Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastot lokakuulta kertovat ainakin seuraavaa:
(1) Työttömiä ja kokoaikaisesti lomautettuja oli noin 23 700 enemmän kuin vuotta aiemmin. Esimerkiksi elokuussa lisäys oli alle puolet siitä, 10 390 henkilöä.
(2) Kokoaikaisesti lomautettuja oli noin 21 190. Se on vajaat 10 340 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.
(3) Insinöörejä, diplomi-insinöörejä, ekonomeja, tradenomeja ja arkkitehtejä oli lomautettuna yli kaksinkertainen määrä verrattuna lokakuuhun 2022. Lomautettuja arkkitehtejä oli eniten vuodesta 2006 alkavan tilastoinnin aikana.
(4) Työttömiä (pois lukien kokoaikaisesti lomautetut) oli hieman yli 13 360 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyyden nousu kohdistuu huomattavan paljon korkeakoulutettuihin, sillä heitä oli työttömänä reilut 4 750 vuoden takaista enemmän.
(5) Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita (pois lukien lomautetut) oli noin 87 520. Se on noin 2 200 vuoden takaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömyys näyttää kasvavan hitaasti.
(6) Enintään vuoden työttömänä olleita oli noin 147 350, mikä on runsaat 11 160 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Korkeakoulutettujen osalta lisäys on 4 370.
(7) Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys on noussut vuodessa yli kolmanneksella. Ylemmän korkea-asteen suorittaneita on työttömänä enemmän kuin ennen koronakriisiä.
(8) Avoimia työpaikkoja on yli 40 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.
Katsotaan seuraavaksi näitä teemoja hieman tarkemmin.
Työttömien ja lomautettujen määrät jatkavat kasvuaan
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli lokakuun 2023 lopussa noin 256 070 työtöntä työnhakijaa (katso taulukko 1 ja kuvio 1). Se on hieman yli 23 700 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin lokakuussa 2022. Muutos vuoden takaisesta on voimistunut viime kuukausina. Tämä ei yllätä, sillä keskeiset talouden luottamusmittarit ovat pysyneet heikkoina ja näkymät ovat monilla aloilla vaisut. Suomen talous on luultavasti ajautunut taantumaan, ja sen myötä työttömyys todennäköisesti kohoaa lisää talven aikana.
Edellä mainitut työttömyysluvut sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli lokakuun lopussa yhteensä vajaat 21 200 henkilöä, mikä on miltei 10 340 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Runsas 43 prosenttia työttömien työnhakijoiden määrän kasvusta johtuu siitä, että lomautettuja on enemmän.
Kuvio 2 esittää lomautettujen määrän kausivaihtelusta puhdistettuna. Lomautettujen määrä on arviomme mukaan noussut syyskuun 2022 jälkeen noin 14 320 henkilöllä, eli se on enemmän kuin kaksinkertaistunut. Lokakuun lomautettujen määrä on suurempi kuin vuosina 2016–2019 ennen koronakriisiä. Lomautusten kasvu on vauhdittunut selvästi elokuusta alkaen. Se kertoo työmarkkinoiden heikentymisestä laajemminkin. Työttömyys kasvaa ja uusia työpaikkoja on tarjolla vähemmän lähikuukausina.
Taulukko 1: Työttömien työnhakijoiden ja lomautettujen määrät
Kuvio 1: Työttömien työnhakijoiden määrä (sisältää kokoaikaisesti lomautetut)
Kuvio 2: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä (kausivaihtelusta puhdistettuna)
Taulukko 2: Kokoaikaisesti lomautetut koulutusasteen mukaan
Lomautettujen määrät ovat kohonneet vuoden takaisesta sekä korkeakoulutetuilla (+1 904) että muilla kuin korkeakoulutetuilla (+8 434). Taulukko 2 näyttää, että korkeakoulutettujen lomautukset ja niiden nousu painottuvat alemman korkea-asteen suorittaneisiin (määrä on 2,5-kertaistunut vuodessa). Muilla kuin korkeakoulutetuilla lomautukset koskevat eniten keskiasteen tutkinnon suorittaneita. Heillä lomautusten määrä on kaksinkertaistunut vuodessa.
Seuraamme lomautusten määriä säännöllisesti myös valikoiduilla tutkinnon aloilla (katso taulukko 3). Lomautukset ovat vuoden aikana kasvaneet eniten insinööreillä (+700 henkilöä eli kolminkertaistunut), tradenomeilla (+208 henkilöä eli 2,5-kertaistunut), diplomi-insinööreillä (+185 henkilöä eli yli kolminkertaistunut) ja ekonomeilla (+90 henkilöä eli tuplaantunut).
Oma lukunsa ovat arkkitehdit. Heitä oli lokakuun lopussa lomautettuna eniten koskaan vuodesta 2006 alkavan tilastoinnin aikana, kaikkiaan 84, mikä on lähes 4,5-kertainen määrä vuotta aiempaan verrattuna. Lomautusten nousu selittyy uudisrakentamisen jyrkällä laskulla.
Rakentamisen näkymät ovat synkät. Viimeisen 12 kuukauden aikana asuinrakentamisen hankkeita on käynnistynyt vähiten 1990-luvun puolivälin jälkeen. Niinpä rakennusmestareiden ja -insinöörien sekä arkkitehtien lomautukset ja työttömyys todennäköisesti vielä kasvavat nykyisestä.
Taulukko 3: Kokoaikaisesti lomautetut suoritetun tutkinnon mukaan
Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Kuvio 3 näyttää työttömien määrän raakalukuina ja kausipuhdistettuna. Lokakuun luvut näyttävät yhä selkeämmin, että työttömyyden nousu on kiihtynyt keskikesän jälkeen.
Kuvio 3: Työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)
Taulukko 4: Työttömät (pois lukien lomautetut) koulutusasteen mukaan
Työttömiä oli lokakuun lopussa vajaat 234 900, mikä on 13 364 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso taulukko 4). Muutos on voimistunut viime kuukausina. Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi noin 3 752 henkilön verran eli 13,8 prosenttia. Muita kuin korkeakoulutettuja oli työttömänä lokakuussa noin 8 610 enemmän kuin vuotta aiemmin (lisäystä 4,6 prosenttia). Perusasteen suorittaneiden työttömien määrä vähenee edelleen, kun taas keskiasteen suorittaneiden työttömyys kasvaa.
Kuvio 4 esittää korkeakoulutettujen työttömien määrän. Kausipuhdistettujen lukujen mukaan heitä on runsaat 5 100 enemmän kuin toukokuussa 2022, jolloin työttömien määrä oli alimmillaan koronakriisin jälkeen. Arvioimme, että korkeimpaan koronakriisin aikaiseen korkeakoulutettujen työttömien määrään on matkaa vain 3 400 henkilön verran. Jos nykyisen kaltainen nousu jatkuu, korkeakoulutettujen työttömyys kohoaa jo ennen kesää 2024 korkeammaksi kuin se oli koronakriisin aikana.
Korkeakoulutettujen työttömien määrä on noussut eniten teknistaloudellisen ja kulttuurialan koulutuksen saaneilla. Tutkinnon mukaan tarkasteltuna merkittävää nousua on erityisesti arkkitehdeillä, insinööreillä ja diplomi-insinööreillä sekä ekonomeilla ja tradenomeilla. Teknisillä aloilla korostuu rakennusalan työttömyyden kohoaminen.
Kuvio 4: Korkeakoulutettujen työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)
Alle vuoden mittaiset työttömyydet lisääntyvät, pitkäaikaistyöttömyys vähemmän
Työttömyyslukuja nostaa pääasiassa se, että alle vuoden mittaiset työttömyysjaksot ovat kasvussa. Enintään vuoden työttömänä olleita oli lokakuussa noin 147 350. Se on noin 11 160 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso taulukko 5). Myös pitkäaikaistyöttömiä oli lokakuussa hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Heidän määränsä on kuitenkin ollut (kausipuhdistettuna) useamman kuukauden ajan varsin vakaa ja noussut hyvin hitaasti edellisiin kuukausiin verrattuna.
Enintään vuoden työttömänä olleiden määrä painui koronakriisin jälkeen selvästi kriisiä edeltäneen tason alapuolelle. Vaikka heitä on nyt selvästi enemmän, määrä on edelleen vähemmän kuin ennen koronaa. Enemmän on myös pitkäaikaistyöttömiä, joiden määrä ei missään vaiheessa ehtinyt vähentyä kriisiä edeltäneelle tasolle.
Enintään vuoden työttömänä olleiden korkeakoulutettujen määrien kehittyminen poikkeaa jälleen kaikista muista. Heidän määränsä on kasvanut nopeasti ja ylittää jo koronaa edeltäneen tason. Korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyys ei ole ehtinyt kunnolla laskea koronaa edeltäneestä tasostaan.
Taulukko 5: Työttömät (pois lukien lomautetut) työttömyyden keston ja koulutusasteen mukaan
Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut vuodessa yli 35 prosenttia
Vastavalmistuneiden työttömyys painui syksyllä 2022 koronakriisin helpotettua matalimmalle tasolleen vuoden 2008 jälkeen. Viimeisen vuoden ajan työttömyys on jälleen kohonnut ja muutos eroaa muista työttömistä. Korkeakoulutettujen vastavalmistuneiden työttömien määrä on kohonnut lähes lineaarisesti vuodentakaisesta, kaikkiaan 37 prosenttia. Heitä on jo yhtä paljon kuin ennen koronakriisiä. Myös muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut, mutta merkittävästi vähemmän, ja koronaa edeltäneeseen tasoon on vielä paljon matkaa.
Korkeakoulutettujen vastavalmistuneiden joukossa työttömyysmuutos on myös jakautunut. Ylemmän korkea-asteen suorittaneita on työttömänä jo selvästi enemmän kuin ennen koronakriisiä (katso kuvio 5), kun taas alemman korkea-asteen suorittaneiden työttömien määrä on vasta saavuttamassa aiemman tasonsa. Taulukko 6 esittää muutokset vuoden takaisesta.
Kokoaikaisesti lomautettuja vastavalmistuneita oli lokakuun lopussa kaikkiaan 256. Määrä on 2,5-kertainen vuodentakaiseen nähden. Suhteellinen muutos lomautettujen määrässä on samanlainen korkeakoulutetuilla ja muilla.
Kuvio 5: Työttömien määrä, ylemmän korkea-asteen suorittaneet vastavalmistuneet
Taulukko 6: Vastavalmistuneet työttömät koulutusasteen mukaan
Avoimia työpaikkoja on vähemmän – työllisyysaste alenee
Suomen työllisyys on pysynyt odotettua vahvempana, vaikka talouden kehitys ja näkymät ovat heikentyneet. Tilastokeskuksen mukaan (Työvoimatutkimus) työllisten määrän nousu on ainakin trendisarjan mukaan pysähtynyt. Lokakuun kausipuhdistettu luku viittaa siihen, että työllisyys kääntyi jo laskuun, mutta tämä tulkinta on epävarma ja voi vielä osoittautua vääräksi.
Ajatusta työllisyyden kääntymisestä laskuun tukee työllisyysasteiden muutos. Työllisyysasteet ovat viime kuukausina jo hieman alentuneet yleisimmin käytetyissä laajoissa ikäryhmissä (15–64, 20–64 ja 20–69).
Myös avoimien työpaikkojen määrän muutos kertoo siitä, että työmarkkinat ovat hiipumassa. Tilastokeskuksen mukaan avoimia työpaikkoja oli vuoden kolmannella neljänneksellä selvästi vähemmän kuin vuotta aiemmin ja jokseenkin saman verran kuin samaan aikaan vuonna 2019.
Samanlainen kuva välittyy TEM:in tiedoista, joiden mukaan ELY-toimistoissa oli lokakuussa yhtä paljon avoimia työpaikkoja kuin lokakuussa 2019. Määrä on yli 40 prosenttia pienempi vuotta ja kahta vuotta aiemmin.
Kuvio 6: Avoimet työpaikat ELY-keskuksissa
