Akava Works -talousennuste: Taas vartoo

Arvioimme Suomen kokonaistuotannon kasvavan 2,7 prosenttia vuonna 2022 ja 1,7 prosenttia vuonna 2023. Yritysten ja kotitalouksien luottamus tulevaisuuteen on vahva ja Suomen talous kasvaa laajasti. Luottamusta koettelevat arvaamaton koronapandemia ja kallistuvan energian vauhdittama hintojen nousu. Uudenmaan poikkeuksellinen työttömyystilanne ja sitkeä pitkäaikaistyöttömyys uhkaavat hyydyttää lupaavan työttömyyden laskun Suomessa.

10.12.2021

Paljon on tapahtunut sen jälkeen, kun julkaisimme edellisen talousennusteen lähes päivälleen puoli vuotta sitten. Taloudet toipuivat nopeasti sukelluksistaan, kun koronarokotusten eteneminen salli yhteiskuntien avautua ja palata lähemmäksi normaalia elämää. Ennätyksellisen korkeaksi kohonneet luottamusmittarit kertovat yritysten ja kotitalouksien vahvasta tulevaisuudenuskosta.

Lujaksi kohonnut luottamus on kuitenkin jo kovalla koetuksella. Pula komponenteista ja tavarakuljetuksiin käytettävistä konteista rajoittaa yritysten mahdollisuuksia kasvattaa tuotantoa ja vastata kysyntään. Maailmankaupan määrä supistui kesän ja alkusyksyn aikana. Myös konttiliikenteen nousu pysähtyi joitakin kuukausia sitten.

Kuluttajahintoja nostaa erityisesti energian kallistuminen

Monet hinnat ovat kohonneet jyrkästi. Tämä koskee raaka-aineita, kuten raakaöljyä ja perusmetalleja, mutta myös tuottajahintoja ja tukkuhintoja. Kuluttajahintoja nostaa erityisesti energian kallistuminen. Euroalueen kuluttajahintojen arvioidaan kohonneen marraskuussa 4,9 prosenttia vuotta aiemmasta. Muutos on valtava, sillä kuluvan vuoden alkupuoliskolla inflaatio vaihteli 0,9 ja 1,9 prosentin välillä. Rahapolitiikka ja keskuspankkien ohjauskorkojen nostot ovat palanneet keskusteluun, mutta asia tuskin on Euroopan keskuspankin osalta ajankohtainen vielä vähään aikaan.

Koronatilanne on rokotuskattavuuden paranemisesta huolimatta syksyn aikana pahentunut uudelleen monissa maissa. Viranomaiset ovat joutuneet jälleen kiristämään rajoituksia, jotka koskevat tapahtumien järjestämistä, kokoontumisia, koronapassien edellyttämistä ja liikkumista. Eteläisestä Afrikasta peräisin olevaa koronamuunnosta ei vielä tunneta hyvin.

Koronan kanssa on jo opittu elämään. Heikentynyt tautitilanne Euroopassa, uusi koronamuunnos ja rajoitusten tiukentuminen uudelleen ovat silti omiaan lisäämään kotitalouksien ja yritysten epätietoisuutta siitä, miten vuoden 2022 alkupuoliskoa eletään. Varovaisuus lisääntyy. Mahdollisia kärsijöitä ovat samat palvelualat kuin aiemminkin eli matkailu, majoitus- ja ravitsemistoiminta, kuljetus ja kulttuuri.

Suomen talous kasvaa laajasti

Suomen kokonaistuotanto elpyi vuoden 2021 toisella neljänneksellä jopa kovia odotuksia vahvemmin ja ylitti silloin pandemiaa edeltäneen tuotannon määrän. Nousu jatkui melko ripeänä myös kolmannella neljänneksellä. Tämän vahvan jakson ansiosta arvioimme Suomen talouskasvun yltävän 3,5 prosenttiin vuonna 2021. Kasvua ovat vauhdittaneet sekä yksityinen että julkinen kulutus ja yksityiset investoinnit.

Arvioimme kokonaistuotannon kasvavan 2,7 prosenttia vuonna 2022

Lähiaikojen talouskehitykseen liittyy uusia riskejä, kuten koronamuunnos omikron, maailmankaupan ongelmat ja hintojen nousu. Niiden vuoksi olemme alentaneet hieman vuoden 2022 kokonaistuotannon kasvuarviotamme 2,7 prosenttiin (aiemmin 3,0 prosenttia). Suomen talous kasvaa edelleen laajasti. Kasvua vauhdittaa erityisesti yksityinen kulutus, mutta sen ohella myös ulkomaankauppa (nettovienti) ja yksityisen sektorin investoinnit. Julkisen kysynnän antama tuki hiipuu vähitellen, mikä sopii tähän talouskehityksen vaiheeseen hyvin.

Uusi koronamuunnos on uhka matkailulle ja kuljetuksille

Kansainvälisen talouden näkymät ovat edelleen hyvin suotuisat. Kysyntä tärkeimmillä vientimarkkinoilla on vahvaa. Sekä tehdasteollisuuden saamien uusien tilausten arvo että Suomen ulkomaankaupan arvo ovat nousseet viime kuukausina poikkeuksellisen paljon. Tavaraviennin arvo oli kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä lähes 28 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin ja tavaratuonnin arvo 22 prosenttia. Suurelta osalta tämä nousu on hintojen kohoamista (tavaraviennin hinta 18 prosenttia ja tavaratuonnin vajaat 17 prosenttia), mutta ei toki kokonaan. Myös kauppamäärät ovat kasvaneet selvästi ja niiden arvioidaan kohoavan lisää ennustejaksolla.

Palveluvienti on toipunut koronakriisistä vaihtelevasti. Matkailu ja kuljetuspalveluiden viennin arvo on edelleen reilusti alle puolet pandemiaa edeltäneestä. Muu palveluvienti on palautunut entiselleen. Televiestintään ja tietoon liittyvät palvelut ovat jopa kasvaneet selvästi.

Suomeen saapuvien ulkomaisten matkailijoiden määrät ovat koronaviruspandemian vuoksi vähentyneet merkittävästi normaalista. Tilanne kohentui varsin vähän kolmannen vuosineljänneksen aikana. Ennusteemme olettaa, että matkailijamäärät kohoavat vuoden lopulla ja lisää vuonna 2022. Silloin odotamme palveluvientiin kaksinumeroista kasvulukua. Nähtäväksi jää, paljonko omikron-muunnoksen pelko verottaa matkailua joulun aikaan. Entiselle nousutrendilleen ulkomaanmatkailu ei palaa, sillä liikematkailu vähenee pysyvästi.

Yksityinen kulutus kasvaa vahvasti

Yksityinen kulutus on toipunut hyvin, mutta sen määrä uupuu vielä niukasti pandemiaa edeltäneestä tasosta. Etätyön yleistyminen on pitänyt lyhytkestoisten kulutustavaroiden (päivittäistavara) kysynnän vahvana. Kotona vietetyn ajan lisääntyminen on vauhdittanut kestokulutustavaroiden hankintoja, ja koronarajoitusten vähentyminen on palauttanut puolikestävien kulutustavaroiden, kuten vaatteiden ja kenkien, kysyntää. Vain palveluita kulutetaan yhä noin 5 prosenttia vähemmän kuin ennen pandemiaa.

Kotoilu on vauhdittanut kestokulutustavaroiden hankintoja

Arvioimme yksityisen kulutuksen kasvavan yli 3,5 prosentin vauhtia vuonna 2022. Kysyntä kasvaa kaikissa kulutustavaroiden pääryhmissä, mutta tärkeintä nousun toteutumiselle on kuitenkin se, että palveluiden kysyntä vahvistuu. Paljon on jälleen kiinni maan koronatilanteen kehittymisestä, mahdollisista rajoituksista ja kuluttajien uskalluksesta.

Monet tekijät tukevat kulutuksen nopeaa kasvua. Ansiotaso kohoaa kuluttajahintojen nousua ripeämmin ja reaalipalkat kasvavat. Työllisyys paranee, joten kansantalouden palkkasumma kasvaa enemmän kuin ansiotaso. Lisäksi kotitaloudet kuluttavat suuremman osan tuloistaan kuin vuonna 2021, jolloin niiden säästäminen vielä pysyi tavanomaista suurempana.

Maailmantalouden hyvä veto pitää yksityiset investoinnit nousussa

Kone- ja laiteinvestoinnit sekä asuinrakentaminen ovat pitäneet yksityiset investoinnit vuonna 2021 nousussa. Maa- ja vesirakentaminen, muu talorakentaminen sekä investoinnit henkisiin omaisuustuotteisiin ovat puolestaan supistuneet.

Kone- ja laiteinvestointien nousu jatkuu, sillä maailmantalouden hyvä vire pitää kansainvälisen kysynnän vahvana. Asuinrakentaminen on jo hyvin vilkasta ja odotamme sen nousun taittuvan vuoden 2022 jälkipuoliskolla. Muu talorakentaminen pysyy vaisuna. Odotamme tulevaisuuden talouskasvun kannalta tärkeiden TKI-investointien kääntyvän vihdoin nousuun ennustejaksolla.

Kuluttajahintojen nousu on kiihtynyt tilapäisesti

Suomen kuluttajahintojen nousu vauhdittui syyskuussa 2,5 prosenttiin ja lokakuussa edelleen 3,2 prosenttiin. Tällaisia lukemia nähtiin edellisen kerran vuonna 2013, joten muutos on iso. Tärkeää inflaatiolukujen kohoamisessa on, että se on ainakin toistaiseksi peräisin vain asumisen ja liikenteen hintojen noususta. Asumisen hintaa nostavat asuntojen, peruskorjausten, sähkön ja lämmityspolttoaineiden kallistuminen. Liikenteen hintaa puolestaan nostaa pääasiassa polttoaineiden ja jossain määrin autojen kallistuminen.

Arvioimme kuluttajahintojen nousun vauhdittuvan kuluvana vuonna keskimäärin 2,2 prosenttiin, mutta hidastuvan vuonna 2022 hieman 2,0 prosenttiin. Ennusteen keskeinen oletus on, että raakaöljyn markkinahinta vakautuu 75 dollariin tynnyriltä ja euro maksaa 1,15 dollaria.

Uusimaa jarruttaa työttömyyden alenemista

Työllisten määrä on kohonnut jo pandemiaa edeltäneelle tasolle ja jopa sen yli. Työllisyyden paranemiseen nähden työttömien määrä on vähentynyt huomattavan vähän. Työllisyyden paraneminen ja työttömyyden pysyminen kohollaan tarkoittaa sitä, että työvoima on kasvanut. Myös se on nyt suurempi kuin ennen pandemian alkua.

Työllisyyden paraneminen jatkuu ennustejaksolla. Arvioimme työttömyysasteeksi keskimäärin 7,8 prosenttia kuluvana vuonna, 7,2 prosenttia vuonna 2022 ja 6,8 prosenttia vuonna 2023, jolloin työttömiä olisi hieman enemmän kuin vuonna 2019.

Pandemia korotti Uudenmaan työttömyyden uudelle tasolle

Ennusteemme mukaan työttömyys alenee jonkin verran konsensusnäkemystä hitaammin, ja se kaipaa tuekseen perusteluja. Erityistä huomiota ansaitsee kaksi seikkaa: työttömyyden kehitys alueellisesti ja työttömyyden kesto.

Työttömiä on epätavallisen paljon vain Uudellamaalla, mutta ei oikeastaan muualla Suomessa. Pandemia korotti Uudenmaan työttömyyden uudelle tasolle. Lomautukset ovat vähentyneet jyrkästi, mutta työttömien määrä ei. Arvioimme, että kaksi kolmasosaa koko maan kohollaan olevasta työttömyydestä on tapahtunut Uudellamaalla ja vain yksi kolmasosa muualla.

Kysymys kuuluu, voiko koko maan työttömyys vähentyä nopeasti, jos samaan aikaan Uudenmaan työttömyys pysyy korkeana? Uskoaksemme ei voi. Uuttamaata piinaavien ongelmien ratkaiseminen sen sijaan hyödyttäisi koko maata.

Uudenmaan työttömyys on pysynyt korkeana luultavasti sen vuoksi, että koronan koettelemien palvelualojen merkitys on sen taloudelle suurempi kuin muun Suomen taloudelle. Helsinki-Vantaan lentokentän matkustajamäärä oli tammi-lokakuussa peräti 85 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 2019. Vuositasolla 9—10 miljoonaa saapuvaa matkailijaa vähemmän on väistämättä valtava välitön menetys ainakin pääkaupunkiseudun hotelli-, ravintola-, konferenssi-, messu- ja kulttuuritoiminnalle, kuljetuspalveluille ja kaupalle, etenkin vielä paljon huonommin sujuneen vuoden 2020 jatkeeksi. Epäsuorat vaikutukset tuntuvat laajalti.

Työttömyyden kova ydin paisuu

Nopeasti tepsiviä lääkkeitä Uudenmaan työttömyyden pienentämiseksi on vaikea löytää. Osa työttömistä löytää työpaikan vaihtamalla alaa. Matkailu ei palaa entiselleen edes silloin, kun koronaviruspandemia on selätetty. Jotain voidaan ehkä silti tehdä. Hyvästä terveysturvallisuudesta huolehtiminen ja siitä kertominen voivat parantaa omia matkailuvalttejamme niin kauan kuin pandemian jyllääminen koetaan maailmalla uhaksi.

Toinen kysymys liittyy siihen, miten nopeasti työttömyys voi alentua, jos pitkäaikaistyöttömyys pysyy korkeana ja työttömyyden kova ydin paisuu?

Viimeaikainen työttömyyden väheneminen perustuu työmarkkinoiden vahvaan imuun. Se näkyy siten, että uusia työttömyysjaksoja on koronakevään jälkeen alkanut aiempaa vähemmän, jopa selvästi vähemmän kuin ennen pandemiaa. Esimerkiksi enintään kolme kuukautta työttömänä olleita on viime kuukausina ollut vajaat 65 000, kun heitä 4—5 vuotta sitten oli noin 85 000. Lyhyiden työttömyysjaksojen väheneminen näyttää jatkuvan, mutta tuskin loputtomasti.

Vähintään kolme kuukautta työttömänä olleiden tarina on erilainen.  Heitä on pandemian seurauksena aiempaa enemmän ja määrä pysyy sitkeästi korkeana. Työttömyyden suunta on tällä ryhmällä epäselvä kahdesta syystä. Emme tiedä, kasvaako pitkäaikaistyöttömyys edelleen vai onko sen nousu jo pysähtynyt. Tuoreimpien tietojen valossa 3—12 kuukautta kestäneiden työttömyysjaksojen väheneminen näyttää lähes pysähtyneen. Tämä on tärkeää työttömyyden kokonaiskehitystä ajatellen.

Joudummeko taas vartomaan?

Tämä on neljäs Akava Works -talousennuste, johon koronaviruspandemia vaikuttaa. Arviot pandemian vaikutuksesta talouskehitykseen ovat alun rankkojen kokemusten jälkeen muuttuneet lievemmiksi sitä mukaa, kun rokotukset ovat yleistyneet ja viruksen kanssa on totuttu elämään.

Vaarana on, että joudumme taas vartomaan. Saapuvatko ulkomaiset matkailijat, pääsetkö itse suunnittelemallesi reissulle, palautuvatko asiakasmäärät, pääseekö kulttuuritapahtumiin? Kaikki tämä on pienestä kiinni. Pahentunut tartuntatilanne, uudet muunnokset ja väliaikainen sulkutoimien palauttaminen riittävät lisäämään kotitalouksien varovaisuutta ja lykkäämään kulutuspäätöksiä.

Työttömät työnhakijat Uudellamaalla (ei sis. kokoaikaisesti lomautetut)

Lähde: Akava Works, TEM ja Macrobond

Työttömien määrä

Lähde: Akava Works, TEM ja Macrobond

Työttömät korkeakoulutetut työnhakijat

Lähde: Akava Works, TEM ja Macrobond

Suomen huoltotase

Lähde: Akava Works, Tilastokeskus ja Macrobond

Eräitä keskeisiä ennusteita

Lähde: Akava Works, Tilastokeskus ja Macrobond

Ennusteen esittelytilaisuuden kalvot

Lisätietoja:

Pasi Sorjonen

pääekonomisti

+358505575271

Lue lisää aiheesta