Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastot kertovat ainakin seuraavaa syyskuun lopun työttömyys- ja lomautustilanteesta:
- Työttömiä ja kokoaikaisesti lomautettuja oli vajaat 29 030 enemmän kuin vuotta aiemmin.
- Kokoaikaisesti lomautettuja oli noin 21 690, mikä on vajaat 500 enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäys tuli kokonaan korkeakoulutetuista, joita oli 1 167 enemmän. Lomautettujen määrä näyttää vakautuneen tänä vuonna.
- Työttömiä (pois lukien kokoaikaisesti lomautetut) oli vajaat 28 440 enemmän kuin vuotta aiemmin. Heistä korkeakoulutettuja oli noin 8 210.
- Työttömyyden nousussa ei näy taittumisen tai hidastumisen merkkejä. Käänteen ajoittuminen vuoteen 2024 näyttää hyvin epätodennäköiseltä.
- Korkeakoulutettujen työttömyys on lähellä nousta korkeimmilleen 10 vuoteen.
- Vastavalmistuneiden työttömyys kasvaa. Korkeakoulutetuilla se ylittää korona-ajan korkeimmat luvut. Ylemmän korkea-asteen suorittaneilla työttömyys lähestyy viimeisen vuosikymmenen korkeimpia lukuja ja ylittänee ne pian.
Katsotaan seuraavaksi näitä teemoja hieman tarkemmin.
Työttömyys kasvaa, lomautettujen määrä on vakautunut
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli lokakuun lopussa noin 285 100 työtöntä työnhakijaa (katso Taulukko 1 ja Kuvio 1). Työttömiä työnhakijoita oli nyt vajaat 29 030 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin lokakuussa 2023.
Vuotta aiempaan verrattuna työttömien korkeakoulutettujen määrä on kasvanut noin 9 375 henkilöllä ja muiden kuin korkeakoulutettujen määrä vajaan 19 560 henkilön verran. Kausivaihtelusta puhdistettu työttömien työnhakijoiden määrä (Kuvio 1, paksu viiva) on kääntynyt uudelleen selvään nousuun. Kesäkuukausina tilanne näytti tilapäisesti paljon myönteisemmältä.
Edellä mainitut työttömyysluvut sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli lokakuun lopussa 21 690 henkilöä, mikä on vajaat 500 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Lyhennettyä työviikkoa teki lokakuun lopulla 10 634 henkilöä. Se on 2 435 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Kausivaihtelusta puhdistettujen tietojen perusteella näyttää siltä, että lyhennettyä työviikkoa tehneiden määrä on pysynyt epätavallisen korkeana, eikä määrä ole vielä alkanut vähentyä.
Taulukko 1: Työttömien työnhakijoiden ja lomautettujen määrät
Kuvio 1: Työttömien työnhakijoiden määrä (sisältää kokoaikaisesti lomautetut)
Kuvio 2 esittää lomautettujen määrän kausivaihtelusta puhdistettuna. Käsitys lomautusten suunnasta näyttää muuttuvan joka kuukausi. Edelleen vaikuttaa siltä, että lomautettujen määrä saavutti huippunsa marraskuussa 2023 ja vakautui sen jälkeen. Välillä on näyttänyt siltä, että lomautettujen määrä on alkanut vähentyä. Nyt suunta vaikuttaa vaihtuneen pieneksi nousuksi. Tällainen suunnan tarkentuminen on normaalia, kun lähestytään käännepistettä.
Kuvio 2: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä (kausivaihtelusta puhdistettuna)
Taulukko 2: Kokoaikaisesti lomautetut koulutusasteen mukaan
Lomautettujen määrä on vuoden takaista suurempi vain korkeakoulutetuilla (+1 167). Sen sijaan muita kuin korkeakoulutettuja on lomautettuna vähemmän kuin vuosi sitten (-669). Se, että lomautusten kasvu tulee pelkästään korkeakoulutetuista, on poikkeuksellista. Jo kuukausi sitten havaitsimme uutena ja yllättävänä asiana, että lomautusten kasvu painottui vahvasti korkeakoulutettuihin.
Taulukko 2 näyttää, että korkeakoulutettujen lomautukset osuvat enemmän alemman korkea-asteen suorittaneisiin.
Taulukko 3 esittää lomautettujen määrät eräillä korkeakoulutettujen tutkinnon aloilla.
Taulukko 3: Kokoaikaisesti lomautetut suoritetun tutkinnon mukaan
Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Kuvio 3 näyttää työttömien määrän raakalukuina ja kausipuhdistettuna. Työttömyyden varsin suoraviivainen nousu on jatkunut. Merkkejä nousun loivenemisesta tai sen pysähtymisestä ei ole. Sen vuoksi arvioimme, että työttömyys kohoaa lisää loppuvuoden aikana.
Kuvio 3: Työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)
Taulukko 4: Työttömät (pois lukien lomautetut) koulutusasteen mukaan
Työttömyys alkoi kasvaa vuoden 2023 alussa ja nousu kiihtyi kesän 2023 aikana. Lokakuun 2024 lopussa työttömiä oli noin 263 300, mikä on vajaat 28 440 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso Taulukko 4). Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi noin 8 210 henkilön verran. Muita kuin korkeakoulutettuja oli lokakuun lopussa työttömänä hieman vajaat 20 230 enemmän kuin vuotta aiemmin. Varsinkin keskiasteen suorittaneiden työttömyys kasvaa. Myös pelkän perusasteen suorittaneiden työttömien määrä kasvaa.
Kuvio 4 näyttää, että työttömien korkeakoulutettujen määrä on noussut selvästi, jopa kiihtyen. Koronajakson korkein taso ylittyi kesällä. Vuoden 2016 korkeimpien tasojen saavuttaminen näytti silloin lähes mahdottomalta. Lokakuun tietojen valossa myötä tämän epämiellyttävän skenaarion toteutuminen alkaa kuitenkin näyttää vääjäämättömältä lähikuukausien aikana. Alemman korkea-asteen suorittaneilla trendi kipusi jo 2016 huipputason yläpuolelle, mutta ylemmän korkea-asteen suorittaneilla on onneksi vielä kiivettävää.
Korkeakoulutettuja oli lokakuussa työttömänä (kausipuhdistettujen lukujen mukaan) runsaat 13 000 eli noin 36 prosenttia enemmän kuin kevään 2022 lopulla, jolloin työttömien määrä oli alimmillaan koronakriisin jälkeen.
Kuvio 4: Työttömien korkeakoulutettujen määrä (ei sisällä lomautettuja)
Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyyden kehitys on ollut huomattavan erilaista kuin korkeakoulutettujen. Työttömien määrä pysyi pitkään verraten muuttumattomana ja alkoi selvemmin kasvaa vasta kesällä 2023 (katso Kuvio 5). Kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella arvioimme työttömien määrän kohonneen runsaalla 30 000 henkilöllä (15–16 prosenttia) vuoden 2022 lopun jälkeen. Korona-ajan korkeimpiin lukuihin on edelleen pitkä matka.
Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyyden kasvussa ei näy hidastumisen tai taittumisen merkkejä. Tämä on huono asia kaikkien kannalta. Aikaisemmin työttömyys on alkanut ensin vähentyä muilla kuin korkeakoulutetuilla ja vasta joitakin kuukausia myöhemmin korkeakoulutetuilla. Näyttää siltä, että työttömyys kasvaa lisää loppuvuoden aikana. Niinpä vuosi 2025 ehtii kulua melko pitkälle ennen kuin korkeakoulutettujen työttömyys alkaa hellittää.
Kuvio 5: Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)
Vastavalmistuneiden työttömyys kasvaa
Tarkastellaan lopuksi vastavalmistuneiden työttömyyden kehitystä.
Kesä- ja heinäkuun tilastot viittasivat siihen, että vastavalmistuneiden työttömyys olisi kääntynyt laskuun korkeakoulutettujen vedolla. Sen jälkeen julkaistut tiedot elokuusta lokakuuhun osoittavat, että näin iloisesti asiat eivät sitten kuitenkaan sujuneet. Keskikesän lupaava työttömyyden notkahtaminen oli eräänlainen tilastokummajainen, joka saattaa liittyä opiskelijoiden valmistumisten ajoittumiseen tavanomaisesta poikkeavaan kuukauteen. Tällaista esiintyy silloin tällöin ja tyypillisesti aivan samaan aikaan vuodesta (Kuviot 6 ja 7).
Vastavalmistuneita oli lokakuun lopussa työttömänä vajaat 13 560 henkilöä, mikä on noin 3 180 enemmän kuin vuotta aiemmin. Korkeakoulutettuja tästä lisäyksestä oli noin 1 220 ja muita kuin korkeakoulutettuja noin 1 960.
Vastavalmistuneiden työttömyys on kasvanut melko suoraviivaisesti vuoden 2023 alusta lähtien (Kuvio 6). Työttömien määrä on kuitenkin edelleen pienempi kuin korona-aikana korkeimmillaan.
Korkeakoulutettujen tilanne on kehnompi. Trendi ylittää jo korona-ajan lakipisteen. Näin on sekä alemman että ylemmän korkea-asteen suorittaneilla. Lisäksi ylemmän korkea-asteen suorittaneilla vastavalmistuneilla työttömien määrä (Kuvio 7) uhkaa pian ylittää myös aikaisemman, vuosien 2015 ja 2016 taitteeseen ajoittuneen edellisen huipun.
Merkkejä työttömyyden kääntymisestä laskuun ei ole.
Taulukko 5: Työttömät vastavalmistuneet (pois lukien lomautetut) koulutusasteen mukaan
Kuvio 6: Vastavalmistuneiden työttömyys (kausipuhdistettu, ei sisällä lomautettuja)
Kuvio 7: Työttömät vastavalmistuneet, ylempi korkea-aste (kausipuhdistettu)
