Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan palvelut tärkeimpiä korkeakoulutetuille – tulevaisuus huolettaa
Vastaajien mukaan kunnissa ja hyvinvointialueilla pitäisi erityisesti pitää huolta terveyspalveluista ja perusopetuksesta. Yli 80 % vastaajista oli valinnut nämä niiden kuuden julkisen palvelun joukkoon, joita tulisi erityisesti priorisoida. Seuraavaksi tärkeimmiksi koettiin varhaiskasvatus ja sosiaalipalvelut.
Vastaajat ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta saamiinsa terveyspalveluihin. Järjestösektorin palveluita ei ollut käyttänyt reilusti yli puolet vastaajista, mutta arvionsa antaneista valtaosa piti niitä laadukkaina.
Vastaajien luottamus palveluiden saantiin tulevaisuudessa näyttää heikentyvän. Väite ”Luotan siihen, että saan tarvitsemani hoidon julkisesta terveydenhuollosta” jakoi mielipiteitä: yhtä suuri osuus (15 %) oli täysin samaa mieltä kuin täysin eri mieltä. Osittain samaa mieltä oli 41 % vastaajista ja osittain eri mieltä 27 %.
Huoli palveluista kasvaa, mitä pidemmälle tulevaisuutta tarkastellaan. Peräti 50 % vastaajista oli täysin samaa mieltä väitteen ”Olen huolissani julkisten terveydenhuoltopalvelujen laadusta ja saatavuudesta sitten, kun olen itse eläkeiässä.” kanssa. Lisäksi 37 % oli osittain samaa mieltä.
Skeptisyys julkisten palvelujen laadun säilymiseen ulottuu terveydenhuoltoa laajemmalle. Julkisia palveluja kokonaisuutena arvioidessaan vain noin kolmannes vastaajista uskoo, joko täysin tai osittain, saavansa yhtä laadukkaita julkisia palveluja 10 vuoden päästä kuin nyt. Neljännes on asiasta täysin eri mieltä.
Huoli kohdistuu paitsi omiin myös läheisten tulevaisuudessa tarvitsemien palveluiden laatuun. Peräti 74 % vastaajista on huolissaan ikääntyneiden läheistensä tulevaisuudessa tarvitsemien julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden laadusta ja saatavuudesta.
Tietoa kyselystä
Akava Worksin alue- ja kuntapalvelukyselyssä kartoitettiin korkeakoulutettujen näkemyksiä julkisten palveluiden laadusta ja saatavuudesta sekä kuntien vetovoimatekijäistä ja elinvoimaisuudesta. Kyselyyn vastasi 1 150 vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta työvoimaan kuuluvaa suomalaista. Kyselyn toteutti marraskuussa 2024 Akavan toimeksiannosta Verian.