Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan syyskuun lopussa oli lomautettuna vajaat 57 000 henkilöä, mikä on edelleen enemmän kuin koskaan aikaisemmin ennen koronapandemiaa. Vähennystä elokuusta oli 4 230 henkilöä eli 6,9 prosenttia.
Koronatartuntojen lisääntymisen vuoksi ei voida välttyä uusilta toimilta, joilla kansalaisten ja yritysten toimintaa rajoitetaan ainakin jossain määrin. Tällaiset rajoitukset väistämättä heikentävät työllisyyttä jonkin verran. Näin ollen myös kokoaikaiset lomautukset voivat kääntyä uudelleen nousuun. Eräissä ammateissa (esimerkiksi lentäjät ja lennonjohto) näin on käynytkin. Monilla tutkinnonaloilla lomautukset ovat vähentyneet niin niukasti, että niiden kääntyminen pieneen nousuun ei vaadi kovin suurta talouden käännettä. Huolena on, että koronakriisin pitkittyessä lomautusten kääntyminen uudelleen nousuun johtaa myös irtisanomisten kasvuun.
Kaikista kokoaikaisesti lomautetuista noin puolet on keskiasteen tutkinnon suorittaneita. Syyskuun lopussa heitä oli runsaat 28 600. Vähennystä kertyi kuukauden aikana hieman vajaat 1 600 henkilöä eli noin 5 prosenttia. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden lomautukset ovat vähentyneet, kun rajoituksia on purettu. Mahdollisten uusien rajoitusten takia lomautukset voivat lisääntyä uudelleen.
Perusasteen koulutuksen varassa olevia lomautettuja oli syyskuussa vajaat 7 800. Myös heitä on noin 5 prosenttia vähemmän kuin elokuussa.
Korkeakoulutettujen lomautukset vähenivät syyskuussa selvästi nopeammin kuin perus- ja keskiasteen suorittaneiden, hieman vajaat 12,5 prosenttia elokuusta. Nopeimmin lomautukset vähenivät ylemmän korkeakouluasteen (-17 prosenttia) ja tutkijakoulutuksen (-15,5 prosenttia) suorittaneilla.
Syyskuun lopussa korkeakoulutettuja oli kokoaikaisesti lomautettuna noin 11 700 (eli runsas viidennes kaikista lomautetuista), mikä on 1 665 vähemmän kuin kuukautta aiemmin. Lomautukset vähenevät nyt selvästi hitaammin myös korkeakoulutetuilla.
Korkeakoulutetuista lomautettuja oli edelleen eniten teknistaloudellisilla aloilla – insinöörejä (2 412), tradenomeja (1 517), diplomi-insinöörejä (1 149) ja ekonomeja (762). Lomautettuna oli paljon myös filosofian maistereita (humanistiset tieteet 369 ja luonnontieteet 206) sekä valtio- ja yhteiskuntatieteiden maistereita (217).
Verrattuna siihen kuukauteen, jolloin lomautettuja oli eniten, lomautukset ovat vähentyneet absoluuttisesti eniten teknistaloudellisilla aloilla: tradenomeilla (-3 002), insinööreillä (-2 550), diplomi-insinööreillä (-1 610) ja ekonomeilla (-1 520). Vähennys on valtava myös fysioterapeuteilla (- 1 222) ja filosofian maistereilla (humanistit ja luonnontieteilijät yhteensä 1 067). Muilla aloilla lomautettujen määrä ei ole vähentynyt yli tuhannella.
Suhteellisesti eniten lomautukset näyttävät kevään huipusta vähentyneen sosiaali- ja terveysalan tehtävissä: hammaslääkärit -98 %, toimintaterapeutit -93 %, sosionomit -88 %, fysioterapeutit -87 % sekä lääkärit ja lastentarhanopettajat (molemmat -86 %). Teknistaloudellisilla aloilla lomautusten vähentyminen huippuluvuista vaihtelee insinöörien runsaasta 51 prosentista tradenomien reiluun 66 prosenttiin.
Kokoaikaisten lomautusten niukka väheneminen koskee myös vastavalmistuneita (henkilöitä, jotka ovat saaneet tutkintonsa valmiiksi 12 edellisen kuukauden aikana).
Syyskuun lopussa oli lomautettuna 711 vastavalmistunutta (elokuussa 811). Määrä on noin kaksinkertainen finanssikriisin huippuun nähden. Lomautetuista puolet on korkeakoulutettuja. Ero kaikkiin lomautettuihin on suuri, sillä heistä noin viidesosa on korkeakoulutettuja.
Lisätietoja:
Tomi Husa
asiantuntija
tomi.husa@akava.fi
+358 44 3664 011