Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastot kertovat ainakin seuraavaa syyskuun lopun työttömyys- ja lomautustilanteesta:
- Työttömiä ja kokoaikaisesti lomautettuja oli vajaat 29 940 enemmän kuin vuotta aiemmin.
- Kokoaikaisesti lomautettuja oli noin 19 120. Lisäys vuotta aiemmasta (1 440) tuli pääosin korkeakoulutetuista (vajaat 1 100). Lomautettujen määrä on lähinnä vakautunut kuluvan vuoden aikana.
- Työttömiä (pois lukien kokoaikaisesti lomautetut) oli noin 28 500 enemmän kuin vuotta aiemmin. Heistä korkeakoulutettuja oli runsaat 7 910.
- Työttömyyden nousussa ei näy taittumisen tai hidastumisen merkkejä. Käänteen ajoittuminen vuoden 2025 puolelle alkaa näyttää todennäköiselle.
- Korkeakoulutettujen työttömyys uhkaa nousta korkeimmilleen 10 vuoteen.
- Korkeakoulutettujen työttömyys on viimeisen kahden vuoden ajan kasvanut Uudellamaalla muuta maata ripeämmin. Kaikista työttömistä korkeakoulutetuista on Uudellamaalla 45 prosenttia.
Katsotaan seuraavaksi näitä teemoja hieman tarkemmin.
Lomautettujen määrä vähenee ja työttömien kasvaa
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli syyskuun lopussa hieman yli 279 700 työtöntä työnhakijaa (katso Taulukko 1 ja Kuvio 1). Työttömiä työnhakijoita oli nyt vajaat 29 940 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin syyskuussa 2023. Verrattuna vuotta aiempaan työttömien korkeakoulutettujen määrä on kasvanut noin 9 010 henkilöllä ja muiden kuin korkeakoulutettujen määrä vajaan 20 930 henkilön verran.
Kaksi kuukautta sitten näytti siltä, että työttömien työnhakijoiden määrän kasvu verrattuna edellisiin kuukausiin olisi hidastumassa ja ehkä jopa pysähtymässä. Elo- ja syyskuun tiedot kertovat, että näin hyvin asiat eivät sittenkään ole. Kausivaihtelusta puhdistettu työttömien määrä (Kuvio 1, paksu viiva) on pompahtanut uudelleen selvään nousuun.
Edellä mainitut työttömyysluvut sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli syyskuun lopussa noin 19 120 henkilöä, mikä on vajaat 1 440 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Lyhennettyä työviikkoa teki syyskuun lopulla 9 335 henkilöä. Se on 2 630 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Kausivaihtelusta puhdistettujen tietojen perusteella näyttää lyhennettyä työviikkoa tehneiden määrä on pysynyt epätavallisen korkeana, eikä ole vielä alkanut vähentyä.
Taulukko 1: Työttömien työnhakijoiden ja lomautettujen määrät
Kuvio 1: Työttömien työnhakijoiden määrä (sisältää kokoaikaisesti lomautetut)
Kuvio 2 esittää lomautettujen määrän kausivaihtelusta puhdistettuna. Käsitys lomautusten suunnasta tuntuu muuttuvan joka kuukausi. Edelleen näyttää siltä, että lomautettujen määrä saavutti huippunsa marraskuussa 2023 ja vakautui sen jälkeen. Välillä on näyttänyt siltä, että lomautettujen määrä on alkanut vähentyä, mutta nyt suunta vaikuttaa vaihtuneen pieneksi nousuksi. Tällainen hieman ristiriitainen suunnan tarkentuminen on normaalia, kun ollaan käännepisteen läheisyydessä.
Kuvio 2: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä (kausivaihtelusta puhdistettuna)
Taulukko 2: Kokoaikaisesti lomautetut koulutusasteen mukaan
Lomautettujen määrät ovat vuoden takaista suurempia sekä korkeakoulutetuilla (+1 097) että muilla kuin korkeakoulutetuilla (+342). Kummankin osalta nämä muutokset ovat pienentyneet selvästi viime kuukausina. Lomautusten kasvun painottuminen näin vahvasti korkeakoulutettuihin on uusi asia. Taulukko 2 näyttää, että korkeakoulutettujen lomautukset osuvat eniten alemman korkea-asteen suorittaneisiin. Muilla kuin korkeakoulutetuilla lomautukset koskevat eniten keskiasteen tutkinnon suorittaneita.
Taulukko 3 esittää lomautettujen määrät eräillä korkeakoulutettujen tutkinnon aloilla.
Taulukko 3: Kokoaikaisesti lomautetut suoritetun tutkinnon mukaan
Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Kuvio 3 näyttää työttömien määrän raakalukuina ja kausipuhdistettuna. Työttömyyden varsin suoraviivainen nousu on jatkunut, ehkä jopa aavistuksen vauhdittuen. Merkkejä nousun loivenemisesta tai sen pysähtymisestä ei ole. Sen vuoksi arvioimme, että työttömyys kohoaa lisää loppuvuoden aikana.
Kuvio 3: Työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)
Taulukko 4: Työttömät (pois lukien lomautetut) koulutusasteen mukaan
Työttömyyden alkoi kasvaa vuoden 2023 alussa ja nousu kiihtyi kesän 2023 aikana. Syyskuun 2024 lopussa työttömiä oli noin 260 580, mikä on vajaat 28 500 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso Taulukko 4). Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi runsaan 7 910 henkilön verran. Muita kuin korkeakoulutettuja oli syyskuun lopussa työttömänä hieman runsaat 20 580 enemmän kuin vuotta aiemmin. Varsinkin keskiasteen suorittaneiden työttömyys kasvaa. Myös pelkän perusasteen suorittaneiden työttömien määrä on kasvanut vuoden takaa.
Kuvio 4 esittää työttömien korkeakoulutettujen määrän, jonka nousu on kiihtynyt parin viime kuukauden aikana. Koronajakson korkein taso on ylittynyt jo selvästi. Vuoden 2016 korkeimpien tasojen saavuttaminen näytti vielä vähän aikaa sitten niin mahdottomalta, että sitä ei kannattanut erityisemmin edes pohtia. Syyskuun kohonneiden lukujen myötä tämän epämiellyttävän skenaarion toteutuminen alkaa kuitenkin näyttää melko vääjäämättömältä. Alemman korkea-asteen suorittaneilla trendin pisteluku kipusi jo täpärästi 2016 huipputason yläpuolelle, mutta ylemmän korkea-asteen suorittaneilla on vielä kiivettävää.
Korkeakoulutettuja oli syyskuussa työttömänä (kausipuhdistettujen lukujen mukaan) noin 12 250 enemmän kuin kevään 2022 lopulla, jolloin työttömien määrä oli alimmillaan koronakriisin jälkeen.
Kuvio 4: Työttömien korkeakoulutettujen määrä (ei sisällä lomautettuja)
Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyyden kehitys on ollut huomattavan erilaista kuin korkeakoulutettujen. Työttömien määrä pysyi pitkään verraten muuttumattomana ja alkoi selvemmin kasvaa vasta kesällä 2023 (katso Kuvio 5). Kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella arvioimme työttömien määrän kohonneen noin 28 400 henkilöllä vuoden 2022 lopun jälkeen. Korona-ajan korkeimpiin lukuihin on edelleen pitkä matka.
Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyyden kasvussa ei näy hidastumisen tai taittumisen merkkejä. Tämä on huono asia meidän kaikkien kannalta. Aikaisemmin työttömyys on alkanut ensin vähentyä muilla kuin korkeakoulutetuilla ja vasta joitakin kuukausia myöhemmin korkeakoulutetuilla. Jos työttömyys kasvaa lisää loppuvuoden aikana, kuten nyt näyttää, vuosi 2025 ehtii kulua pitkälle ennen kuin korkeakoulutettujen työttömyys alkaa hellittää.
Kuvio 5: Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)
Korkeakoulutettujen työttömyys on noussut enemmän Uudellamaalla kuin sen ulkopuolella
Tarkastellaan lopuksi korkeakoulutettujen työttömyyden alueellista kehitystä jakamalla Suomi karkeasti kahteen osaan, Uuteenmaahan ja muuhun Suomeen.
Kuviossa 6 työttömien määrä on skaalattu siten, että se saa keskimäärin arvon 100 vuonna 2019. Ennen koronakriisiä työttömyyden kehitys oli alueellisesti hyvin samankaltaista. Sen jälkeen näemme ainakin seuraavia eroja:
- Koronakriisin aikana korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi suhteellisesti enemmän Uudellamaalla.
- Koronakriisin helpotettua työttömyys kääntyi muualla Suomessa hyvin nopeasti tasaiseen laskuun. Uudellamaalla työttömyys pysyi vuoden verran uudella korkeammalla tasolla ennen kuin se alkoi vähentyä.
- Muualla Suomessa työttömien määrä väheni selvästi ja painui koronaa edeltäneen tason alapuolelle. Myös Uudellamaalla työttömien määrä väheni, mutta alimmillaankin se oli 10 prosenttia suurempi kuin vuonna 2019.
- Kesällä 2022 korkeakoulutettujen työttömyys alkoi jälleen kasvaa Uudellamaalla. Muualla Suomessa nousu alkoi vasta vuoden 2023 puolella.
- Muualla Suomessa korkeakoulutettujen työttömyys saavutti vasta nyt syyskuussa korona-ajan korkeimman tason. Uudellamaalla korkeakoulutettuja työttömiä on 17–18 prosenttia enemmän kuin pitkittyneenä korona-aikana (keväästä 2020 kesään 2021) keskimäärin.
Kuvio 6: Työttömät korkeakoulutetut, Uusimaa vs. muu Suomi (kausipuhdistettu, ei sisällä lomautettuja)
Korkeakoulutettujen työttömyys on siis parin vuoden ajan kasvanut Uudellamaalla selvästi muuta maata nopeammin. Uudellamaalla on nyt noin 45 prosenttia kaikista Suomen korkeakoulutetuista työttömistä. Ennen koronaa osuus oli 40 prosentin tuntumassa.
Miksi korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut enemmän Uudellamaalla kuin muualla? Yksi ilmeinen selitys on, että korkeakoulutettujen kokonaismäärä on kasvanut Uudellamaalla enemmän kuin muualla. Toinen syy liittyy toimialoihin ja koulutusaloihin. Tiedämme, että korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut eniten kaupallisella ja tekniikan alalla, tietoliikenteen ja tietotekniikan aloilla sekä taide- ja kulttuurialoilla. Näiden alojen työpaikkoja on suhteellisesti (ja ehkä myös absoluuttisesti) enemmän Uudellamaalla kuin muualla.
Mainitaan lopuksi pari keskeistä numeroa. Korkeakoulutettuja työttömiä oli syyskuussa Uudellamaalla noin 21 380 ja muualla Suomessa noin 25 750. Kummallakin alueella lisäystä vuotta aiemmasta kertyi 20 prosenttia.
Lisätietoja:
