Maalittamisen määritelmä
Rikos- ja prosessioikeuden professori emeritus Pekka Viljanen kirjoitti Akava Worksin tilauksesta maalittamisen kriminalisointia käsittelevän artikkelin, jossa esitettiin maalittamisen juridinen määritelmä. Akava Worksin kyselyssä maalittaminen pyrittiin määrittelemään niin, että se kattaisi Viljasen artikkelissa tarkoittaman toiminnan, mutta olisi vastaajien kannalta riittävän helposti ymmärrettävä. Kyselyssä maalittaminen määriteltiin seuraavalla tavalla:
”Maalittamisella tarkoitetaan toimintaa, jossa henkilöä häiritään järjestelmällisesti tai yllytetään muita osallistumaan kyseisen henkilön järjestelmälliseen häirintään. Häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa. Maalittamisella pyritään vaientamaan ihmisiä tai epäasiallisesti vaikuttamaan heidän toimintaansa esimerkiksi uhkailemalla, painostamalla tai levittämällä maalittamisen kohdetta koskevaa yksityisluontoista tai virheellistä tietoa.”
Valtaosa kyselyyn vastanneista kannattaa maalittamisen kriminalisointia
Suhtautumista maalittamisen kriminalisointiin selvitettiin kyselyssä väittämällä: ”Maalittamiseen osallistuminen pitäisi säätää rikoslaissa rangaistavaksi teoksi”. Edeltävien viiden vuoden aikana työssään edellä määritellyn kaltaista maalittamista kokeneista vastaajista 74 prosenttia suhtautui myönteisesti maalittamisen kriminalisointiin. Vastaajista, jotka eivät ole työssään joutuneet maalittamisen kohteeksi, maalittamisen kriminalisointiin suhtautui myönteisesti 70 prosenttia.
Kaavio ”Maalittamiseen osallistuminen pitäisi säätää rikoslaissa rangaistavaksi teoksi”, maalittamista kokeneiden ja muiden vastaajien vastausjakaumat.
Maalittamista kohteeksi joutuneissa oli suhteellisesti muita vastaajia enemmän niitä, jotka olivat täysin samaa mieltä maalittamisen kriminalisointia koskevan väittämän kanssa ja suhteellisesti vähemmän niitä, jotka olivat väittämän kanssa osittain samaa mieltä.
Noin kymmenen prosenttia kaikista vastaajista suhtautui ainakin osittain kielteisesti maalittamisen kriminalisointiin ja noin viidennes ei ottanut selvää kantaa maalittamisen kriminalisointia koskevaan väittämään.
Henkilöä koskevan väärän tiedon levittäminen on yleisintä
Kyselyn mukaan yleisin maalittamisen muoto on henkilöä koskevan väärän tiedon levittäminen. Vastaajista, jotka ilmoittivat joutuneensa työssään maalittamisen kohteeksi 62 prosenttia vastasi, että heistä oli levitetty väärää tietoa. 41 prosenttia oli kokenut epäasiallista vaikuttamista työyhteisön ulkopuolelta. 36 prosenttia vastasi, että oli joutunut työyhteisön ulkopuolisen painostuksen kohteeksi. 29 prosentin vastasi, että muita oli yllytetty uhkaamaan, painostamaan heitä tai levittämään heistä virheellistä tietoa. Epäsuoran maalittamisen kohteeksi vastasi joutuneensa 12 prosenttia maalittamisen kohteeksi joutuneista.
Taulukko: Maalittamisen ilmeneminen maalittamisen kohteeksi joutuneilla.
Kyselyn toteutus
Kyselyaineisto kerättiin 15.–29.3.2021. Kyselyyn vastasi yhteensä 7 333 henkilöä, jotka olivat seuraavien akavalaisten liittojen jäseniä:
- Akavan Erityisalat
- AKI-liitot
- Ammattiliitto AVA
- Insinööriliitto
- Opetusalan ammattijärjestö OAJ
- Professoriliitto
- Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
- Suomen Lakimiesliitto
- Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL
- Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL
- Tekniikan Akateemiset TEK
- Tieteentekijät
- Tradenomit
- Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut
Aineisto painotettiin niin, että aineisto vastasi sukupuoli-, ikä- ja jäsenliittorakenteeltaan perusjoukkoa (työvoimaan kuuluva jäsenistö kyselyyn osallistuneissa liitoissa).
Kyselyn päätulokset ovat käytettävissä myös englanniksi
Main findings of questionnaire survey concerning work related targeting and shaming
_________
Sivupäivitys: linkki englanninkieliseen versioon lisätty 23.4. 10.15
Lisätietoja:
