Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastot kertovat ainakin seuraavaa maaliskuun lopun työttömyys- ja lomautustilanteesta:
- Työttömiä ja kokoaikaisesti lomautettuja oli runsaat 34 100 enemmän kuin vuotta aiemmin.
- Kokoaikaisesti lomautettuja oli 26 960 eli noin 6 830 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lomautukset vähenivät korkeakoulutetuilla noin 700 ja muilla 6 130 henkilöllä.
- Työttömiä (pois lukien kokoaikaisesti lomautetut) oli vajaat 41 100 enemmän kuin vuotta aiemmin. Heistä korkeakoulutettuja oli noin 11 750.
- Työttömyyden nousussa ei näy taittumisen tai hidastumisen merkkejä. Työttömien korkeakoulutettujen lukumäärä on ennätyksellisen suuri.
- Uusia työttömyysjaksoja on muilla kuin korkeakoulutetuilla alkanut lokakuusta 2024 lähtien aiempaa vähemmän. Avoimien työpaikkojen puute pitää kuitenkin työttömyyden nousussa.
- Vastavalmistuneiden työttömyys kasvaa. Korkeakoulutetuilla se ylittää korona-ajan korkeimmat luvut. Ylemmän korkea-asteen suorittaneilla työttömyys on korkeimmillaan vajaan kahden vuosikymmenen tilastohistorian aikana.
Katsotaan seuraavaksi näitä teemoja hieman tarkemmin.
Lomautukset vähenevät, mutta työttömyyden kasvu on jatkunut
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli maaliskuun lopussa noin 320 240 työtöntä työnhakijaa (katso taulukko 1 ja kuvio 1). Työttömiä työnhakijoita oli runsaat 34 100 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin maaliskuun 2024 lopussa.
Vuotta aiempaan verrattuna työttömien korkeakoulutettujen määrä kasvoi noin 11 050 henkilöllä ja muiden kuin korkeakoulutettujen määrä vajaan 23 200 henkilön verran. Kausivaihtelusta puhdistettu työttömien työnhakijoiden määrä (kuvio 1, paksu viiva) on edelleen noussut.
Edellä mainitut työttömyysluvut sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli maaliskuun lopussa 26 960 henkilöä. Lomautettujen määrä väheni 6 830 henkilön verran vuotta aiemmasta. Vähennys on ollut viime kuukausina aiempaa suurempi. Emme tiedä, kuinka moni lomautetuista palasi töihin ja kuinka moni joutui työttömäksi.
Lyhennettyä työviikkoa teki maaliskuun lopulla vajaat 13 030 henkilöä. Se on noin 2 410 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Kausivaihtelusta puhdistetut tiedot näyttävät, että lyhennettyä työviikkoa tehneiden määrä on pysynyt epätavallisen korkeana, eikä määrä ole vielä merkittävästi vähentynyt.
Taulukko 1: Työttömien työnhakijoiden ja lomautettujen määrät
Kuvio 1: Työttömien työnhakijoiden määrä (sisältää kokoaikaisesti lomautetut)
Kuvio 2 esittää lomautettujen määrän kausivaihtelusta puhdistettuna. Edelleen näyttää siltä, että lomautettujen määrä saavutti lakipisteensä marraskuussa 2023 ja on sen jälkeen vähentynyt varsin hitaasti. Lomautettujen määrä oli maaliskuussa vuoden takaista pienempi sekä korkeakoulutetuilla (-701) että etenkin muilla kuin korkeakoulutetuilla (-6 129). Lomautukset vähenivät kaikilla koulutusasteilla.
Kuvio 2: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä (kausivaihtelusta puhdistettuna)
Taulukko 2: Kokoaikaisesti lomautetut koulutusasteen mukaan
Taulukko 3 esittää lomautettujen määrät valituilla korkeakoulutettujen tutkinnonaloilla.
Taulukko 3: Kokoaikaisesti lomautetut suoritetun tutkinnon mukaan
Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Kuvio 3 näyttää työttömien määrän raakalukuina (ohut viiva) ja kausipuhdistettuna (paksu viiva). Viimeisen puolen vuoden aikana työttömyys on kasvanut enemmän kuin sitä edellisen puolen vuoden aikana. Merkkejä nousun pysähtymisestä ei ole. Lähikuukausien aikana työttömyys kohoaa todennäköisesti ainakin jonkin verran lisää.
Kuvio 3: Työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)
Taulukko 4: Työttömät (pois lukien lomautetut) koulutusasteen mukaan
Maaliskuun 2025 lopussa työttömiä oli 293 410, mikä on vajaat 41 100 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso taulukko 4). Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi noin 11 750 henkilöllä. Muita kuin korkeakoulutettuja oli maaliskuun lopussa työttömänä noin 29 320 enemmän kuin vuotta aiemmin. Varsinkin keskiasteen suorittaneiden työttömyys on kasvanut. Myös pelkän perusasteen suorittaneiden työttömien määrä kasvaa, mutta heitä on ylipäätään työttömänä paljon vähemmän.
Kuvio 4 näyttää, että työttömien korkeakoulutettujen määrä on noussut kiihtyvällä tahdilla. Viime marraskuussa työttömien määrä ylitti myös vuoden 2016 korkeimmat tasot, kun tarkastellaan kausivaihtelusta puhdistettuja lukuja (paksu viiva). Tämän jälkeen työttömyys on noussut vielä huomattavasti lisää. Hidastumisesta ei ole merkkejä, pikemminkin nousu on kiihtymässä.
Korkeakoulutettuja oli maaliskuun lopussa työttömänä noin 19 350 enemmän kuin kolme vuotta sitten maaliskuussa 2022.
Kuvio 4: Työttömien korkeakoulutettujen määrä (ei sisällä lomautettuja)
Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys alkoi selvemmin kasvaa vasta kesällä 2023 (katso kuvio 5). Kahden vuoden aikana maaliskuun 2023 jälkeen työttömien määrä on kohonnut 43 820 henkilöllä. Korona-ajan korkeimmat luvut ylittyvät jo.
Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyyden kasvussa ei näy lupaavia hidastumisen tai taittumisen merkkejä, paremminkin kasvu näyttää kiihtyneen. Tämä on huono asia kaikkien kannalta. Aikaisemmin työttömyys on alkanut ensin vähentyä muilla kuin korkeakoulutetuilla ja vasta joitakin kuukausia myöhemmin korkeakoulutetuilla. Näyttää siltä, että muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys kasvaa lisää lähikuukausien aikana. Jos näin käy, korkeakoulutettujen työttömyyden hellittäminen saattaa venyä kesään asti ja huonossa tapauksessa sen yli.
Kuvio 5: Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)
Taulukko 5 esittää työttömien korkeakoulutettujen määrät suoritetun tutkinnon mukaan.
Taulukko 5: Työttömät korkeakoulutetut suoritetun tutkinnon mukaan
Jotain lupaavaakin
Työttömyystilastot ovat pääosin melko synkkää luettavaa. Kuukausi sitten löytyi kuitenkin yksittäinen valon kajastus, mutta on liian varhaista arvioida, onko kyseessä pysyvä muutos. Hyvä uutinen on, että sama valon häivähdys näkyy edelleen: uusien alkaneiden työttömyyksien määrässä. Kyse on työttömyysjaksoista, jotka ovat jatkuneet enintään neljä viikkoa. Koska tilasto työttömien määristä kuvaa aina kunkin kuukauden lopun tilannetta, nämä työttömyydet ovat lyhyen kestonsa vuoksi alkaneet kyseisen kalenterikuukauden aikana.
Kuvio 6 näyttää, että lokakuusta 2024 lähtien (eli nyt jo puolen vuoden ajan) uusia työttömyysjaksoja on alkanut vähemmän kuin sitä edeltäneen puolentoista vuoden aikana. Hyvässä tapauksessa työnantajien suurin tarve vähentää työvoimaa saattaa olla jo takanapäin. Jos asia on todella näin, uusia työttömiä tulee myös lähikuukausina vuodentakaista vähemmän. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että työttömyys kääntyisi laskuun. Työttömien kokonaismäärä saattaa nimittäin edelleen kasvaa, mikäli avoimien työpaikkojen määrä pysyy vähäisenä.
Uusien työttömyysjaksojen väheneminen koskee toistaiseksi vain muita kuin korkeakoulutettuja. Heidän osaltaan tilanne näyttää lupaavalta, sillä alkavien työttömyyksien määrä sivuaa viimeksi kuluneen vuosikymmenen matalimpia lukuja.
Korkeakoulutettujen osalta näyttää siltä, että alkavien työttömyyksien määrä on vakautumassa. Määrä ei näytä vähenevän, mutta ei myöskään kasvavan. Heiluntaa on kuitenkin sen verran, että suunnan tunnistaminen luotettavasti on vaikeaa.
Kuvio 6: Enintään neljä viikkoa työttömänä olleiden määrä (ei sisällä lomautettuja)
Vastavalmistuneiden työttömyys jatkaa kasvussa
Tarkastellaan lopuksi vastavalmistuneiden työttömyyttä. Vastavalmistuneella tarkoitetaan tässä henkilöä, joka on suorittanut tutkinnon viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Työttömäksi joutunut henkilö on voinut olla valmistumisensa jälkeen töissä usean kuukauden ajan, mutta luokitellaan silti vastavalmistuneeksi.
Vastavalmistuneita oli maaliskuun lopussa työttömänä noin 17 780 henkilöä, mikä on vajaat 5 940 enemmän kuin vuotta aiemmin. Korkeakoulutettuja tästä lisäyksestä oli 1 444 ja muita kuin korkeakoulutettuja 4 494.
Vastavalmistuneiden työttömyys on kasvanut varsin nopeasti, viimeisen puolen vuoden aikana jopa kiihtyen (kuvio 7). Työttömien määrä ylittää korona-ajan korkeimmat määrät, mutta sitä aiempaan vuoden 2015 lopun huippuun on vielä matkaa roimasti, noin 2 700 henkilön verran.
Korkeakoulutettujen tilanne on kehnompi. Kesän jälkeinen työttömyyden kasvu on ollut hyvin ripeää, eikä merkkejä nousun pysähtymisestä ole. Työttömyyden trendi ylittää paitsi korona-ajan lakipisteen nyt myös aikaisemman, vuosien 2015 ja 2016 taitteeseen ajoittuneen edellisen huipun. Ylemmän korkea-asteen suorittaneilla (kuvio 8) työttömyys ylittää jo selvästi vuoden 2015 korkeimman tason. Alemman korkea-asteen suorittaneilla työttömyys lähenee vuoden 2015 korkeinta tasoa ja saattaa ylittää sen jo parin seuraavan kuukauden aikana.
Taulukko 7: Työttömät vastavalmistuneet (pois lukien lomautetut) koulutusasteen mukaan
Kuvio 7: Vastavalmistuneiden työttömyys (kausipuhdistettu, ei sisällä lomautettuja)
Kuvio 8: Työttömät vastavalmistuneet, ylempi korkea-aste (kausipuhdistettu)
Lisätietoja:
