Korkeasti koulutettujen reaaliansioiden kasvuvauhti ennallaan: kaksi ja puoli prosenttia vuodessa

Korkeasti koulutettujen reaaliansiot olivat 2024 viimeisellä neljänneksellä 2,5 prosenttia korkeammat kuin vuotta aikaisemmin, mutta eivät edelleenkään yllä kesän 2021 tasoon. Ansiokehitys korkeasti koulutetuilla vastaa yleistä palkkakehitystä. Naisten ansiot ovat kasvaneet vuodesta 2019 lähtien nopeammin kuin miesten kunta- ja hyvinvointialueiden palkkaohjelman ansiosta.

7.3.2025
  • Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä (lokakuu–joulukuu) korkeasti koulutettujen reaaliansiot olivat 2,5 prosenttia korkeammat kuin vuoden 2023 vastaavalla neljänneksellä. Reaaliansioiden kasvuvauhti on siis pysynyt ennallaan.
  • Korkeasti koulutettujen ansiokehitys ei poikkea yleisestä ansiokehityksestä.
  •  Vuoden 2024 lopussa korkeasti koulutettujen reaalipalkat olivat 3 prosenttia alhaisempia kuin kesällä 2021, juuri ennen kuin vuosien 2021–2022 inflaatiopyrähdys alkoi.
  •  Vuodesta 2019 alkaen naisten ansiot ovat kasvaneet 2,5 prosenttiyksikköä (2,2 prosenttia) nopeammin kuin miesten. Kasvuero johtuu kunta- ja hyvinvointialueiden palkkaohjelmasta.

Korkeasti koulutettujen palkkakehitys

Tulorekisteritietoihin perustuvan arviomme mukaan vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä korkeasti koulutettujen perusansiot kasvoivat nimellisesti 3,6 prosenttia ja kokonaisansiot 3,1 prosenttia  verrattuna vuoden 2023 kolmanteen neljännekseen. Samana ajanjaksona kuluttajainflaatio oli hieman alle prosentin. Korkeasti koulutettujen perusansiot kasvoivat siis reaalisesti 2,6 prosenttia vuodessa ja kokonaisansiot 2,2 prosenttia. Reaaliansiot ovat edelleen 3–3,5 prosenttia alle kesän 2021 tason. Korkea inflaatioaalto, joka alkoi kesällä 2021 ja jatkui vuoden 2023 alkuun, laski korkeasti koulutettujen reaaliansioita yhteensä noin 7,5 prosenttia.

Selvityksessä perusansioihin luetaan tulorekisterin tulolajit: aikapalkka, urakkapalkka ja provisiopalkka. Kokonaisansioihin sisältyy edellisten lisäksi kaikki työaika- ja vuorolisät sekä yleisimpien luontoisetujen verotusarvot. Sen sijaan niihin ei kuulu työ- ja virkaehtosopimusten mukaisia tai muita kertaeriä kuten tulospalkkioita ja vuosibonuksia tai lomarahoja. Käsite ”kokonaisansio” on lähellä Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston vastaavaa käsitettä. Perusansio on sen sijaan selvästi suppeampi kuin Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin ”säännöllisen työajan ansio”- käsite.

Korkeasti koulutettuja ovat tässä selvityksessä korkeakoulututkinnon eli ammattikorkeakoulun tai yliopistotutkinnon suorittaneet. Kaikki selvityksessä ilmoitetut indeksipisteluvut ja muutosprosentit perustuvat aikasarjoihin, joissa työntekijöiden rakenne iän, tutkinnon, sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan vastaa koko ajan vuoden 2022 tilannetta. Korkeasti koulutettujen keskipalkkojen tai mediaanipalkkojen kehitystä ei ole mielekästä verrata suoraan koko talouden keski- tai mediaanipalkkojen kehitykseen, koska koko talouden keskipalkkaa nostaa muun muassa työllisten koulutustason ja keski-iän trendinomainen kasvu. Työllisten rakenne vaihtelee myös suhdannetilanteen mukaan.

Yleinen palkkakehitys

Kuvio 2 esittää korkeasti koulutettujen ja kaikkien palkansaajien ansioiden nimellisen ja reaalisen kehityksen vuonna 2019. Korkeasti koulutettujen palkkakehitys seuraa erittäin läheisesti yleistä palkkakehitystä.
a) Perusansiot

b) Kokonaisansiot

b) Kokonaisansiot
Kuvio 2: Ansioiden nimellinen ja reaalinen kehitys 2019=100, korkeasti koulutetut ja kaikki palkansaajat

Taulukko 1: Ansioiden prosentuaalinen muutos eri työnantajasektoreilla vuodesta 2019 vuoden 2024 viimeiseen neljännekseen asti.

Palkkakehitys eri työnantajasektoreilla

Taulukossa 1 esitetään yhteenveto ansiotasojen muutoksista työnantajasektorin mukaan vuodesta 2019 vuoden 2024 viimeiseen neljännekseen asti. Merkittävin ero sektoreiden välisessä tarkastelussa on, että ansiot ovat nousseet nopeammin kunnissa ja hyvinvointialueilla kuin muilla sektoreilla. Havainto selittyy kunta- ja hyvinvointialueiden palkkaohjelmilla, joiden toteutus alkoi kesällä 2022. Ottaen huomioon indikaattoreihin liittyvän kausivaihtelun ja muun aineiston luonteesta johtuvan epävakauden, voidaan toistaiseksi katsoa, että valtiolla perusansiot ovat kehittyneet suurin piirtein samaa vauhtia kuin yksityissektorilla. Sen sijaan kokonaisansiot, joihin kuuluvat kaikki säännölliset ja epäsäännölliset lisät, kuten ylityökorvaukset ja sunnuntailisät, ovat kehittyneet valtiolla hitaammin kuin yksityisellä sektorilla. Syy on, että vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä valtiolla kokonaisansiot ovat tulorekisterin tietojen mukaan hieman supistuneet vuoden takaisesta, vaikka perusansiot kasvoivat yli 3 prosenttia. Havainto implikoi, että valtiolla on maksettu 2024 lopussa vähemmän työaika- ja muita lisiä kuin tavallisesti.

Palkkakehitys sukupuolen mukaan

Naisten ansiot ovat kasvaneet jonkin verran nopeammin kuin miesten. Perusansiolla mitattuna naisten palkat ovat kasvaneet 2,5 prosenttiyksikköä (2,2 prosenttia) miesten palkkoja nopeammin 2019 jälkeen. Myös kokonaisansioilla mitattuna kasvuero on käytännössä sama.

a) Perusansiot

b) Kokonaisansiot

Kuvio 3: Ansiokehitys sukupuolen mukaan: kaikki ja korkeasti koulutetut, 2019=100

Lisätietoja:

Eugen Koev

työmarkkinaekonomisti

+358 40 867 0770

Lue lisää aiheesta