Työttömyys- ja lomautuskatsaus 4/2023: Työmarkkinoilla muhii käänne heikompaan

Työttömien määrän vakautuminen viime kuukausina piilottaa alleen ongelman. Siinä missä yli vuoden kestänyt työttömyys (pitkäaikaistyöttömyys) edelleen vähenee, enintään vuoden mittainen työttömyys kasvaa. Alle vuoden työttömänä olleita on jo yli 11 000 enemmän kuin vuosi sitten. Huolestuttavaa on myös, että lomautukset ovat kääntyneet nousuun syksyn jälkeen.

29.3.2023

Lyhytaikainen työttömyys ja lomautukset ovat nousussa

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastot helmikuulta paljastavat, että työttömyydessä ja lomautuksissa kytee muutos huonompaan suuntaan. Huolestuttavia ovat ainakin seuraavat seikat:

  • Kokoaikaisesti lomautettuja oli helmikuussa 24 279, mikä on noin 2 560 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kausivaihtelusta puhdistettuna lomautettujen määrä näyttää saavuttaneen pohjansa syyskuussa 2022 ja kääntyneen sen jälkeen nousuun.
  • Enintään vuoden työttömänä olleita (lomautetut pois lukien) oli helmikuun lopussa hieman runsaat 11 250 vuodentakaista enemmän (yhteensä noin 150 750). Työttömyyden kasvu näkyy myös alaryhmissä. Enintään 12 viikkoa työttömänä olleita oli 3 700 henkilöä enemmän, 13–26 viikkoa työttömänä olleita noin 2 100 henkilöä enemmän ja 27–52 viikkoa työttömänä olleita vajaat 5 450 henkilöä enemmän.
  • Työttömyyden kasvu koskee kaikissa edellä mainituissa ryhmissä sekä korkeakoulutettuja että muita kuin korkeakoulutettuja.
  • Korkeakoulutettuja oli helmikuussa työttömänä hieman eli noin 500 henkilöä enemmän kuin vuosi aiemmin.

Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen vähentynyt. Yli vuoden työttömänä olleita (lomautetut pois lukien) oli helmikuussa noin 83 030. Se on 16 220 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt enemmän kuin sitä lyhytkestoisempi työttömyys on kohonnut. Niinpä kaikkien työttömien määrä on edelleen vähentynyt vuoden takaisesta. Tämä ei tarkoita, että työttömyys olisi viime aikoina vähentynyt verrattuna edelliseen kuukauteen. Kokonaisuutena työttömyyden suunta on epäselvä.

Katsotaan seuraavaksi joitakin näistä teemoista hieman tarkemmin.

Työttömyyden suuntaa on edelleen vaikea tunnistaa

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli helmikuun 2023 lopussa hieman runsaat 258 000 työtöntä työnhakijaa. Se on noin 7 500 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin helmikuussa 2022. Verrattuna koronaviruspandemiaa edeltäneeseen aikaan (helmikuu 2020) työttömiä oli nyt noin 9 900 enemmän.

Kuva 1: Työttömien työnhakijoiden määrä (sisältää kokoaikaisesti lomautetut)

Kuva 1: Työttömien työnhakijoiden määrä (sisältää kokoaikaisesti lomautetut)

 

Edellä mainitut luvut sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli helmikuun lopussa yhteensä 24 279 henkilöä, mikä on noin 2 560 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vertailu 12 kuukauden takaiseen kuulostaa hyvältä, mutta antaa kuitenkin väärän käsityksen lomautusten suunnasta.

Kuva 2 näyttää kokoaikaisesti lomautettujen määrän kausivaihtelusta puhdistettuna. Näyttää siltä, että lomautettujen määrä oli matalimmillaan syyskuussa ja on sen jälkeen noussut runsaalla 5 000 henkilöllä. Havainto lomautusten kasvusta sopii sinänsä hyvin yhteen uutisiin yt- tai muutosneuvotteluiden yleistymisestä. Arvio nousun suuruudesta epäilemättä tarkentuu lähikuukausina. Kiinnostavaa on se, että lomautukset ovat nyt yleisempiä sekä korkeakoulutetuilla että muilla kuin korkeakoulutetuilla.

Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Heitä oli helmikuun lopussa noin 233 780, mikä on vajaat 4 970 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Ilman työpaikkaa olevien määrä on lähestynyt varsin nopeasti pandemiaa edeltänyttä aikaa (helmikuu 2020). Nyt ilman työpaikkaa oli runsaat 4 400 henkilöä enemmän kuin silloin. Korkeakoulutettuja työttömiä oli runsaat 1 250 enemmän kuin kolme vuotta aiemmin ja noin 500 enemmän kuin helmikuussa 2022.

Kuva 3 näyttää kausivaihtelusta puhdistetun työttömien määrän. Parin viime kuukauden tietojen perusteella työttömyyden suunta on hyvin epäselvä. Emme voi varmuudella sanoa, kasvaako työttömyys vai aleneeko se.

 

Kuva 2: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä (kausivaihtelusta puhdistettu)

Kuva 2: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä (kausivaihtelusta puhdistettu)

 

Kuva 3: Työttömien määrä kausipuhdistettuna (ei sisällä lomautettuja)

Kuva 3: Työttömien määrä kausipuhdistettuna (ei sisällä lomautettuja)

Pitkäaikaistyöttömyys vähenee, alle vuoden kestänyt työttömyys kohoaa

Kausipuhdistettu työttömyys on vajaan vuoden ajan pysynyt karkeasti ennallaan. Työttömyys kulkee kuitenkin hyvin erilaisia polkuja  sen keston mukaan vaihdellen. Aivan erityisesti pitkäaikaistyöttömyys vähenee, kun taas sitä lyhyempi työttömyys kasvaa.

Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli helmikuun lopussa noin 83 000 (jälleen ilman lomautettuja). Määrä on runsaat 16 200 henkilöä pienempi kuin vuotta aikaisemmin helmikuussa 2022. Kausipuhdistettujen lukujen perusteella (Kuva 4) pitkäaikaistyöttömyys on edelleen vähentynyt myös edellisiin kuukausiin verrattuna.

Enintään vuoden työttömänä olleita oli helmikuussa (kausipuhdistettuna) niukasti vajaat 150 000, mikä on runsaat 14 000 henkilöä enemmän kuin huhtikuussa, jolloin lukemat olivat matalimmillaan (ainakin) vuoden 2006 jälkeen. Vuotta aiempaan verrattuna enintään vuoden työttömänä olleita oli hieman runsaat 11 250 enemmän.

Pitkäaikaistyöttömyys todennäköisesti alenee lisää lähikuukausina, mutta alle vuoden mittainen työttömyys saattaa kohota lisää.

Kuva 4: Pitkäaikaistyöttömät ja muut työttömät (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)

Kuva 4: Pitkäaikaistyöttömät ja muut työttömät (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)

 

Kuva 5: Enintään vuoden kestänyt työttömyys (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)

Kuva 5: Enintään vuoden kestänyt työttömyys (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)

Enintään puoli vuotta työttömänä olleita on enemmän kuin vuotta aiemmin

Kuvassa 5 enintään vuoden työttömänä olleet on jaettu kahteen ryhmään. Toisessa työttömyys on kestänyt ainakin puoli vuotta (27–52 viikkoa) ja toisessa enintään puoli vuotta (0–26 viikkoa).

Näemme, että yli puolen vuoden (27–52 viikkoa) mittaiset työttömyydet kääntyivät selvään nousuun vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä. Nousu on jatkunut kuluvan vuoden aikana hieman loivempana. Vuoden 2022 lopulla huomattavan monen henkilön toukokuun vaiheilla alkanut työttömyys pitkittyi alle puolesta vuodesta yli puoleen vuoteen, ja he siirtyivät meidän jaottelussamme toiseen ryhmään. Vastaavasti pienempi joukko ihmisiä poistui ryhmästä työllistymisen takia tai sen vuoksi, että työttömyys venyi alle vuodesta yli vuoteen eli pitkäaikaistyöttömyydeksi.

Linjassa tämän selityksen kanssa kuva 5 näyttää, että enintään 26 viikkoa työttömänä olleiden määrä kääntyi laskuun lokakuun jälkeen. Tammi- ja helmikuussa suunta näyttäisi vaihtuneen taas nousuksi.

Lyhyehköt työttömyydet ovat laajemminkin kasvussa

Helmikuun tilastot kertovat, että työttömien määrät ovat nousussa jokseenkin kaikilla työttömyyden kestoilla pitkäaikaistyöttömiä lukuun ottamatta. Enintään 12 viikkoa työttömänä olleita oli kaikkiaan noin 66 250, mikä on 3 700 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Nousu näkyy erikseen enintään neljä viikkoa työttömänä olleilla (+1 745) ja 5–12 viikkoa työttömänä olleilla (+1 955). Edelleen 13–26 viikkoa työttömänä olleita oli yhteensä hieman vajaat 41 900 eli noin 2 100 enemmän kuin helmikuussa 2022. Yli 6 kuukautta, mutta enintään vuoden työttömänä olleita oli hieman yli 42 600, mikä on vajaat 5 450 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Korkeakoulutetuilla enintään 12 viikon työttömyyksien nousu on selvemmin havaittavissa kuin muilla (Kuva 6).

 

Kuva 6: Enintään 12 viikkoa jatkunut korkeakoulutettujen työttömyys (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)

Kuva 6: Enintään 12 viikkoa jatkunut korkeakoulutettujen työttömyys (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)

Lisätietoja:

Pasi Sorjonen

pääekonomisti

+358505575271

Tomi Husa

asiantuntija

+358 44 3664 011

Vesa Saarinen

Tuottaja

050 3723473

Lue lisää aiheesta