Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastot kertovat ainakin seuraavaa elokuun lopun työttömyys- ja lomautustilanteesta:
(1) Työttömiä ja kokoaikaisesti lomautettuja oli noin 31 390 enemmän kuin vuotta aiemmin.
(2) Kokoaikaisesti lomautettuja oli noin 14 240 eli lähes 2 830 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lomautukset vähenivät korkeakoulutetuilla vajaan 860 ja muilla noin 1 970 henkilön verran.
(3) Työttömiä (pois lukien kokoaikaisesti lomautetut) oli 34 365 enemmän kuin vuotta aiemmin ja tästä lisäyksestä korkeakoulutettuja oli noin 9 270.
(4) Lähes 87 prosenttia työttömyyden lisäyksestä vuoden aikana on pitkäaikaistyöttömyyden kasvua. Muilla kuin korkeakoulutetuilla osuus on peräti 96 prosenttia. Alle vuoden jatkunut työttömyys on alkanut vähentyä.
(5) Työttömyyden nousu on hidastunut selvästi viimeisen puolen vuoden ja erityisesti viimeisen kolmen kuukauden aikana. Työttömyys kasvaa aiempaa hitaammin sekä korkeakoulutetuilla että erityisesti muilla.
(6) Uusia työttömyysjaksoja on muilla kuin korkeakoulutetuilla alkanut lokakuusta 2024 lähtien aiempaa vähemmän ja viime kuukausina jopa vähiten kahteen vuosikymmeneen.
(7) Vuoden sisällä valmistuneiden työttömyys väheni touko-heinäkuussa, mutta palasi nousu-uralle elokuussa. Vuoden sisällä valmistuneita korkeakoulutettuja oli elokuussa vähemmän työttömänä kuin talvella.
Katsotaan seuraavaksi näitä teemoja hieman tarkemmin.
Työttömyyden kasvu hidastuu ja lomautukset vähenevät
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli elokuun lopussa vajaat 311 000 työtöntä työnhakijaa (katso taulukko 1 ja kuvio 1). Työttömiä työnhakijoita oli noin 31 390 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin elokuun 2024 lopussa.
Työttömien korkeakoulutettujen määrä kasvoi vuoden takaisesta noin 8 410 henkilöllä ja muiden kuin korkeakoulutettujen määrä runsaan 23 120 henkilön verran. Kausivaihtelusta puhdistettu työttömien työnhakijoiden määrä (kuvio 1, paksu viiva) on viime kuukausina noussut selvästi aiempaa hitaammin. Nousu ei kuitenkaan ole vielä pysähtynyt, toisin kuin vain kuukausi sitten vaikutti.
Edellä mainitut tiedot työttömien työnhakijoiden määrästä sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli elokuun lopussa noin 14 340 henkilöä. Lomautettujen määrä väheni lähes 2 830 henkilön verran vuotta aiemmasta.
Lyhennettyä työviikkoa teki elokuun lopulla noin 9 030 henkilöä. Se on hieman vajaat 190 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Lyhennettyä työviikkoa tekeviä on edelleen epätavallisen paljon. Kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella heidän lukumääränsä oli korkeimmillaan vuoden 2024 lopulla ja talvella 2025. Toukokuusta lähtien lyhennettyä työviikkoa tekevien määrä on ollut vuoden alkua matalampi ja verraten vakaa.
Taulukko 1: Työttömien työnhakijoiden ja lomautettujen määrät
Kuvio 1: Työttömien työnhakijoiden määrä (sisältää kokoaikaisesti lomautetut)
Kuvio 2 esittää lomautettujen määrän sekä kausivaihtelusta puhdistettuna että ilman puhdistusta. Lomautettujen määrä on jo ohittanut lakipisteensä, jonka tarkkaa ajankohtaa on edelleen vaikea tunnistaa. Ainakin viime syksystä lähtien lomautettujen määrä on vähentynyt hitaasti ja kangerrellen. Lomautettujen määrä oli elokuussa vuoden takaista pienempi paitsi korkeakoulutetuilla (-857) ja muilla kuin korkeakoulutetuilla (-1 972) myös kaikilla tarkastelluilla koulutusasteilla.
Katsauksen lopussa taulukko 6 esittää yksityiskohtaisemmat tiedot lomautettujen määristä suoritetun korkeakoulututkinnon mukaan.
Kuvio 2: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä (kausivaihtelusta puhdistettuna)
Taulukko 2: Kokoaikaisesti lomautetut koulutusasteen mukaan
Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Elokuun lopussa työttömiä oli vajaat 296 790, mikä on 34 365 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso taulukko 3). Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi vuoden takaisesta 9 270 henkilön verran. Tämä on pienin vuosimuutos marraskuun 2024 jälkeen. Muita kuin korkeakoulutettuja oli elokuun lopussa työttömänä vajaat 25 100 enemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä on pienin vuosimuutos viime joulukuun jälkeen.
Taulukko 3: Työttömät (pois lukien lomautetut) koulutusasteen mukaan
Kuvio 3 näyttää työttömien määrän raakalukuina (ohut viiva) ja kausivaihtelusta puhdistettuna (paksu trendiviiva). Trendin perusteella on selvää, että työttömyyden nousu on hidastunut merkittävästi kuluvan vuoden ja erityisesti viime kuukausien aikana. Kuukausi sitten ehti jo hetken näyttää siltä, että työttömien määrä ei olisi heinäkuussa enää kasvanut parista edellisestä kuukaudesta. Elokuun lukujen perusteella tilanne ei sittenkään ole näin lupaava. Nousun huomattavan hidastumisen voi silti havaita.
Kuvio 3: Työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)
Kuvio 4: Työttömien korkeakoulutettujen määrä (ei sisällä lomautettuja)
Kuvio 4 näyttää, että työttömien korkeakoulutettujen määrä on edelleen kasvanut. Elokuussa työttömiä korkeakoulutettuja oli 5 640 enemmän kuin yhdeksän vuotta sitten elokuussa 2016, johon työttömien määrän aiempi ennätys ajoittuu.
Korkeakoulutettujen työttömyyden nousutahti on hidastunut selvästi kuluvan vuoden aikana ja erityisesti viime kuukausina. Kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella (paksu viiva) voidaan laskea, että viimeisen puolen vuoden aikana korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi 3 490 henkilöllä, mutta sitä edellisen puolen vuoden aikana paljon enemmän, lähes 6 100 henkilöllä. Samoin voimme havaita, että viimeisen kolmen kuukauden aikana korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut vähemmän (arviolta 1 370) kuin sitä edeltäneen kolmen kuukauden aikana (noin 2 120).
Tiedot työttömien määristä suoritetun korkeakoulututkinnon mukaan löytyvät taulukosta 7 katsauksen lopussa.
Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys (katso kuvio 5) on viimeisen puolen vuoden aikana kasvanut kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella 8 800 henkilöllä. Se on merkittävästi vähemmän kuin runsaan 16 400 työttömän lisäys sitä edeltäneellä puolen vuoden jaksolla. Viimeisen kolmen kuukauden aikana työttömien määrä on kasvanut arviolta 2 870 henkilöllä, mikä on selvästi pienempi muutos kuin 5 930 työttömän lisäys sitä edellisen kolmen kuukauden aikana.
Edellä mainitut luvut kertovat kiistattomasti, että muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyyden kasvu on hidastunut huomattavan paljon. Nousu ei kuitenkaan ole vielä pysähtynyt, saati kääntynyt kauan odotettuun laskuun.
Kuvio 5: Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)
Uusia työttömyysjaksoja on melko vähän – pitkäaikaistyöttömyys riivaa
Olemme jo useassa katsauksessa kertoneet, että uusia työttömyysjaksoja alkaa muilla kuin korkeakoulutetuilla aiempaa vähemmän. Tämä pitää edelleen paikkansa.
Kyse on uusien alkaneiden työttömyyksien määrästä. Tällä tarkoitamme työttömyyksiä, jotka ovat toistaiseksi ehtineet jatkua vasta enintään neljä viikkoa. Koska tilasto työttömien määristä kuvaa aina kunkin kuukauden lopun tilannetta, nämä työttömyydet ovat lyhyen kestonsa vuoksi alkaneet kyseisen kalenterikuukauden aikana.
Kuvio 6 näyttää, että lokakuusta 2024 lähtien, eli nyt jo lähes vuoden ajan, uusia työttömyysjaksoja on muilla kuin korkeakoulutetuilla alkanut vähemmän kuin sitä edeltäneen noin puolentoista vuoden aikana. Itse asiassa uusia työttömyyksiä alkaa tällä hetkellä vähiten noin 20 vuoteen.
Tulkitsemme tämän siten, että työnantajien suurin tarve vähentää työvoimaa alkaa olla jo takanapäin. Työttömien kokonaismäärä kuitenkin kasvaa edelleen, koska avoimia työpaikkoja on vähän ja nykyisten työttömien on vaikea löytää töitä. Työttömyysjaksojen pitkittyminen pitää työttömyyden korkeana.
Uusien työttömyysjaksojen väheneminen koskee toistaiseksi lähinnä muita kuin korkeakoulutettuja. Korkeakoulutetuilla alkavien työttömyyksien määrä on viime kuukausina vähentynyt lupaavasti, mutta erityisen matalaksi se ei vielä ole painunut.
Kuvio 6: Enintään 4 viikkoa työttömänä olleet, muut kuin korkeakoulutetut (ei sisällä lomautettuja)
Taulukko 4 ja kuvio 7 esittävät työttömien määrän jaoteltuna karkeasti työttömyyden keston mukaan. Elokuun lopun noin 297 000 työttömästä vajaat 126 000 oli pitkäaikaistyöttömiä, kun taas hieman yli 171 000 henkilön työttömyys oli jatkunut alle vuoden. Vaikka alle vuoden työttömänä olleita on lukumääräisesti enemmän kuin pitkäaikaistyöttömiä, heitä ei kuitenkaan ole poikkeuksellisen paljon, toisin kuin pitkäaikaistyöttömiä.
Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut varsin tasaisesti. Alle vuoden työttömänä olleiden määrä sen sijaan kääntyi laskuun ennen kesää. Tähän on kaksi selitystä. Alkavia työttömyyksiä on vähemmän ja osa alle vuoden työttömyyksistä on venähtänyt pitkäaikaistyöttömyydeksi.
Kiinnostavaa on, että työttömyyden 12 kuukauden muutoksesta (35 465 henkilöä) valtaosa tulee pitkäaikaistyöttömyyden lisäyksestä (31 056 henkilöä eli lähes 87 prosenttia). Muilla kuin korkeakoulutetuilla pitkäaikaistyöttömyyden kasvu selittää peräti 96 prosenttia koko työttömyyden lisäyksestä vuoden aikana, kun alle vuoden mittainen työttömyys on kasvanut vuoden aikana vain noin 1 020 henkilöllä.
Kuvio 8 näyttää, että myös korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyys kasvaa vauhdikkaasti, kun taas alle vuoden mittainen työttömyys on ainakin toistaiseksi kääntynyt laskuun. Korkeakoulutettujen työttömyyden lisäyksestä vuoden aikana (9 270 henkilöä) jo 75 prosenttia on pitkäaikaistyöttömyyden kasvua. Sekä alle vuoden että yli vuoden työttömänä olleita on epätavallisen paljon.
Taulukko 4: Työttömät (pois lukien lomautetut) työttömyyden keston mukaan
Kuvio 7: Työttömät työttömyyden keston mukaan (ei sisällä lomautettuja)
Kuvio 8: Työttömät korkeakoulutetut työttömyyden keston mukaan (ei sisällä lomautettuja)
Vuoden sisällä valmistuneiden työttömyys ponnahti uudelleen ylös
Vuoden sisällä valmistuneita oli elokuun lopussa työttömänä noin 16 900 henkilöä, mikä on 4 360 enemmän kuin vuotta aiemmin (taulukko 5). Korkeakoulutettuja tästä lisäyksestä oli noin 660 ja muita kuin korkeakoulutettuja vajaat 3 700.
Kuvio 9 näyttää, että vuoden sisällä valmistuneiden työttömyys on muuttunut erikoisella tavalla. Touko-, kesä- ja heinäkuussa tavanomaisesta kausivaihtelusta puhdistettu työttömien määrä väheni edellisistä kuukausista. Näytti vahvasti siltä, että valmistuneiden työttömyys on kääntynyt laskuun. Elokuun tietojen perusteella työttömiä on enemmän kuin ennen kesää. Näyttää siis siltä, että kesän pudotus oli tilapäinen ilmiö, joka on voinut tulla siitä, että työmarkkinoille on hakeutunut tavanomaista vähemmän valmistuneita.
Myös työttömien vuoden aikana valmistuneiden korkeakoulutettujen (kuvio 10) määrä vähentyi selvästi touko-heinäkuussa, mutta kohosi uudelleen elokuussa. Elokuussa kausivaihtelusta puhdistettu työttömien määrä oli kuitenkin matalampi kuin esimerkiksi puoli vuotta aikaisemmin helmikuussa. Yhtä kaikki, vuoden sisällä valmistuneiden korkeakoulutettujen osalta työttömyyden suunta on epäselvä.
Taulukko 5: Työttömät vuoden sisällä valmistuneet koulutusasteen mukaan (pois lukien lomautetut)
Kuvio 9: Vastavalmistuneiden työttömyys (kausipuhdistettu, ei sisällä lomautettuja)
Kuvio 10: Työttömät vuoden sisällä valmistuneet korkeakoulutetut (kausipuhdistettu)
Liitetaulukot
Taulukko 6: Kokoaikaisesti lomautetut suoritetun tutkinnon mukaan
Taulukko 7: Työttömät korkeakoulutetut suoritetun tutkinnon mukaan
Lisätietoja:
