Kokoaikaisesti lomautettujen määrä on vähentynyt lisää ja painunut tasolle, jota ei enää voi pitää poikkeuksellisen suurena. Työttömien määrä (pl. lomautetut) vähenee edelleen hitaasti. Arvioimme, että lokakuussa Suomessa oli noin 29 000 työtöntä enemmän kuin ennen koronapandemiaa. Noin kaksi kolmasosaa tästä työttömyyden lisäyksestä on tapahtunut Uudellamaalla ja yksi kolmasosa muualla Suomessa. Uudenmaan työttömyys ei ole kääntynyt kunnolla laskuun, vaikka lomautukset ovat toki vähentyneet merkittävästi. Lyhyet työttömyysjaksot ovat edelleen vähentyneet ja se kertoo hyvästä imusta työmarkkinoilla. Pidemmät työttömyysjaksot ovat huolenaihe. Pitkäaikaistyöttömyys ei vähene ja hieman sitä lyhyempien työttömyyksien suunta on epäselvä.
Muualla Suomessa työttömyyden kehitys on paljon suotuisampaa kuin Uudellamaalla.
Lomautettuja ei enää ole epätavallisen paljon
Suomessa oli lokakuun 2021 lopussa 19 766 henkilöä kokoaikaisesti lomautettuna. Ensimmäistä kertaa runsaaseen puoleentoista vuoteen lomautettujen määrää ei voi luonnehtia epätavallisen suureksi. Nykyistä enemmän lomautettuja oli esimerkiksi lokakuussa 2013, 2014 ja 2015 sekä tietysti finanssikriisin puristuksessa lokakuussa 2009.
Kokoaikaisten lomautusten väheneminen on jatkunut kaikilla koulutusasteilla. Korkeakoulutettuja on hieman tavanomaista enemmän lomautettuna ja muita kuin korkeakoulutettuja jonkin verran vähemmän. Lomautukset ovat vähentyneet kaikilla seuraamillamme korkeakoulutettujen tutkinnonaloilla. Kauppatieteellisellä alalla (ekonomit ja tradenomit) ja lentämiseen liittyvissä töissä lomautettuja on edelleen melko paljon.
Kuva 1: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä
Työttömiä on edelleen selvästi enemmän kuin ennen koronaa
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli lokakuun 2021 lopussa yhteensä hieman yli 259 000 työtöntä työnhakijaa, kun mukaan lasketaan kokoaikaisesti lomautetut. Lukema oli vajaat 53 700 henkilöä pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Koska lomautukset vähenivät samassa ajassa vajaan 37 400 henkilön verran, aleni varsinainen ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä varsin vähän, hieman vajaat 16 300 henkilöä.
Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, työttömiä oli lokakuun lopussa noin 239 270. Vuotta aikaisemmin heitä oli runsaat 255 550 (luvut ilman kausipuhdistusta).
Kuva 2 esittää kausivaihtelusta puhdistetun työttömyyden. Lokakuussa oli työttömiä noin 29 000 henkilöä enemmän kuin ennen koronakriisin alkua. Työttömyys on vähentynyt kaikilla koulutusasteilla.
Kuva 2: Työttömien määrä (kausipuhdistettu)
Työttömyys piinaa enemmän Uuttamaata kuin muuta Suomea
Kuva 3 näyttää (kausivaihtelusta puhdistetun) työttömien määrän Uudellamaalla, kun kokoaikaisesti lomautettuja ei oteta mukaan. Työttömien määrä ei ole vähentynyt koronakevään 2020 nousun jälkeen juuri lainkaan. Arvioimme, että lokakuussa työttömiä oli noin 19 200 enemmän kuin ennen koronaa. Uudenmaan työttömyyden lisäys on siten noin kaksi kolmasosaa koko maan työttömyyden noususta. Ilman työpaikkaa olevien määrä ei ole Uudellamaalla vielä kääntynyt kunnolla laskuun. Kokoaikaisesti lomautettujen määrä on sen sijaan vähentynyt paljon.
Kuva 3: Työttömät työnhakijat Uudellamaalla (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)
Muualla Suomessa työttömyyden kehitys on paljon suotuisampaa kuin Uudellamaalla. Lokakuussa työttömiä oli runsaat 9 200 enemmän kuin ennen koronakriisiä, mikä on karkeasti vain kolmasosa koko maan työttömyyden noususta. Nykyinen työttömien määrä on verraten matala, kaukana aiempien vuosien huippuluvuista.
Kuva 4: Työttömät työnhakijat muualla kuin Uudellamaalla (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)
Lyhyet työttömyysjaksot vähenevät edelleen – kuinka kauan?
Työttömyyden tarkastelu sen keston mukaan tarjoaa muutamia kiinnostavia havaintoja (kuva 5). Lyhyet, enintään 12 viikon mittaiset työttömyydet ovat vähentyneet huomattavan paljon. Se on merkki siitä, että työmarkkinat vetävät hyvin. Runsas 10 vuotta sitten lyhyen aikaa työttömänä olleita oli lähes 100 000, juuri ennen koronaa noin 75 000 ja viime aikoina vain noin 62 000. Kun lyhyitä työttömyyksiä on vähemmän, niistä kehkeytyy luultavasti myös vähemmän pitkään kestäviä työttömyysjaksoja.
Kuva 5 näyttää, että yli 12 viikkoa kestäneet työttömyydet pysyivät koronakevään jälkeen hyvin vakaana noin 200 000 työttömän tasolla, kunnes ne vihdoin vähenivät hieman kesällä 2021. Viime kuukausina tuo väheneminen näyttää pysähtyneen. Tämä on tietysti hieman huolestuttava havainto. Jos yli 12 viikon työttömyydet eivät enää vähene, koko työttömyyden aleneminen on alle 12 viikon työttömyysjaksojen vähenemisen varassa. Jossain vaiheessa näiden lyhyempien jaksojen vähenemisessä tulee raja vastaan.
Pitkäaikaistyöttömyys näyttää jämähtäneen paikalleen
Katsotaan näitä yli 12 viikon työttömyysjaksoja hieman tarkemmin. Ne on jaettu kuvassa 6 pitkäaikaistyöttömyyteen (yli 52 viikkoa) ja sitä lyhyempiin (13-52 viikkoa) työttömyyksiin.
Pitkäaikaistyöttömyys näyttää viime kuukausina jämähtäneen paikalleen tai ehkä jopa aavistuksen kohoavan. Lyhyemmät, 13-52 viikon työttömyydet ovat vähentyneet jyrkästi kesästä 2020 lähtien (osa on päättynyt, osa venähtänyt pitkäaikaistyöttömyydeksi). Jokin näyttää muuttuneen parin viime kuukauden aikana. Lokakuun tietojen valossa 13-52 viikon työttömyydet eivät ehkä vähene enää lisää tai ainakin ne vähenevät nyt huomattavan hitaasti.
Mikä on johtopäätös? Työttömyyden aleneminen hidastuu lähikuukausina, jos yli 12 viikon työttömyydet eivät enää vähene. Pitkäaikaistyöttömyyden osalta tilanteen koheneminen voi kestää pidempään. Siksi kannattaa seurata tarkasti, mitä tapahtuu 13-52 viikon mittaiselle työttömyydelle.
Kuva 5: Työttömät työnhakijat (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja) työttömyyden keston mukaan
Kuva 6: Vähintään 13 viikon työttömyydet jaoteltuna keston mukaan
Koulutusasteittainen ja -aloittainen tarkastelu työttömyystilanteeseen.
Koulutusasteittainen ja -aloittainen tarkastelu Suomen lomautustilanteeseen.
Lisätietoja:
Tomi Husa
asiantuntija
tomi.husa@akava.fi
+358 44 3664 011
