Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastot kertovat ainakin seuraavaa huhtikuun lopun työttömyys- ja lomautustilanteesta:
- Työttömiä ja kokoaikaisesti lomautettuja oli vajaat 29 200 enemmän kuin vuotta aiemmin.
- Kokoaikaisesti lomautettuja oli 27 380 eli 8 368 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Lomautettujen määrä ei ole kääntynyt laskuun, toisin kuin aiemmin näytti.
- Työttömiä (pois lukien kokoaikaisesti lomautetut) oli runsaat 20 800 enemmän kuin vuotta aiemmin. Heistä korkeakoulutettuja oli lähes tarkalleen 6 000.
- Korkeakoulutettujen työttömyys lähestyy edelleen korona-ajan korkeimpia lukuja. Ero on niin pieni, että nykyisellä nousutahdilla ne saavutetaan toukokuussa.
- Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa jälleen hitaasti mutta varmasti.
Katsotaan seuraavaksi näitä teemoja hieman tarkemmin.
Työttömien määrä kasvaa ja lomautettujen määrä näyttää vakaantuvan
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli huhtikuun lopussa 275 320 työtöntä työnhakijaa (katso taulukko 1 ja kuvio 1). Se on vajaat 29 200 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin huhtikuussa 2023. Verrattuna vuotta aiempaan korkeakoulutettujen työttömien määrä on kasvanut noin 7 800 henkilöllä ja muiden kuin korkeakoulutettujen määrä vajaan 21 400 henkilön verran.
Kuvio 1 näyttää, että työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa edelleen (kausivaihtelusta puhdistettuna, paksu viiva). Parin edellisen kuukauden aikana työttömyyden kasvu oli hidastumaan päin ja samanlainen kehitys jatkui myös huhtikuussa.
Edellä mainitut työttömyysluvut sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli huhtikuun lopussa 27 380 henkilöä, mikä on 8 368 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Lyhennettyä työviikkoa teki huhtikuun lopulla 10 314 henkilöä. Se on vajaat 4 700 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Kausivaihtelusta puhdistettujen tietojen perusteella näyttää siltä, että lyhennettyä työviikkoa tehneiden määrä on edelleen kasvanut myös verrattuna edellisiin kuukausiin. Merkkejä nousun taittumisesta ei vielä ole.
Taulukko 1: Työttömien työnhakijoiden ja lomautettujen määrät
Kuvio 1: Työttömien työnhakijoiden määrä (sisältää kokoaikaisesti lomautetut)
Kuvio 2 esittää lomautettujen määrän kausivaihtelusta puhdistettuna. Lomautettujen määrä on arviomme mukaan noussut syyskuun 2022 jälkeen runsaalla 14 400 henkilöllä eli noin 2,1-kertaistunut. Huhtikuun lukujen valossa näyttää siltä, että lomautusten määrä on kohonnut hieman lisää viime kuukausina. Tämä on uusi asia, sillä parin viime kuukauden aikana näytti jo siltä, että lomautukset olisivat olleet suurimmillaan marraskuussa ja vähentyneet sen jälkeen. On syytä uskoa, että lomautusten suunta tarkentuu lähikuukausien aikana.
Kuvio 2: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä (kausivaihtelusta puhdistettuna)
Taulukko 2: Kokoaikaisesti lomautetut koulutusasteen mukaan
Lomautettujen määrät ovat vuoden takaista suurempia sekä korkeakoulutetuilla (+1 800) että muilla kuin korkeakoulutetuilla (+6 568). Taulukko 2 näyttää, että korkeakoulutettujen lomautukset ja niiden nousu painottuvat alemman korkea-asteen suorittaneisiin. Muilla kuin korkeakoulutetuilla lomautukset koskevat selvästi eniten keskiasteen tutkinnon suorittaneita.
Seuraamme lomautusten määriä säännöllisesti myös valikoiduilla tutkinnon aloilla (katso taulukko 3). Lomautukset kasvoivat huhtikuussa vuodentakaisesta eniten insinööreillä (+688 henkilöä), diplomi-insinööreillä (+148 henkilöä), tradenomeilla (+138 henkilöä) ja arkkitehdeillä (+118 henkilöä).
Arkkitehtejä on lomautettuna eniten koskaan vuodesta 2006 alkavan tilastoinnin aikana, nyt jo lähes 2,5-kertainen määrä korona-ajan korkeimpiin lukuihin nähden. Nousu on jatkunut myös edellisiin kuukausiin verrattuna.
Taulukko 3: Kokoaikaisesti lomautetut tutkinnon mukaan
Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Kuvio 3 näyttää työttömien määrän raakalukuina ja kausipuhdistettuna.
Kuvio 3: Työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)
Taulukko 4: Työttömät (pois lukien lomautetut) koulutusasteen mukaan
Työttömyyden nousu alkoi kiihtyä kesän 2023 aikana. Huhtikuun lopussa työttömiä oli vajaat 248 000, mikä on runsaat 20 800 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso taulukko 4). Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi vajaan 6 000 henkilön verran. Muita kuin korkeakoulutettuja oli huhtikuun lopussa työttömänä hieman runsaat 14 800 enemmän kuin vuotta aiemmin. Varsinkin keskiasteen suorittaneiden työttömyys kasvaa. Myös pelkän perusasteen suorittaneiden työttömien määrä on kasvanut vuoden takaa hieman.
Kuvio 4 esittää korkeakoulutettujen työttömien määrän. Se on noussut varsin suoraviivaisesti ja nopeasti, ja lähestynyt jo parin kuukauden ajan koronajakson korkeimpia lukuja niitä kuitenkaan saavuttamatta. Eikä se aivan saavuttanut niitä huhtikuussakaan. Kausipuhdistettujen lukujen mukaan korkeakoulutettuja oli huhtikuun lopussa työttömänä noin 8 330 enemmän kuin kesäkuussa 2022, jolloin työttömien määrä oli alimmillaan koronakriisin jälkeen. Arvioimme, että korkeimpaan koronakriisin aikaiseen korkeakoulutettujen työttömien määrään (toukokuu 2020) on enää matkaa noin 180 henkilön verran. Nykyistä hitaammankin nousun jatkuessa korkeakoulutettujen työttömyys kohoaa kuukauden kuluttua eli toukokuussa 2024 korkeammaksi kuin se oli koronakriisin aikana.
Korkeakoulutettujen työttömien määrä on noussut suhteellisesti eniten teknistaloudellisilla aloilla, luonnontieteilijöillä sekä taide- ja kulttuurialoilla.
Kuvio 4: Korkeakoulutettujen työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)
Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyyden kehitys on ollut huomattavan erilaista kuin korkeakoulutettujen. Työttömien määrä pysyi pitkään verraten muuttumattomana ja alkoi selvemmin kasvaa vasta kesällä 2023 (katso kuvio 5). Kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella arvioimme työttömien määrän kohonneen noin 17 680 henkilöllä vuoden 2022 lopun jälkeen. Korona-ajan huippuun on edelleen matkaa 26 330 työttömän verran.
Kuvio 5: Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)
Pitkäaikaistyöttömyys nousee hitaasti
Kuvio 6 näyttää, että sekä enintään vuoden että yli vuoden jatkunut työttömyys (pitkäaikaistyöttömyys) ovat kasvaneet. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa verraten hitaasti, mutta se on jo valmiiksi varsin korkea. Vastaavasti enintään vuoden jatkunut työttömyys kasvaa nopeammin, mutta nousu lähti liikkeelle varsin matalalta tasolta, ja tässä ryhmässä työttömien määrä on vasta ylittänyt koronakriisiä edeltäneen matalimman tasonsa.
Myös korkeakoulutetuilla pitkäaikaistyöttömyys on pysynyt verraten korkeana ja se kasvaa ripeämmin kuin muilla. Vaikka enintään vuoden jatkunut työttömyys on kohonnut melko vauhdikkaasti, matkaa koronakriisin korkeimpiin lukuihin on vielä ainakin 4 000 henkilön verran. Vastaavasti pitkäaikaistyöttömiä on likimain 4 000 enemmän kuin ennen koronakriisiä.
Kuvio 6: Pitkäaikaistyöttömyys ja enintään vuoden jatkunut työttömyys (ei sisällä lomautettuja)
Kuvio 7: Pitkäaikaistyöttömyys ja enintään vuoden jatkunut työttömyys korkeakoulutetuilla
Lisätietoja:
