Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastot kertovat ainakin seuraavaa heinäkuun lopun työttömyys- ja lomautustilanteesta:
- Työttömiä ja kokoaikaisesti lomautettuja oli runsaat 27 240 enemmän kuin vuotta aiemmin.
- Kokoaikaisesti lomautettuja oli 20 890 eli vajaat 2 500 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Lomautettujen määrä on kääntynyt jo loivaan laskuun.
- Työttömiä (pois lukien kokoaikaisesti lomautetut) oli vajaat 24 760 enemmän kuin vuotta aiemmin. Heistä korkeakoulutettuja oli noin 6 200.
- Korkeakoulutettujen työttömyys ylitti korona-ajan korkeimman määrän. Heinäkuussa oli 157 korkeakoulutettua työtöntä enemmän kuin neljä vuotta sitten heinäkuussa 2020.
- Vastavalmistuneiden työttömyys näyttää kääntyneen laskuun kesä-heinäkuun aikana. Tämä koskee lähinnä korkeakoulutettuja ja erityisesti ylemmän korkea-asteen suorittaneita.
Katsotaan seuraavaksi näitä teemoja hieman tarkemmin.
Lomautettujen määrä vähenee ja työttömien kasvaa
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli heinäkuun lopussa 305 992 työtöntä työnhakijaa (katso taulukko 1 ja kuvio 1). Kolmensadan tuhannen työttömän raja ylittyi, edellisen kerran niin tapahtui tasan kolme vuotta sitten vuonna 2021.
Työttömiä työnhakijoita oli nyt runsaat 27 240 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin heinäkuussa 2023. Verrattuna vuotta aiempaan korkeakoulutettujen työttömien määrä on kasvanut noin 7 440 henkilöllä ja muiden kuin korkeakoulutettujen määrä noin 19 800 henkilön verran.
Kuvio 1 näyttää, että vaikka työttömien työnhakijoiden määrä on edelleen kasvanut heinäkuusta 2023, sen kasvu näyttää jo pysähtyneen (kausivaihtelusta puhdistettuna, paksu viiva). Tämä arvio on kuitenkin toistaiseksi epävarma ja se voi muuttua herkästi sitä mukaa, kun saamme lisää havaintoja lähikuukausilta.
Edellä mainitut työttömyysluvut sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli heinäkuun lopussa 20 890 henkilöä, mikä on vajaat 2 500 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Lyhennettyä työviikkoa teki heinäkuun lopulla hieman yli 7 900 henkilöä. Se on vajaat 3 180 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Kausivaihtelusta puhdistettujen tietojen perusteella näyttää siltä, että lyhennettyä työviikkoa tehneiden määrä on vähentynyt niukasti kesän aikana. Vielä ei kuitenkaan varmuudella voida sanoa, että kasvu on kääntynyt laskuun.
Taulukko 1: Työttömien työnhakijoiden ja lomautettujen määrät
Kuvio 1: Työttömien työnhakijoiden määrä (sisältää kokoaikaisesti lomautetut)
Kuvio 2 esittää lomautettujen määrän kausivaihtelusta puhdistettuna. Näyttää siltä, että lomautettujen määrä saavutti viimeisimmän korkeimman lukunsa marraskuussa 2023, vakautui sen jälkeen ja on kesän aikana vähentynyt. Arvioimme, että heinäkuun lopussa lomautettuja oli runsaat 5 500 vähemmän kuin marraskuun 2023 huipulla. Odotamme lomautusten vähenevän lisää syksyn aikana, kun talouden elpyminen vahvistuu.
Kuvio 2: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä (kausivaihtelusta puhdistettuna)
Taulukko 2: Kokoaikaisesti lomautetut koulutusasteen mukaan
Lomautettujen määrät ovat vuoden takaista suurempia sekä korkeakoulutetuilla (+1 235) että muilla kuin korkeakoulutetuilla (+1 254), mutta kummankin osalta lisäykset ovat paljon pienempiä kuin vain muutama kuukausi sitten. Taulukko 2 näyttää, että korkeakoulutettujen lomautukset ja niiden määrän nousu painottuvat alemman korkea-asteen suorittaneisiin. Muilla kuin korkeakoulutetuilla lomautukset koskevat eniten keskiasteen tutkinnon suorittaneita.
Seuraamme lomautusten määriä säännöllisesti myös valikoiduilla tutkinnon aloilla (katso taulukko 3). Lomautukset kasvoivat heinäkuussa vuodentakaisesta eniten insinööreillä (+515 henkilöä) ja diplomi-insinööreillä (+199 henkilöä), arkkitehdeillä (+64 henkilöä) ja tradenomeilla (+63 henkilöä).
Taulukko 3: Kokoaikaisesti lomautetut suoritetun tutkinnon mukaan
Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Kuvio 3 näyttää työttömien määrän raakalukuina ja kausipuhdistettuna. Työttömyys on kasvanut viime kuukausina lisää. Trendi on nouseva, ja merkit nousun loivenemisesta saati sen pysähtymisestä puuttuvat tyystin.
Kuvio 3: Työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)
Taulukko 4: Työttömät (pois lukien lomautetut) koulutusasteen mukaan
Työttömyyden nousu alkoi kiihtyä kesän 2023 aikana. Heinäkuun 2024 lopussa työttömiä oli 285 100, mikä on vajaat 24 760 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso taulukko 4). Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi runsaan 6 200 henkilön verran. Muita kuin korkeakoulutettuja oli heinäkuun lopussa työttömänä hieman runsaat 18 550 enemmän kuin vuotta aiemmin. Varsinkin keskiasteen suorittaneiden työttömyys kasvaa. Myös pelkän perusasteen suorittaneiden työttömien määrä on kasvanut heinäkuusta 2023.
Kuvio 4 esittää korkeakoulutettujen työttömien määrän. Se on jatkanut varsin suoraviivaista ja nopeaa nousuaan. Heinäkuussa se ylitti koronajakson korkeimman tason (heinäkuu 2020) 157 henkilöllä. Kausipuhdistettujen lukujen mukaan korkeakoulutettuja oli nyt työttömänä noin 9 760 enemmän kuin huhtikuussa 2022, jolloin työttömien määrä oli alimmillaan koronakriisin jälkeen.
Korkeakoulutettujen työttömien määrä on noussut suhteellisesti eniten teknistaloudellisilla aloilla, luonnontieteilijöillä sekä taide- ja kulttuurialoilla.
Kuvio 4: Korkeakoulutettujen työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)
Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyyden kehitys on ollut huomattavan erilaista kuin korkeakoulutettujen. Työttömien määrä pysyi pitkään verraten muuttumattomana ja alkoi selvemmin kasvaa vasta kesällä 2023 (katso kuvio 5). Kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella arvioimme työttömien määrän kohonneen noin 22 080 henkilöllä vuoden 2022 lopun jälkeen. Korona-ajan huippuun on edelleen matkaa vajaan 22 000 työttömän verran.
Ennusteet Suomen taloudesta povaavat aktiviteetin vahvistuvan kuluvan vuoden jälkipuoliskolla. Ennusteiden toteutuessa työllisyyden pitäisi parantua ja työttömyyden vähentyä joidenkin kuukausien tai kenties puolen vuoden viipeellä. Työttömyyden väheneminen näkyy aikanaan todennäköisesti ensin muiden kuin korkeakoulutettujen kohdalla, mikä puolestaan ennakoi ainakin muutaman kuukauden ajanjaksolla käännettä korkeakoulutettujen työttömyydessä.
Kuvio 5: Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)
Vastavalmistuneiden työttömyys näyttää kääntyneen laskuun
Olemme seuranneet hieman huolestuneina vastavalmistuneiden työttömyyden kasvua viimeksi kuluneen puolentoista vuoden ajan. Viime kuukausien tilastotiedot viittaavat ilahduttavasti siihen, että vastavalmistuneiden työttömyys näyttää kääntyneen niukkaan, toistaiseksi hieman vaikeasti havaittavaan laskuun jo toukokuussa (kuvio 6). Korkeakoulutetuilla tämä käänne on havaittavissa selvemmin kuin muilla.
Korkeakoulutettujen vastavalmistuneiden työttömyyden väheneminen näkyy toistaiseksi vain ylemmän korkea-asteen suorittaneiden kohdalla. Heidän joukossaan työttömien määrän arvioidaan vähentyneen noin sadalla kolmen kuukauden aikana.
Alemman korkea-asteen suorittaneiden vastavalmistuneiden työttömyys näyttää olevan saavuttamassa lakipisteensä ja mahdollisesti kääntyvän laskuun lähikuukausien aikana. Tähän viittaa työttömyyden trendin nousujohteisen käyrän viimeaikainen taittuminen melko lailla vaakasuoraksi.
Kuvio 6: Vastavalmistuneiden työttömyys (kausipuhdistettu, ei sisällä lomautettuja)
Kuvio 7: Työttömät vastavalmistuneet, ylempi korkea-aste (kausipuhdistettu)
Lisätietoja:
