kahteen kysymykseen: haluavatko akavalaiset, että maan hallitus aloittaa neuvottelut työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kanssa ja mikä olisi akavalaisten mielestä oikea tapa valmistella työmarkkinoita koskevat lainsäädäntömuutokset. Kyselyn mukaan enemmistö akavalaisista on ainakin osittain sitä mieltä, että neuvottelut tulisi aloittaa ja että oikea valmistelutapa olisi kolmi- tai kaksikantaneuvottelut.

Suhtautumista neuvotteluiden aloittamiseen selvitettiin väittämällä: ”Pääministeri Orpon hallituksen pitäisi aloittaa työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa neuvottelut, joissa valmisteltaisiin hallitusohjelmaan kirjatut työmarkkinoita koskevat lainsäädäntömuutokset”. Akavalaisista 69 prosenttia oli väittämän kanssa täysin tai osittain samaa mieltä ja 20 prosenttia täysin tai osittain eri mieltä. Hieman useampi kuin joka kymmenes ei osannut ottaa väittämään kantaa.

Suhtautumisessa neuvottelujen aloittamiseen miesten mielipiteet jakautuivat enemmän kuin naisten mielipiteet. Sekä täysin eri että täysin samaa mieltä olevien osuudet olivat miehillä suuremmat kuin naisilla. Täysin samaa mieltä olevia oli miehissä 31 prosenttia ja naisissa 25 prosenttia. Täysin eri mieltä olevia oli miehissä 11 prosenttia ja naisissa seitsemän prosenttia. Sekä miehissä että naisissa enemmistön muodostivat ne, jotka olivat ainakin osittain sitä mieltä, että hallituksen tulisia aloittaa lainsäädäntömuutoksia koskevat neuvottelut työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Myös asematason havaittiin olevan yhteydessä siihen, kuinka neuvottelujen aloittamiseen suhtaudutaan. Johtavassa asemassa olevat akavalaiset eli ne, joilla on alaisia tai joiden tehtäviin kuuluu toisten työn johtamista tai työtehtävien jakamista muille, olivat muita useammin täysin eri mieltä neuvottelujen aloittamista puoltavan väittämän kanssa (johtavassa asemassa olevat 12 %, muut 6 %). Johtavassa asemassa olevistakin enemmistö on ainakin osittain sitä mieltä, että neuvottelut lainsäädäntömuutoksista tulisi aloittaa.

Suhtautumisessa neuvottelujen aloittamiseen ei havaittu eroja yrityksissä, valtiolla ja kunnissa työtä tekevien akavalaisten välillä.

Kolmi- ja kaksikantaneuvotteluja kannatetaan

Työmarkkinajärjestöjen neuvottelurooli lainsäädäntömuutosten valmistelussa saa varsin laajaa kannatusta akavalaisten keskuudessa. Kysyttäessä, mikä olisi oikea tapa valmistella työmarkkinoiden sääntelyä koskevat lainsäädäntömuutokset, enemmistö eli 66 prosenttia kannattaa kolmi- tai kaksikantaneuvotteluita.  Niin sanottuja kolmikantaneuvotteluita, joissa maan hallitus, työntekijä- ja työnantajajärjestöt valmistelevat lainsäädäntömuutokset yhdessä neuvotellen, kannattaa 39 prosenttia akavalaisista. Kaksikantaneuvotteluja, joissa työmarkkinajärjestöt neuvottelevat lainsäädäntömuutosten sisällön ja maan hallitus valmistelee muutokset neuvottelutuloksen pohjalta, kannattaa reilu neljännes akavalaisista. Reilu neljännes on sitä mieltä, että hallituksen tulisi kuulla valmistelussa järjestöjen näkemyksiä, mutta valmistella lainsäädäntömuutokset itse.

 

Näkemykset siitä, mikä on oikea tapa valmistella työmarkkinoita koskevat lainsäädäntömuutokset, vaihtelee työnantajasektorin mukaan. Kolmi- tai kaksikantaneuvotteluita kannatetaan enemmän julkisella sektorilla kuin yrityksissä. Yrityksissä taas kannatetaan enemmän tapaa, jossa maan hallitus valmistelee muutokset ja kuuntelee valmistelussa työmarkkinajärjestöjä.

Vaikka yrityksissä neuvottelutie saa vähemmän kannatusta kuin julkisella sektorilla, yrityksissäkin akavalaisista yli puolet, 57 prosenttia kannattaa kolmi- tai kaksikantaneuvotteluita. Valtiolla, kunnissa tai hyvinvointialueilla työskentelevistä akavalaisista selvä enemmistö, yli 70 prosenttia kannattaa kolmi- tai kaksikantaneuvotteluita. Yrityksissä työskentelevistä akavalaisista reilu kolmannes pitää oikeana tapaa, jossa valmistelussa kuullaan työmarkkinajärjestöjä, mutta maan hallitus valmistelee lainsäädäntömuutokset itse. Julkisella sektorilla tätä tapaa kannattaa vajaa viidennes.

 

Luotettavat vaikutusarviot ovat uudistusten hyväksyttävyyden kannalta merkityksellisiä

Lainsäädäntömuutosten valmisteluprosessin lisäksi kyselyssä selvitettiin muutamalla väittämällä, millaisena akavalaiset pitävät tutkitun tiedon merkitystä muutosten valmistelussa. Vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa väittämiin: ”Työmarkkinoiden sääntelyä voidaan muuttaa hallituksen esittämillä tavoilla, jos ne tutkimusten mukaan parantavat työllisyyttä” ja ”Työmarkkinoiden sääntelyä voidaan muuttaa hallituksen esittämillä tavoilla, vaikka ne eivät parantaisikaan työllisyyttä”.

Akavalaisista 59 prosenttia oli täysin tai osittain samaa mieltä väittämän kanssa, jonka mukaan muutokset voidaan toteuttaa, jos ne tutkitusti parantavat työllisyyttä. Neljännes akavalaisista oli ainakin osittain sitä mieltä, että hallituksen kirjaamat sääntelymuutokset voidaan toteuttaa, vaikka niille ei tutkimusten mukaan olisikaan osoitettavissa myönteisiä työllisyysvaikutuksia. Vastaukset viittaavat siihen, että työmarkkinoiden uudistamiseen suhtaudutaan akavalaisten keskuudessa merkittävästi myönteisemmin, jos uudistusten hyödyt voidaan osoittaa luotettavasti ja tutkittuun tietoon perustuen.

Kyselyn tulokset osoittavat, että luotettavat ja tutkimukseen perustuvat vaikutusarviot ovat akavalaisille uudistusten hyväksyttävyyden kannalta merkityksellisiä. Enemmistö akavalaisista katsoo myös, että työmarkkinajärjestöillä pitäisi olla rooli neuvotteluissa, joissa valmistellaan työmarkkinoita koskevia uudistuksia.

 

Kyselyn toteutus

Kysely toteutettiin Verianin (ent. Kantar Public) internetpaneelissa 3.–15.11.2023. Kyselyyn vastasi 1 017 akavalaista. Aineisto painotettiin niin, että se vastaa jäsenliitto-, sukupuoli- ja ikärakenteeltaan Akavan liittojen työvoimaan kuuluvaa jäsenistöä.

Lisätietoja: