Erityisesti 3–6 kuukauden työttömyysjaksojen määrä on nousussa, mikä kertoo alkaneiden työttömyyksien venymisestä ja työllistymisen vaikeutumisesta. Sen sijaan 6–12 kuukauden työttömyydet vähenevät edelleen. Niinpä edellytykset pitkäaikaistyöttömyyden vähenemiselle ovat lähikuukausina hyvät. Alle kolmen kuukauden työttömyysjaksoissa havaitsemme selvää nousua korkeakoulutetuilla, mutta emme muilla.
Työttömiä on edelleen enemmän kuin ennen pandemiaa
Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan Suomessa oli elokuun 2022 lopussa 239 116 työtöntä työnhakijaa. Se on hieman vajaat 42 000 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin elokuussa 2021, mutta lähes tarkalleen 5 500 enemmän kuin kolme vuotta aikaisemmin elokuussa 2019 eli hyvissä ajoin ennen koronaviruspandemian alkua.
Kuvio 1: Työttömien työnhakijoiden määrä, sisältää kokoaikaisesti lomautetut
Nämä luvut sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli elokuun lopussa yhteensä 9 625 henkilöä. Se on lähes 15 000 henkilöä (runsaat 60 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myös lyhennettyä työviikkoa tekevien määrä on edelleen vähentynyt. Elokuussa heitä oli 5 186, selvästi alle puolet vuodentakaisesta.
Kuvio 2: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä
Kuvassa 1 esitetty työttömien määrä sisältää kuvan 2 kokoaikaisesti lomautetut. Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Heitä oli elokuun lopussa 229 489, mikä on vajaat 27 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Verrattuna pandemiaa edeltäneeseen aikaan (elokuu 2019) ilman työpaikkaa olevia henkilöitä oli vajaat 4 200 enemmän. Korkeakoulutettuja työttömiä oli elokuussa noin 330 enemmän kuin kolme vuotta sitten.
Työttömyyden aleneminen näyttää pysähtyneen
Kuvio 3 näyttää kausivaihtelusta puhdistetun työttömien määrän ilman lomautettuja. Työttömien määrä vähentyi nopeasti huhtikuuhun saakka. Sen jälkeen työttömyys ei ole enää alentunut lisää.
Arvioimme nyt, että elokuun lopussa työttömiä oli lähes 4 000 enemmän kuin helmikuussa 2020, juuri ennen pandemian alkua. Tämä päivitetty arvio on jopa yllättävän paljon suurempi kuin aikaisempi arvio, jonka esitimme vain kuukausi sitten. Tällainen iso tarkentuminen pakottaa kysymään, mistä se johtuu. Luontevin selitys on, että vähenevä työttömyys on muuttumassa ainakin loivasti kohoavaksi työttömyydeksi. Silloin kun trendi vaihtaa suuntaa, kausivaihtelusta puhdistetut luvut voivat tarkentua odottamattoman paljon.
Kuvio 3: Työttömien määrä kausipuhdistettuna, ei sisällä lomautettuja
Pitkäaikaistyöttömyys vähenee – alle vuoden työttömänä olleiden määrä kasvaa
Työttömien määrä on siis vakautunut huhtikuun jälkeen (Kuva 3). Tuon näennäisen vakauden takaa paljastuu kuitenkin hyvinkin eriytynyt kehitys, kun tarkastellaan työttömyyttä sen keston mukaan.
Kuviossa 4 työttömät on jaettu karkeasti kahteen ryhmään: enintään vuoden työttömänä olleisiin ja yli vuoden työttömänä olleisiin eli pitkäaikaistyöttömät. Luvut on puhdistettu kausivaihtelusta eivätkä ne sisällä kokoaikaisesti lomautettuja.
Pitkäaikaistyöttömiä oli elokuun lopussa vajaat 90 000. Se on yli 15 000 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin elokuussa 2021. Kausipuhdistettujen lukujen perusteella arvioimme, että pitkäaikaistyöttömiä on noin 27 000 enemmän kuin ennen koronapandemiaa. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä on yhä vähentynyt lisää myös edellisiin kuukausiin verrattuna. Suunta ei siis ole vaihtunut, mutta vauhti, jolla pitkäaikaistyöttömyys vähenee, on toki hidastunut viime kuukausina.
Tarina on aivan erilainen enintään vuoden kestäneen työttömyyden kannalta. Tämä on tärkeää, koska alle vuoden työttömänä olleita on aina paljon enemmän kuin pitkäaikaistyöttömiä.
Enintään vuoden mittainen työttömyys painui huhtikuussa ennätyksellisen matalalle tasolle vuoden 2006 jälkeen, mutta on kohonnut sen jälkeen joka kuukausi. Elokuussa nousua kertyi runsaan 6 700 henkilön verran huhtikuun pohjasta. Tämä arvio on tarkentunut hieman alaspäin. Vuodentakaiseen verrattuna pudotusta on 12 000 työttömän verran.
Kuvio 4: Työttömät työnhakijat työttömyyden keston mukaan, ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja
Mistä enintään vuoden kestäneen työttömyyden kohoaminen sitten tulee?
Heti alkuun on helppo huomata, että 6–12 kuukauden (27–52 viikon) mittaiset työttömyydet ovat edelleen vähentyneet lisää. Tähän joukkoon kuuluvia työttömiä on itse asiassa vähiten ainakin vuoden 2011 lopun jälkeen (arvio kausipuhdistettujen lukujen perusteella). Tämä on erinomainen asia, koska se tarkoittaa sitä, että Suomessa on nyt verraten vähän työttömiä, joiden työttömyys voisi lähikuukausina venähtää pitkäaikaistyöttömyydeksi. Niinpä pitkäaikaistyöttömyyden voi olettaa alenevan lisää lähikuukausina.
Suomessa on viime aikoina ollut poikkeuksellisen vähän työttömiä, joiden työttömyys on jatkunut enintään 6 kuukautta (Kuvio 5). Heitä on itse asiassa vähemmän kuin kertaakaan aiemmin vuoden 2006 jälkeen. Tämä ehkä vähemmän tunnettu ja jopa hieman yllättävä tieto kertoo työmarkkinoiden vahvasta imusta koronavuoden 2020 syksystä lähtien.
Kuvio 5 näyttää myös, että enintään puoli vuotta työttömänä olleiden määrä saavutti tähänastisen pohjansa kuluvan vuoden huhtikuussa ja on sen jälkeen kohonnut. Arvioimme, että tähän ryhmään kuuluvia työttömiä oli elokuussa noin 8 900 enemmän kuin huhtikuussa. Kiinnostavaa ja hieman huolestuttavaa on, että heitä oli elokuussa myös jo 1 350 enemmän kuin elokuussa 2021. Lyhytaikaisessa työttömyydessä on selvästi havaittavissa käänteen merkkejä.
Alle puolen vuoden mittaisen työttömyyden kohoaminen voidaan paikallistaa vielä hieman tarkemmin. Näyttää siltä, että erityisesti 3–6 kuukautta kestänyt työttömyys on kääntynyt nousuun. Se tarkoittaa todennäköisesti sitä, että uudet työttömyysjaksot ovat alkaneet pitkittyä ja uudelleen työllistyminen vaikeutua.
Alle kolme kuukautta työttömänä olleiden määrissä on huomattavasti enemmän kohinaa (vaihtelua) kuin pidempään jatkuneessa työttömyydessä. Niistä voi havaita, että alkavien työttömyysjaksojen pitkään jatkunut väheneminen (koronakevät pois lukien) näyttää päättyneen. Vielä ei kuitenkaan voi sanoa, että alkavat työttömyysjaksot olisivat yleisesti ottaen kääntyneet nousuun. Korkeakoulutetuilla näin näyttäisi kuitenkin jo tapahtuneen.
Kuva 5: Enintään 6 kuukautta työttömänä olleiden määrä (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)
Ennakoiko korkeakoulutettujen työttömyys laajemminkin työmarkkinoiden suuntaa?
Korkeakoulutettujen työttömyyden tilanne on pitkälti ison kuvan mukainen. Arvioimme, että heitä oli elokuussa työttömänä vajaat kolme sataa vähemmän kuin ennen koronapandemian alkua. Korkeakoulutetuillakin pitkäaikaistyöttömyys alenee ja sitä lyhyempi työttömyys kasvaa.
Kaiken kaikkiaan korkeakoulutettujen työttömyys näyttäisi kääntyneen pieneen, tuskin havaittavaan nousuun. Tämä saattaa olla tärkeä ennusmerkki työttömyyden yleisen kehityksen kannalta. Edellisissä käänteissä korkeakoulutettujen työttömyys on nimittäin saavuttanut pohjansa ja kääntynyt nousuun aikaisemmin kuin ei-korkeakoulutetuilla.
Kiinnostava havainto on, että alle kolmen kuukauden mittainen työttömyys kasvaa korkeakoulutetuilla, vaikka samaa ei havaita ainakaan vielä muilla. Muutos ajoittuu vuoden 2021 loppuun. Se saattaa kertoa työnantajien varovaisuudesta rekrytoinneissa epävarmassa tilanteessa, jossa nykytila on edelleen melko hyvä, mutta lähiajan näkymät ovat heikentyneet.
Kuvio 6: Enintään 3 kuukautta työttömänä olleet korkeakoulutetut, ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja
Lisätietoja:
Tomi Husa
asiantuntija
tomi.husa@akava.fi
+358 44 3664 011
