Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevän henkilöstön koettu työkyky ja työolosuhteet muuttuivat hyvinvointialueiden perustamisen yhteydessä. Aineisto koostui Työterveyslaitoksen kunnissa, sairaanhoitopiireissä, sote-kuntayhtymissä ja hyvinvointialueilla tekemien työhyvinvointikyselyjen vastauksista. Tutkimuksessa käytetty hyvinvointialueiden työntekijöiden aineisto on ainutlaatuisen suuri ja hyvin kattava näyte suomalaisista julkisen sektorin sote- ja pelastusalan työntekijöistä hyvinvointialueuudistusta edeltäneeltä ja sitä seuraavalta ajalta. Työterveyslaitos teki tutkimuksen Akava Worksin toimeksiannosta.
Artikkeli käsittelee työnantajan työturvallisuusvelvoitteita psykososiaalisen kuormituksen yhteydessä. Siinä tarkastellaan psykososiaalisen kuormituksen yhteydessä työturvallisuus- ja rikosoikeudellista vastuuta työturvallisuus- ja rikoslainsäädännössä erityisesti esihenkilöiden näkökulmasta. Myös työntekijän työturvallisuutta koskevat velvollisuudet ovat esillä. Artikkeli tuo esityksiä lainsäädännön täsmentämisestä psykososiaalisen kuormituksen hallinnan parantamiseksi ja vastuiden tarkentamiseksi.
Artikkeli nostaa esille vaihtoehtoja, joiden avulla työkyvyttömyyttä voidaan vähentää. Siinä kuvataan työkyvyn edellytyksiä, työkyvyttömyyden ehkäisemistä työpaikoilla, sairauspoissaoloihin liittyviä käytäntöjä ja työkyvyttömyyden aikaisia toimeentulon tukimuotoja. Esillä on myös korvaavan työn malli ja työn muokkaaminen työkyvyn suojaamiseksi.
Artikkelissa käsitellään viimeaikaisten työelämän ja työnteon tapojen muutosten valossa tuottavuutta erityisesti työhyvinvoinnin, johtamisen ja osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Yhteisöllisyys on esillä työhyvinvoinnin, oppimisen ja innovaatioiden osatekijänä. Tuottavuuden tarkastelu painottuu kokonaistuottavuuteen.
Heikkenevän huoltosuhteen oloissa on painetta työkyvyn säilyttämiselle pienenevässä työssä käyvien ryhmässä. Työkykyyn voidaan vaikuttaa myönteisesti työelämässä, mikä vaikuttaa edelleen työurien pituuteen. Työhön osallistuminen lisää terveyttä ja hyvinvointia sekä edelleen eläkeikän elämänlaatua. Artikkeli nostaa esille ikääntymisen vaikutuksiin liittyviä käsityksiä, työkyvyn ulottuvuuksia ja osatekijöitä tutkimustulosten valossa.
Työkyvyllä tarkoitetaan toimintakyvyn ja työn asettamien vaatimusten välistä suhdetta. Kun toimintakyky ja työn vaatimukset eivät ole tasapainoissa, voidaan puhua heikentyneestä työkyvystä.
Digitalisaatio muuttaa työtä ja sen tuottavuutta, mutta on myös synnyttänyt erityisen työstressin muodon, teknostressin.
Koronapandemia on herättänyt erityisen huolen suomalaisten mielenterveydestä. Masennuksena tai ahdistuksena ilmenevä psyykkinen kuormittuneisuus on kasvanut. Työikäisessä väestössä kuormitus on korkeaa: 20–29-vuotiaiden joukossa kuormittuneisuus on aikuisväestössä kaikkein suurinta, mutta 30–39-vuotiailla ja 40–49-vuotiailla kuormitus on selkeästi kasvanut eniten.
Työhyvinvointi on keskeinen tekijä hyvin menestyvien yksilöiden ja organisaatioiden taustalla. Artikkeli tarjoaa katsauksen siihen, mitä tutkimus kertoo työolojen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteydestä ja kehittämisestä. Tarkastelussa on mukana sekä työntekijöiden että yritysten näkökulma.
Psyykkisesti kuormittuneiden työkyvyn kehitys on ollut erityisen huolestuttavaa ja heidän työkykyään olisi tärkeää pystyä kohentamaan. Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden itse arvioitu työkyky heikkeni huomattavasti vuodesta 2017 vuoteen 2020, kun taas muussa väestössä työkyky ei muuttunut.
Toiminnalliset evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Toiminnalliset evästeet eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.
